Kirjoittaja Aihe: Tuulenvire  (Luettu 10102 kertaa)

Helmikuu 08, 2015, 12:11:57 ip
Vastaus #15

Kari Tirkkonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1530
Luonto voittaa aina.
Jos ilmastonmuutos johtui ihmisestä ja se tuhoaa ihmisen niin muutama kymmenen tuhatta vuotta ja kaikki on ennallaan.
Jos se ei johtunut ihmisestä ja silti se tuhoaa ihmisen niin ihan sama juttu.
Vaistonvarasesti koitan kuitenkin elää pienellä liekillä vain kevyesti luontoa rasittaen.

Helmikuu 08, 2015, 12:24:30 ip
Vastaus #16

Timo Junno

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3166
  • Jäsen 5192 (toistaiseksi)
Vaikka sata viimestä vuotta ois kuinka hyvin tutkittu, niin se tosiaan on lyhyt aika. Mutta tämä sata viimestä vuotta on opettanu tieteelle enempi kuin tuhat aiempaa. Vaikka ollaan vasta oppimassa lukemaan kenomia ollaan silti opittu tulukkaamaan ajan jättämiä jäläkiä eri asioihin. Osataan tulukata puien vuosirenkaisa monenlaista, osataan tulukita jää- ja maakerrostumista monenlaista. Samoin on vossiilien kans, merenpohojan liettymien ja kerroksien kans.

Sata vuotta on myös pitkä aika kun sen panee viisaien ihimisten opetukseen ja kun se kaikki opittu tieto alakaa kumuloitummaan. Sata vuotta sitten oli harvinaista että ihimiset osas oikiasti matikkaa, kukkaan ei juuri tienny tähistä, lääkkeistä, sairauksista, ihimisen mielestä, sähöstä saatikka eletroniikasta... Nyt osataan ajottaa vaikka joku puunpala ratiohiiliajotuksella muutaman vuojen tarkkuuella. Sata vuotta sitten ei oltu kuultukkaa ratiohiilestä.

Ja joo, turha se on huolehtia, että maapallo tuhhoutuu. Ei se meijän konsteilla tuhhouvu. Mutta mahtaa meillä kuitenkin olla vaikutusta siihen, että minkälaisena elämä maapallon pinnalla jatkuupi ja mitä täällä hommataan ennen kun tuo tähti täältä kaiken elämän aikanaan tappaa.
MC Röklä – www.rokla.net ''Oisko ehkä Suomen kuuluisimpia pyöräkerhoja. Meni minne meni, niin aina joku puhuu Röklästä.''

Helmikuu 08, 2015, 16:02:34 ip
Vastaus #17

Petteri Heinonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1495
Ihmisen tieteellinen muisti ilmaston muutosten seuraamiseen on vain vähän yli sata vuotta vanhaa, joka on aivan liian lyhyt aika
Eikö 1800 luvun puolessa välissä ollut ns. pieni jääkausi

1800-luvun nälkävuodet taisi johtua jonkun tulivuoren poksahtamisesta toisella puolella maapalloa. En muista missä, enkä jaksa googlettaa, mutta tämmönen muistikuva on muotoutunut jostakin.

Helmikuu 08, 2015, 16:24:43 ip
Vastaus #18

Petteri Heinonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1495

 Vastahan ne Siperian ikiroudasta jotain substrooppisen alueen kivettyneitä kotiloita kaiveli.  :P

Johtuuko sitten ilmastonmuutoksesta, vai onko napojen paikat vaan vähän eläneet ? Väittävät dosentit että semmoistakin olisi aikojen saatossa tapahtunut.

Helmikuu 08, 2015, 16:46:22 ip
Vastaus #19

Pentti Eskelinen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 7713
  • Nuolija Kuopijosta
-pena-

Helmikuu 08, 2015, 17:43:05 ip
Vastaus #20

Hannu Hartikainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3447
  • Honda 350Twin

 Vastahan ne Siperian ikiroudasta jotain substrooppisen alueen kivettyneitä kotiloita kaiveli.  :P

Johtuuko sitten ilmastonmuutoksesta, vai onko napojen paikat vaan vähän eläneet ? Väittävät dosentit että semmoistakin olisi aikojen saatossa tapahtunut.

Viimeksi maapallo taisi kallistua lisää Japanin maanjäristyksen aikaan.En tiedä minkä verran mutta sen ei parane paljoa muuttua(asteen osiakaan) tai täällä alkaa todella tapahtua.Koko Japanihan siirtyi n. 2,5 m paikaltaan..

On sitä monta paikkaa nytkin uhattuna missä talot romahtaa mereen kun ikirouta on alkanut sulaa.


Tuossa on lyhyt lainaus selkokielistä tekstiä.Tieto on 4 vuotta vanhaa,ja varsin uskottavaa kun on seurannut mihin suuntaan tää ilmasto on menossa.

"Nykyinen kallistuma on noin 23,5 astetta. Tällä hetkellä se on pienenemässä.
Kun Maan kallistuma muuttuu, muuttuu myös Auringosta sen pintaan osuvan säteilyn määrä eri alueilla. Se vaikuttaa sekä koko Maan ilmastoon että aiheuttaa alueellisia ilmastomuutoksia. Pieni kallistuma tarkoittaa vähäisempiä vuodenaikaisvaihteluita, kun taas suuri kallistuskulma korostaa vuodenaikojen eroja ja tekee säästä vaihtelevampaa".
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 08, 2015, 17:48:21 ip kirjoittanut Hannu Hartikainen »