Retkikohdelista on erinomainen idea Martilta!MP-historian harrastamiselle luonteva jatko on katsella museoteitä ja -siltoja. Erinomaisen hauska ajella vanhalla pyörällä, ja ajatella, mitä kaikkea porukkaa tätäkin väylää/siltaa on kulkenut.
Museoteistä ja ja -silloista löytyy Tiehallinnon juttua
täältä ja Wikipedia-artikkeli museoteistä
täältäTässä mennään Saviselkä-Piippola-tietä, jossa pisimmällä suoralla on seittemän mutkaa.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sillat ovat kanssa tosi hienoja!
Wikipedian museosilta-artikkeli täältäSuomen vanhin yhä käytössä oleva puusilta Pyhäjoella. Valmistunut 1837 ja rungossa paljon alkuperäisiä osia.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Aina kaikki mielenkiintoiset silta- tai tiekohteet eivät ole museoituja, ja siksi niiden menneisyydestä on vaikea löytää tietoa. Tämäkin silta (alh.) on alunperin rakennettu Pohjanmaan radalle rautatiesillaksi Harkortin konepajalla Saksassa 1880-luvulla, mutta se on tuotu myöhemmin Hyttikoskelle Rantsilaan maantiesillaksi. Sillan kupeessa on Hyttikosken tanssilava, jonka ansiosta tämän sillan alla on uinut kesäisellä keikkatauolla muun muassa Juice Grand Slameineen!
Karttalinkki Hyttikosken siltaan.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Sillat ovat teknisinä laitteina kiinnostavia muutenkin kuin museosiltoina.
Wikipedia-tarinaa silloista ja lista Suomen pisimmistä täällä Tässä alla
Muroleen kanavan kääntösilta (tie 3382). Avattavia siltoja ei suomessa paljoa ole, mutta erilaisia teknisiä ratkaisuja löytyy silti: Kemiössä Strömmassa on
Suomen pisin läppäsilta (tie 183), ja Joensuussa on kuulemma keskustassa hissimäisesti nouseva maamme ainoa maantieliikenteelle tarkoitettu nostosilta (Suvantokatu, tätä en ole käytössä nähnyt).
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Lossit ovat valitettavasti katoavaa kansanperinnettä! Monet retket on tullut suunniteltua
Wikipedian lossilistaa katsellen.
Tässä mennään Alassalmella Oulujärvellä. Kuvasta katsottuna oikealla on Suomen suurin järvenselkä. Kun siitä käy tuuli Alassalmeen, tulee maakrapu lyhyelläkin järvimatkalla merisairaaksi.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Uudet sillat ja vanhat lossipaikat saattavat myös olla jänniä! Tässä kohdassa nelostiellä Viitasaarella sijaitsi maamme viimeinen päätietasolla ollut lossi. Silta rakennettiin paikalle vissiin –64, tosin kuvassa oleva on uudempi 2009 avattu komea silta. Kesäaikana 1950-60-lukujen taitteessa lossille saattoi olla kolmen tunnin jono – oi kiireettömiä aikoja... Wikipedian
Lossi-artikkelissa on lista myös jo lopetetuista losseista.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Talvella lossi saatetaan korvata jäätiellä. Tuollaiselle väylälle kun vie ulkomaisen motoristikaverinsa, niin riittää niillä kotona kertomista. Viime kevään Talvirallissa saksalaiset vieraat pääsivät ylittämään osan Oulujärvestä jäätietä pitkin, ja kyllä ihmettelemistä piisasi.
Wikipedian lista mahdollisista jääteistä.Tässä ollaan kuitenkin Hailuodon jäätiellä ja taustalla ei ole lossi vaan lautta.
