Aihe: Niin minä taas mieleni pahoitin.

[markkukovasin]

Se nyt sopii vielä tilastoon,jos pari sataa elämää
vastaan kyrpiintynyttä laittaa Helsingissä ranttaliksi.

Mutta alkaa olla semmoinen haju ilmassa,että määrä on kasvussa päin.
Kun se päivä koittaa,jolloin muki kaatuu tältä työtä elääkseen
tekevältä porukalta-silloin on toiset rettelöt kyseessä.

Työtä elääkseen tekeviin luen useimmat palkkatöissä kävijät,joiden
kontolle yritetään kaiken aikaa tuupata syy tästä nykymenosta.

Syyllistämisen lisäksi heitä pelotellaan yliluonnollisella palkkamaltilla,eläkeiän
nostolla,palkkojen alennuksilla,lomien karsimisella ,kasvavalla kiireellä ja kaikella muulla
"mukavalla",joka vie motivaation aina vaan lähemmäksi suon reunaa.

Aika harva palkkatöissä olija kokee  olevansa syyllinen,jos firmoilla menee huonosti-
jos työnsä tekee hyvin ja muutenkin toimii niin,kuten työehtosopimuksiin on
kirjattu-ei pidäkään tuntea syyllisyyttä mistään.

Mutta se ei näytä eräille tahoille kelpaavan-ja jos tämä työelämä kurjistuu tästä
entisestään,niin kyllä tästä vielä käminä saadaan aikaan-ja silloin ei riitä
vahingoiksi pari rikottua näyteikkunaa-vaan voi hajota pääkuoriakin.

Minulla ei ole mitään vastaan sitä,että yritysten toimintaa ja kilpailukykyä pidetään yllä
tai parannetaan-mutta jos se tehdään vain työväen olemisen vaikeuttamisella-se ei vaan nyt käy.

Ennen ymmärrettiin firmoissakin työväen arvo-ymmärretään toki nykyäänkin,mutta vaan
liiallisena kulueränä.

Mielensä pahoittajien joukko on kasvussa...

t. Markku

[Kari Rautiainen]

Ei pojjaat, kyllä te nyt ootte nähny ihan väärin tän jutun. Jos siis vastustaa rikkautta ja hyvinvoivien juhlia niin paras tapa ilmaista kanta on se että rikkoo jonkun pienyrittäjän ikkunat. Kyllä se niin on että sillon menee oikeelle taholle protesti. Samalla videoi kiinnioton että voi sitte oikeudessa asettaa kyseenalaiseksi poliisin toiminnan. Poliisihan se pahin häirikkö on kun häiritsee rauhallisen mielenosoittajan tuhovimmaa. Ei kuulkaa, kyllä se on ymmärrettävää että terapiaa tarvitaan kun tötteröhattu putos lätäkköön siinä poliisiautoa kaataessa. Ihammärkä koko myssy. Stana.

[tuomo jylha]

Se nyt sopii vielä tilastoon,jos pari sataa elämää
vastaan kyrpiintynyttä laittaa Helsingissä ranttaliksi.

Mutta alkaa olla semmoinen haju ilmassa,että määrä on kasvussa päin.
Kun se päivä koittaa,jolloin muki kaatuu tältä työtä elääkseen
tekevältä porukalta-silloin on toiset rettelöt kyseessä.

Työtä elääkseen tekeviin luen useimmat palkkatöissä kävijät,joiden
kontolle yritetään kaiken aikaa tuupata syy tästä nykymenosta.

Syyllistämisen lisäksi heitä pelotellaan yliluonnollisella palkkamaltilla,eläkeiän
nostolla,palkkojen alennuksilla,lomien karsimisella ,kasvavalla kiireellä ja kaikella muulla
"mukavalla",joka vie motivaation aina vaan lähemmäksi suon reunaa.

Aika harva palkkatöissä olija kokee  olevansa syyllinen,jos firmoilla menee huonosti-
jos työnsä tekee hyvin ja muutenkin toimii niin,kuten työehtosopimuksiin on
kirjattu-ei pidäkään tuntea syyllisyyttä mistään.

Mutta se ei näytä eräille tahoille kelpaavan-ja jos tämä työelämä kurjistuu tästä
entisestään,niin kyllä tästä vielä käminä saadaan aikaan-ja silloin ei riitä
vahingoiksi pari rikottua näyteikkunaa-vaan voi hajota pääkuoriakin.

Minulla ei ole mitään vastaan sitä,että yritysten toimintaa ja kilpailukykyä pidetään yllä
tai parannetaan-mutta jos se tehdään vain työväen olemisen vaikeuttamisella-se ei vaan nyt käy.

Ennen ymmärrettiin firmoissakin työväen arvo-ymmärretään toki nykyäänkin,mutta vaan
liiallisena kulueränä.

Mielensä pahoittajien joukko on kasvussa...

t. Markku

Yhteiskunnassa on näitä nousu- ja laskukausia. Yleensä on ollut 7 lihavaa ja sen perään 7 laihaa vuotta. Kehittyvät yhteiskunnat on jatkuvassa murroksessa, sen kanssa on vaan elettävä ja siihen on vain sopeuduttava, jos meinaa pysyä kärryillä ja kyydissä mukana.
 Minun näkemyksen mukaan nämä 7 laihaa vuotta on taas kohta käyty. Käydään välillä pohjalla ja sitten taas noustaan, ja sen 7 vuoden nousun jälkeen on ne laihat vuodet on taas edessä.
 Osittain ihmisillä on vähän semmosta henkistä lamaakin nyt päällä.

[Martti Korhonen]

 No ei se minun pointti ollut tuo rakentamisen koulutus vaan noi elämän muut peruspilarit. Olipa se koulutus ja työ nyt mitä hyvänsä mistä voi integroitua tähän meitä kaikkia ympäröivään yhteiskuntaan. Ja sen päälle vähän liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja.

 Minä en ole ihan oikeasti nähnyt yhtään ihmistä millä on ne peruspilarit kunnossa, että se olisi riehumassa tai kapinoimassa yleensäkään yhtään missään ja särkemässä toisten ihmisten omaisuutta. En tunne enkä edes tiedä sellaisia, jos nyt ei ole kyseessä sairautta tms. taustalla.

 Ja monesti ne henkiset sairaudetkin pysyvät poissa kun noi em. peruspilarit on kunnossa, ja ohessa se sosiaalinen elämäkin alkaa toimiin kuin itsestään? En tiedä olenko täysin väärässä, mutta ainakin luulen näin.

Joo, kyllä me aikalailla samaa mieltä ollaan asiasta. Sitä vaan meinasin tuolla koulutusvertauksella, että tämmöinen kulttuuritieteen puolelle suuntautunut tyyppi saattaa nähdä rakennuksessa seinät, ikkunat, ovet ja katon. Ja miettiä että mikä siinä on kun noin helppo homma on ja se silti tyritään. Homekoulut ja niin edespäin. Rakennusalan ammattilainen taas näkee ne jutut, jotka on aikoinaan suunniteltu väärin ja miten ne voisi mahdollisesti korjata. Ammattilainen, joka on opiskellut alaa ja tehnyt töitä pitkään näkee enemmän kuin muut. Asiat ovat usein paljon monimutkaisempia kuin maallikko osaa arvatakaan.

Otetaan sitten esimerkki toiseen suuntaan. Kun maaseutu alkoi tyhjentyä 1960-luvulla nopeaan tahtiin alettiin tehdä paljon betonilähiöitä. Suunnittelijat tuumasivat, että "tässä on leikkikenttä, tuolla on luistinrata, tästä pääsee kätevästi nauttimaan metsämaisemasta ja kaikki käy mukavan helposti nykyaikaisessa talossa." Väki muutti taloihin ja ei se ihan noin hienosti mennytkään. Alkoholismia ja turhautumista ilmeni enemmän kuin osattiin arvatakaan. No sitten nämä sosiologit, kulttuuritieteilijät sun muut alkoi selvittää että mikäs tässä nyt mättää. Niinhän siinä oli käynyt, että sopeutuminen uudenlaiseen elämään oli hankalaa monille. Tuttu kyläyhteisö oli levinnyt minne lie ja kerrostaloissa ei syntynyt samaa yhteisöllisyyttä kuin kotopuolessa oli ollut. Moni tunsi olevansa juuriltaan repäisty. Insinööri ja arkkitehti olivat tehneet asuinympäristön, missä piti olla kaikki mitä tarvitaan, mutta homma ei vain toiminut. Se tuli yllätyksenä. Olisihan tuota rakennushommaa voinut tuumata paremmin jo etukäteen, esimerkiksi olisi voinut käydä maaseudulla haastattelemassa ihmisiä ja selvittämässä mitkä asiat heidän mielestään tekevät elämästä hyvän elämän ja rakentaa sen mukaan. Tässä kohdin tutkijat olisivat voineet hankkia asiaan arvokasta tutkimustietoa.

Noista elämän perusjutuista olen tosiaan samaa mieltä. Osallisuus yhteisöstä ja yhteiskunnasta, hyvä ruoka ja liikunto. Se paikka yhteiskunnassa vain ei meinaa kaikille löytyä niin helposti. Tässä juuri tarvitaan sitä sosiologista tutkimusta. Mitkä jutut siinä hankaa vastaan? Millä saadaan työttömälle, köyhistä oloista olevalle nuorelle omanarvontuntoa ja itseluottamusta, jota hän tarvitsee että saisi elämänsä reilaan? Millä se ahdistus saadaan kuriin ja tilalle halu osallistua yhteiskunnan kehittämiseen? Näissä kysymyksissä minä luotan alan ammattilaisiin. Kun on syventynyt jopa kymmeniä vuosia hankaluuksissa olevan ja hankaluuksia aiheuttavan väestönosan elämään ja ongelmiin niin on minun mielestäni maallikkoa kykeneväisempi esittämään keinoja, jolla yhteiskunta voi pyrkiä korjaamaan asioita. Näissä hommissa virheet voivat kostautua pahasti. Maaltamuuton ongelmat eivät ole vieläkään täysin hävinneet, vaikka aikaa onkin kulunut kymmeniä vuosia.

Markku sanoi tuossa minusta hyvin.

[Martti Korhonen]

Ei pojjaat, kyllä te nyt ootte nähny ihan väärin tän jutun. Jos siis vastustaa rikkautta ja hyvinvoivien juhlia niin paras tapa ilmaista kanta on se että rikkoo jonkun pienyrittäjän ikkunat. Kyllä se niin on että sillon menee oikeelle taholle protesti. Samalla videoi kiinnioton että voi sitte oikeudessa asettaa kyseenalaiseksi poliisin toiminnan. Poliisihan se pahin häirikkö on kun häiritsee rauhallisen mielenosoittajan tuhovimmaa. Ei kuulkaa, kyllä se on ymmärrettävää että terapiaa tarvitaan kun tötteröhattu putos lätäkköön siinä poliisiautoa kaataessa. Ihammärkä koko myssy. Stana.

Minusta tällainen itsenäisyyspäivän "mielenosoittaminen" kertoo siitä että lähiöissä riittää porukkaa joilla alkaa olla hyvin tulehtunut suhde yhteiskuntaan ja esivaltaan. Provosoidaan ja etsitään perustetta jolla voidaan sitten syyllistää vastapuolta. Minustakin tuo on erittäin kehto tapa osoittaa mielipiteensä. Poliisivoimat ovat sitten vastanneet vaihtelevalla menestyksellä, kyllä sitä huonoa käytöstä on silläkin puolella aina ajoittain nähty.

[Reijo Huhtakangas]

No ei se minun pointti ollut tuo rakentamisen koulutus vaan noi elämän muut peruspilarit. Olipa se koulutus ja työ nyt mitä hyvänsä mistä voi integroitua tähän meitä kaikkia ympäröivään yhteiskuntaan. Ja sen päälle vähän liikuntaa ja terveellisiä elämäntapoja.
 
 Minä en ole ihan oikeasti nähnyt yhtään ihmistä millä on ne peruspilarit kunnossa, että se olisi riehumassa tai kapinoimassa yleensäkään yhtään missään ja särkemässä toisten ihmisten omaisuutta. En tunne enkä edes tiedä sellaisia, jos nyt ei ole kyseessä sairautta tms. taustalla.

 Ja monesti ne henkiset sairaudetkin pysyvät poissa kun noi em. peruspilarit on kunnossa, ja ohessa se sosiaalinen elämäkin alkaa toimiin kuin itsestään? En tiedä olenko täysin väärässä, mutta ainakin luulen näin.

Et ole Tuomo väärässä ! Noin se juuri menee, mutta kai tuo on liian yksinkertainen ratkaisu asiaan, tuon hiffaaminen kun ei vaadi monivuotista sosiaalialan koulutusta, vaan tuon tietää jokainen työssäkäyvä tai työeläkkeellä oleva ihminen ihan luontojaan.



Mutta tekemättömyyden palkitseminen vain lisää näitä ongelmia, se on ihan varmaa, vielä kun päättäjät sen tajuaisivat, siinä ei minkään valtakunnan tukitoimet auta kun osa porukasta on hiffannut ettei tarttekaan nousta aamulla ylös ja mennä töihin elättääkseen itsensä, en sano että kaikki, mutta osa tekee niin, eivätkä ne kuunaan mene töihin, vaikka niitä olisi tarjolla, esimerkkejä tästä tiedän ja tunnen useita, he heräilevät iltapäivästä lämpimästä kämpästään, ja tyytyvät siihen mitä saavat soskusta pummattua, ja ovatkin aika taitavia siinä hommassa !

[Markku Juusela]

Moro
Lehtikirjoituksia ja tätä kirjoittelua olen seurannut ja itsekseni mietiskellyt että kunhan tietäisi että kuinka moni anarkisteista elättää itsensä normaalilla työllä tahi kuinka moni elää pappa betalar systeemillä.Noiden tietojen perusteella voisi saada ihan uutta pohjaa tälle mielenkiinoiselle aiheelle.
En ymmärrä moista meininkiä ja kuinkahan maamme tai yleensäkkään mikään maa toimisi anarkistisesti.

[Ari Nieminen]

Olikohan nuo anorakistit edes suomalaisia kun ei kukaan osannu ainakaan sitä kirjoittaa
Jotain ulkomaan kieltä seinille olivat töhertäneet

[Heikki Veijanen]

Moikka 


No jatkakaa pojat sitä maalimanparannusta, en jaksa ottaa kantaa siihen. Mutta enempi minua kiinnostaa kaksipyöräiset  ja pärisevät laitteet ei vanhat akat. Anteeksi sekoamiseni teidän keskusteluun. On joskus mielenkiintoista kuulla tappelun lopputulos kun kumpi ja kampi tappeli kumpi voitti. Voiko mielensä pahoittaa josta muusta syystä kuin 6.12. tapahtuneista asioista. Minä ainakin voin. Kyllä minä niin mieleni pahoitin ostaessani ultraäänipesurin. Ostin sen kuuluisasta xxx liikkeestä hintaan 36:90 tänään kävin vähän isommassa XXXXX kaupassa, samoilla arvoilla ja altaan tilavuudella oli tarjolla hintaan 24:99. KYLLÄ minä niin mieleni pahoitin.

Hessu

[Martti Korhonen]

Et ole Tuomo väärässä ! Noin se juuri menee, mutta kai tuo on liian yksinkertainen ratkaisu asiaan, tuon hiffaaminen kun ei vaadi monivuotista sosiaalialan koulutusta, vaan tuon tietää jokainen työssäkäyvä tai työeläkkeellä oleva ihminen ihan luontojaan.

Ei se minustakaan tuon monimutkaisempaa ole. Sitten kun ongelmanuoret saadaan pois
päihteistä, liikuntaa harrastamaan, hyvälle ruokavaliolla, työn syrjään kiinni ja arvostamaan
yhteiskuntaa niin ongelma on korjattu. Ei hajoa enää pienyrittäjän ikkuna itsenäisyyspäivänä.

Keinot tuon saavuttamiseen on se vaikea osa. Ja sen asian kanssa ne sosiologit ajattelee
aivonsa puhki. Hyvän elämän määrittely on se ensimmäinen askel. Kun isä mättää turpaan,
muut kiusaa ja viinalääkitys alkaa liian aikaisin niin ne hyvän elämän kannalta tärkeät jutut
jää helposti löytymättä. Kun hommat lähtee alusta asti huonoille teille niin hankalaa voi olla
saada elämäänsä reilaan.

Pienessä mittakaavassahan hommaan on löytynyt hyviä lääkkeitä. Esimerkiksi joku
moottorikerhojuttu jota en tähän hätään saa millään sen tarkemmin päähäni. Siis
syrjäytymisvaarassa olevat nuoret laitettiin väsäämään ralliautoa nuoriso-ohjaajan
kanssa. Hyvää tekemistä kun saivat niin rettelöitseminen väheni ja ilon määrä yleni.
Kirkko tekee myös hyvää työtä näissä jutuissa. Kaikkia ongelmanuoria vaan ei voi
tavoittaa.

Isompi mittakaava on hankalampi. Valtion budjetti on sen verran tiukassa, ettei tuollaista
pienmuotoista toimintaa voi joka paikassa tehdä vuositolkulla. Lisäksi nuo aiemmin
mainitut on lääkkeitä kipuun, ei vaivan alkusyyhyn. Tässä kohdin tosiaan tarvitaan ne
sosiaalityön tyypit, jotka tuntee ongelmien laadun. Koko yhteiskuntajärjestelmä pitäisi
saada sillä tavalla rukattua, että hommat lähtisi paremmin nuorilla tyypeillä kulkemaan.

Ongelma on se, että hommaan ei vaan ole rahaa eikä aikaa. Sosiaalipuolihan on
nykyään muuttunut aika pitkälti raha-automaatiksi. Kyllä se sillä alalla ymmärretään,
että pitäisi muutakin tehdä. Ei vaan ole työntekijöitä siihen SOSIAALItyöhön. Muutamia
kymmeniä vuosia sittenhän tehtiin kotikäyntejä, käytiin kysymässä onko hommat
kunnossa ja tarvitaanko apua.

Toinen tärkeä juttu oli naapuriapu perinteisessä kyläyhteisössä. Nykymuailmassa
on hommat menneet semmoisiksi että naapurilta ei uskalleta kysyä onko ongelmaa.
Ehkäpä iso osa ongelmasta on juuri siinä. Ei löydy apua ja tukea kun sitä tarvitaan.
Kun penska pillittää kolmatta päivää ja yksinhuoltajaäiti ei enää jaksa huolehtia.
Naapurit ei uskalla katsoa rappukäytävässä silmiin kun niin vain ei ole tapana tehdä.
Tai kun lähdetään viikonlopuksi ryyppyretkille ja jätetään 10-vuotias pikku poika
huolehtimaan kodista. Minusta tämä pitäisi saada reilaan, silloin ne hyvän elämän
peruspilaritkin löytyisivät helpommin.

Ja sitten osa porukasta vaan tykkää riehua, ryypätä ja hölmöillä, oli elämän lähtökohta
sitten mikä vaan. Uskon, että se porukka on vain pieni osa. Kyllä tuollaisesta idioottimaisesta
hölmöilystä pitää joutua vastaamaan, oli tausta millainen vaan. Ja rangaistus voi jopa
laittaa monet nuoret sällit ruotuun. Se ei vaan korjaa sitä ongelmaa, joka niitä häiriöiviä
nuoria teettää. Itsenäisyyspäivän rettelöinnin juuret on paljon syvemmällä.

Näin minä tämän asian näkisin.

[tuomo jylha]

 Huonon kotikasvatuksen saaneita takkutukkaisia kersoja mitä kävivät rapakaljan voimin tuhoamassa toisten ja yhteiskunnan omaisuutta, ja muutamilla oli jonkin sortin utopia minkälainen maailman muka pitäisi olla. Eikä tuo touhu oikeasti sisältänyt mitään muuta ideologiaa.

 Hävetköön, ja menkööt samalla porukalla nyt siivoomaan ja korjaamaan jälkensä. Siitä olis hyvä aloittaa sopeutuminen ja tutustimista työelämään, ja siinä samalla harjoitella käytännön tasolla sitä integroitumista tähän ympäröivään yhteiskuntaan.
 Töhrijöistä osa oli ihan jo aikuisia ihmisiä?? 

[teuvo venäläinen]

No mitenkäs jos otettais vaikka huomioon:
-nuorisotyöttömyys liian korkea Suomessa
-kotikasvatuksesta puuttuu kuri
-ulkomailta saatu esimerkki
-joukossa tyhmyys tiivistyy

Itsekin vähän tyhmä ja yksinkertainen

[ARI JUMPPANEN]

Kyllä meistä Joensuun kolleista lähti enin uhma sillä Nokialaisella kumipuunoksalla ihan hyvin
silloin aikoinaan, on se kumma jos ei toimis nykyäänkin. Eikä myö mitään mieltä osoitettu, kuhan vaan hilluttiin
keskikaljapöhnässä.
Toinen kovasti rauhoittava vaikutus oli, kun isommat pojat veti turpiiniin. Hävis enimmät mielenosoitus innot.

[Martti Korhonen]

Kyllä meistä Joensuun kolleista lähti enin uhma sillä Nokialaisella kumipuunoksalla ihan hyvin
silloin aikoinaan, on se kumma jos ei toimis nykyäänkin. Eikä myö mitään mieltä osoitettu, kuhan vaan hilluttiin
keskikaljapöhnässä.
Toinen kovasti rauhoittava vaikutus oli, kun isommat pojat veti turpiiniin. Hävis enimmät mielenosoitus innot.

Minusta mielenosoittaminen on ihan kelpo touhua. Väkivaltaa en niin arvosta. Vaikka nyt tuo itsenäisyyspäivän mekkala, mielipiteen kertominenhan siinä parasta oli, nyrkkien kanssa puuhaaminen sitten se huonompi puoli.

[Markku Hakola]

Kautta aikain tyytymättömyys vallitseviin olosuhteisiin on nostanut väkijoukkoja kapinaan.
Kapina sitten on konkretisoitunut usealla eri tavalla, joko tavalla tai toisella se on kohdistunut lievimmillään muiden omaisuuteen
ja sitten pahimmillaan yhden tai useamman ihmisen henkeen ja /  tai terveyteen.
Toisaalla julistetaan, että porukka ei reagoi ja ilmaise tyytymättömyyttään ja toisaalla taasen kiukutellaan, kun ne tekee sen.
Yllättävän vähän meillä täällä ilmenee tuon 6.12 laatuisia tapauksia, vaikka syitä olisi.

Paasataan, että menisvät töihin yms, mutta unohdetaan se, että ei niitä työpikkoja niin vain ole otettavissa,
vaikka kuinka olisi työhaluja, sellaistakin porukkaa tiedän olevan.
Kyllä siinä turautuu kun ensalkuun laittaa kymmenittäi ja taasen kymmenittäin työpaikkahakemuksia ja mikäli sattuu saamaan vastauksen,
sekin on tyyliin, "kyllä muuten, mutta puuttuu se työkokemus".
Kyseessä vielä kohtalaisin paperein parikin ammatillista koulua käynyt.

Ne ajat on aikoja sitten menneet, kun työpaikkoja oli tarjolla, kunhan joku vain ottaisi.
Monasti olen omille ja muitte kakaroille todennut, että onneksi itse en ole siinä tilanteessa, kuin nykynuoret.
kaiken kukkuraksi siellä sun täällä toitotetaan työvoimapulaa, kait se niinkin on, mikäli halutaan vaan niitä,
ketkä tulee työskentelemään minimipalkalla ja sitoutuu määräaikaisiin työsuhteisiin.

Toimeentulohan on se, mitä niin me ikäloput, kuin nuoretkin haluavat.
Kyllä mieluimmi suostun siihen, että mun maksamista verorahoista autetaan kotimaan nuoria edes jollainlailla pärjäämään,
sillä elleinäin olisi, niin joutuisivat elämänsä muullakeinoin rahoittamaan.
Eipä siinä jää jäljelle oikeastaan muitavaihtoehtoja, kuin rikollisin keinoin, tavalla tai toisella.

Kumpikohan on se parempi vaihtoehto.

Paasataan, että ei kun turpiin vaan, niin kyllähän siinä oppii jne jne.
Kuinkahan siinä oikeesti kävisi, noin pitemmän päälle.
Ei muuta kui tuollaisen saarnaajat vaan kadulle päivystään ja kun joku tekee jotain väärää,
niin ei kun antamaan turpiin, kun niin kovia ollaan.
Taitaa olla, että "aika kultaa muistot".

Moniko täällä kirjoittelevista, joka on kokenut vääryyttä tai tuntenut tulleensa kaltoi kohdelluks on oikeesti
"noussut värintekijää vastaan" ja jos ei muu ole auttanut, niin käynyt "vetämässä turpiin" ja jaellut opetusta "kumipuun oksalla".
Taitaa kuitenkin olla, että enemmänkin kiukuspäissään on jurnutettu "nurkan takana pimeessä".

Se on helppoa uhota.

Noh, kai tästäkin joku taasen kerran nokkiinsa ottaa, tällaisesta höpö höpö jutusta, mutta jos sikseen on,
niin tervetuloa sen kumipuunoksan kanssa kylään, kyllä meillä vieraalle on aina lähtökahvit keitetty ja
joskus kyytikin tilattu.