Aihe: Korotettu sisäkatto

[markkukovasin]

No joo...

Sen verran on noita "huviloita ja huusseja" tullut TV:stä töllötettyä,että
on alkanut itää ajatus tehdä korotus mökin tuvan sisäkattoon.

Yksi syy muutokseen on se,että rakennuksessa on tovottoman matalalla
se sisäkatto-tehty keisarinvallan aikaisilla normeilla n. 165cm pitkille ihmisille.
Ja itse itseäni haukkuen-se nykyisen sisäkaton halteksi on ihan päin persettä
tehty ja inhottaa jopa omaa silmääni.Se on ensimmäinen semmoinen homma,minkä tein-ne torpan
muut huoneet näyttävät sitten jo hiukan ammattilaisen tekemiltä...

Rakennus on n 1884...86 tehty,seinät n. 150mm hirttä ja välikatossa eristeenä
jotain kunttaa tai maata-ei siis edes purua. Ko. tavaraa on ehkä 200...250mm.
Yläpohjan ja vesikaton välinen tila kylmää,korkeus max. n 160cm...

Vesikattona on aaaltopeltikatto,jonka alla on koolaus suoraan paksun pärekaton päällä
ja päreiden alla luonnollisesti tiuha ruodelauta-siis ulkokaton kondenssihomma on hoidossa
jo nyt.Peltikatto laitettu joskus 1960.

Seinien rakenne nykyään ulkoa sisäänpäin: Panelointi n.25mm,hirsi 150mm,
insuliittilevy n. 15mm,koolaus 22mm-siis ilmarako kanssa 22mm ja sisäpinnassa
panelointi n. 16mm. Eli U-arvo ei mikään hillitön ole seinissäkään-mitä lie vastaisi
nykyisiä eristevillalla toteutettuja...125mm?..Ehkä?.

Pinta-alaltaan tupa on n. 35 neliötä ja tämän tilan aattelin korottaa niin,että
heitän kuntat luontoon (tietenkin seulon kätketyt kultaesineet ja rooningit talteen),
puran nykyisen alakaton niin,että vaakapalkit jäävät esiin ja korotan katon
vesikaton alle vinoksi-keskellä täytynee olla n. 1..1,5 metriä vaakasuoraa osaa
väistämässä kurkihirttä.

Tällä konstilla huoneen sisäkorkeus ja tilantuntu lisääntyy varmasti-palkit käsittelisin
sopivaan sävyyn ja silleen.

Mutta sitten se asia,johon pyrin saamaan valaistusta-se on se uuden kattoeristeen
paksuus. Asiaa hiukan tutkineena alan kallistua rakenteeseen,jossa reilun ilmaraon jättäisin
sinne pärekaton alusruoteiden alle ja niiden kattotuolien väliin tulisi SUA-uretaanilevy-semmoinen,
jossa on alumiinipinnoite ja joka maksaa törkeästi. Levy tietenkin tiivistetään saumoistaan hyvin
ja sitten alapintaan koolaus,johon tulee sisäverhoilu-ehkä paneli tai jokin katto-halltex. Mutta
kuinka paksu se levy olisi oltava-ei tekisi mieli "ylieristää",koska se levy on oikeasti melko arvokasta
ja hyöty=lämpö voi kumminkin karata muita reittejä harakoille?

Mitäpä arvelette-paljonko pannaan,jos verrataan tuohon vanhaan välikattoon-ettei nyt ainakaan
huonompi tulisi. Tuleehan tuolla oleiltua talvellakin-nyt on lämpöä riittänyt hyvin,mutta koska huoneeen
tilavuuskin kasvaa varmaan 30%,niin sekin on huomioitava.

t. Markku

[Ossi Viita-aho]

Rakennusmääräysten mukaiset lämmönjohtavuudet ovat seuraavanlaiset:

uretaanilevy: 0,026 W/(m*K)
puu: 0,10 W/(m*K)

Jos sitä kunttaa vertaisi puun lämmönjohtavuuteen, niin 10 cm uretaania vastaa 40 cm kunttaa. Se alumiinipaperikin vaikuttaa eristykseen parantavasti erityisesti uunia lämmittäessä. Alumiini estää säteilylämmön karkaamisen rakenteiden läpi ja uunin lämpö on pääasiassa säteilylämpöä.

Tieytysti pitäisi tietää sen kuntan lämmönjohtavuus, että vois tehdä tarkempia arvioita.

Tuolta löytyy eristämisen rakennusmääräykset, josta löytyy eri rakennusaineiden lämmönjohtavuuksia:
http://www.finlex.fi/data/normit/1931-C4s.pdf

[Jani Erola]

Moro.

Olen juuri eristämässä samanlaista projektia. Vanhan pärekaton päälle on asennettu peltikatto.
Olen tehnyt eristyksen kattoruoteiden väliin 100mm:sestä ekovillasta ja sen alapuolelle ristiin 50mm ekovillaa.
siihen tuulensuoja pahvi ja 20mm koolausta sisäpanelointia varten.
pärekaton ja villan väliin jää noin 50mm tuuletusta, harjalla noin 50cm ja ilmastointi räppänät
päätyihin. Saa nähdä kuinka toimii. Minä suhtaudun hyvin skeptisesti noihin uretaani eristeisiin vanhan hirsitalon
osalta. Hengittävät materiaalit on turvallisempia minun mielestä
T:Jani Erola

[markkukovasin]

Huomenta!

Totta turisette kumminkin-tuo uretaani "on ja ei"...Aineena siis aivan loistava,
mutta jokin siinä hieman vieroksuttaa.

Joka tapauksessa rakennetta täytyy oikaista,koska se on aikanaan suurinpiirtein
metsästä paikalleen nostettu-kattoparrut vaan hiukan kirveellä siloteltu sieltä
täältä. Joten siis apurunko jossain muodossa on syytä tehdä nykyisen
vesikattorakenteen alle.

Silloin saa tilaa myös villapohjaiselle eristykselle varsin helposti-vaikkapa
125mm villaa "apurungon väleihin ja sitten ristiin 50mm villalla...kosteussulut sitten
päälle ja ruoteet sisäpaneloinnille. Tuota "Ekovillan" ominaisuutta tutkin eilen ja sehän on aika järkevää
kamaa-kohtalaisen hyvin pitää lämpöä ja lienee suhteellisen mukavaa käsitellä.Eikä hinnallakan ole pilattu
ihan kokonaan.

Tuon pytingin rakennusmääräykset lienevät tulleen keisari-Aleksanterilta tai mökin ukon
muijalta-tehty tarpeeseen olemassaolevista aineista,jota on löytynyt takametsästä...
Ei ollut Torppari-Juusolla Starkkia eikä Byggmaxia käytössään.

Välikaton "kuntta" on jotain turpeenmujun ja oksien ja heinien seosta-aika löysää tavaraa
ja pölyää pirusti. Ei sillä varmaan ole kummoisiakaan lämpöarvoja. Viikonloppuna mittailen
hiukan rakenteita-näkyy se eristeen paksuus välikatossa tarkemmin,kun kaivan kuopan
sinne mujuun.

t. Markku

[Kari Tirkkonen]

Velipojan 56 rakennettuun tehtiin 80 luvun lopulla yläkertaan huoneet laitettiin korotettu katto. 100 mm oli vaan korkeutta "kattoparuuissa" sinne laitetiin listat joita vasten 50 mm uretaanilevy ja sitten 50 mm koolaus ja siihen väliin toinen levy sitten muistaakseni muovi ja gyprokki ja ne tuuletusaukot räystään alle, ongelmia ei ole ilmennyt. Villan kanssa olisi korkeus laskenut liikaa ja olisi pitänyt joku tuulensuojalevy sinne laittaa päälimmäiseksi niin tuo oli kätevämpi.

[Ossi Viita-aho]

Villan kanssa olisi korkeus laskenut liikaa ja olisi pitänyt joku tuulensuojalevy sinne laittaa päälimmäiseksi niin tuo oli kätevämpi.

Joo, villan kanssa tosiaan pitää olla päällimmäisenä tuuletusrakoon päin tuulileijona (wanahan ajan bituliittilevy)tai muu vastaava haltex-tuulensuojalevy. Ilman tuulensuojalevyä villa ei eristä juuri mitään.

Ekovilla on siitä mukavaa, että se voidaan asentaa ontelopuhalluksena. Eli ensin laitetaan esim. 2"x2" rimat kattopalkkien kylkeen, joilla tulee samalla kertaa tuuletusrako ja kiinnitysalusta tuulileijonalle. Sinne sitten se bituliittilevy ja sen jälkeen palkkien alareunaan paperi, muovi tai mistä nyt tykkääkin, joka on jätetty yläreunastaan parikymmentä senttiä auki. Vielä koolaukset paperin päälle ja sen jälkeen saa tulla se puhallusvillaukko paikalle. Jos sinne vintille pääsee jostain muualta sisään, niin silloinhan paperit/muovit voi laittaa valmiiksi asti.

Puhallusvillaukko törkkää sen tötterönsä kurkihirren vierestä sisään ja täyttää ontelot alhaalta ylöspäin, siten että villa pakkautuu paineesta ylämäkeen. Tuolleen puhallettaessa villasta tulee sen verran tiukkaa, että se ei enää juuri painu kasaan.

Tuolla tyylillä mää oon kaksi taloa rakentanut, joissa eristepaksuudet ovat olleet 300 mm ja 500 mm. Itseasiassa puhallusvillan asennus on ollut kaikista mukavinta rakentamista, kun itse on saanut vain patsastella kädet taskussa. Homma on myös todella nopea ja viimeksi meillä taisi mennä 4 tuntia, kun ukot puhalsivat talon ja autotallin katot.

[markkukovasin]

Niin-se tuulensuoja...?

Tuo systeemihän sijaitsisi sen vanhan pärekaton alla ja tokihan
siellä ilma liikkuu-mutta ei nyt ihan hillittömästi toki tuule.
Reilu rakohan siellä on hirsiseinän ja kattoparrujen välissä-sinne rakoihin pitänee
laittaa tiukka teräsverkko pitämään häntäperseet ulkona. Ja linnut.

Onko tuulensuojalevyt lainkaan tarpeen-eihän noissa selluvillalla
eristetyissä välikatoissakaan ole mitään siinä villan päällä-yläpuolella
on vaikkapa se peltikatto tippamuoveineen eikä paljon mitään muuta.
Vanha katto siis hoitanee niin tuulet kuin katon kondenssivedetkin?

Tuuletusrakohan siellä pitää muutenkin olla-muuten lahoo näppiin.Eikö näin?

t. Markku

[Ossi Viita-aho]

Kyllä se on tarpeen. Kaikkihan on kiinni ilman virtausnopeudesta ja noissa tuuletusraoissa on aivan eri puhuri, kuin suoralla välikatolla, jossa vesikattoon saattaa olla matkaa pari-kolme metriä. Jos sen pärekaton ja peltikaton välissä on lappeelta harjalle päin kulkeva koolaus, joka voisi toimia tuuletusrakona, niin silloinhan se pärekatto voisi toimia tuulensuojana. Ehkä... Joka tapauksessa sen tuuletusraon pitää olla sellainen, että se on täysin auki koko matkalta lappeelta harjalle.

Villan eristävyys perustuu lähes täysin sitä ympäröivään rakenteeseen. Villatilassa ei saisi olla minkäänlaista ilman virtausta, jos haluaa, että villan eristävyys säilyy. Ihan voin omasta kokemuksesta sanoa, että tuuli kyllä puhaltaa villasta läpi, kuin tyhjää vain ja siinä samalla vie lämmön mennessään. Ensimmäistä taloa rakentaessa mökki oli siinä vaiheessa, että seinissä oli paikoillaan tuulensuojat, villat ja muovi sisällä. Tuossa vaiheessa jokaisen ikkunan kohdalla oli vielä ulkopuolen vaakakoolauksesta johtuvat raot villatilaan, jotka sitten tilkittiin myöhemmin. Kun ulkona alkoi vinkka ruttuuttammaan, niin sisäpuolen muovit pullistuivat, kuin purjeet. Toisin sannoin tuuli vei kaiken lämmön eristetilasta.

[markkukovasin]

Tere!

Uskon kokemuksen ääntä-siis apurunkoon ylimmäksi tuulensuojalevyt
ja siitä sitten maan ydintä kohdin villoilla yms...ja onhan se siistikin se tuulensuoja-
pinta kun ei näy enää niitä kaikenmallisia vanhoja ruoteita yms. näkymiä.

Koitan päästä sillä lailla helpolla,että teen siellä välitilassa katon niin valmiiksi kuin
vaan mahtuu tekemään-ihan pintoja myöten valmiiksi. Sitten on helppo pudottaa
ne vanhan välikaton rakennelmat alas ja vaikka ilmat olisivat jo viilenneet-kas-siellähän
olisi liki valmis eristetty kattorakennelma ja suurin vaiva olisi liittää vanha-uusi
seinärakenne kattoon-siihen taitaa jäädä n. 50 cm seinää silloin näkyviin,joka pitää
suunnitella ja tehdä sen mukaan,mitä sieltä sitten esiin tuleekaan-ehkä jonkinmoiset kotelot
tulee tehtäväksi-siellä kotelossa sitten voi vetää sähkötkin parrujen päälle ja sitä rataa.

Täyttypä ottaa sitten kuviakin miten homma etenee.Mutta ensin ne mujut tulee kaivaa pois ja penkoa
pistoolit ja muut muinaisesineet pois-yhden katkenneen sapelin sentään löysin jo liki
kymmenen vuotta sitten ihan pintakuntasta. Joten voi siellä muutakin olla kun tietää talon aika
hurjan historian.

t. Markku

[Kari Sillanpää]

Kyllä se villa varmaan on paras eriste vanhaan torppaan. Itseäni ainakin arveluttaisi uretaanissa se että kun vanha talo väistämättä notkuu, ja saattaa joskus routakin hiukan keikutella, niin se uretaanihan napsahtaa rakenteista irti jossain vaiheessa ja siinäpä sitten on rako ulos saakka. Ehkä. Toinen sitten se että jos joku puurakenne on suurimmalta osaltaan uretaanin ympäröimä niin sitten KUN se saa kosteutta niin eihän se sitten enää kuivukaan.

Omia pekulaatioita nämä mutta kymmenisen vuotta ollut vanha hirsitalo omistuksessa ja siitä n 8 vuotta joku remppa joko menossa tai suunnitteilla 

[markkukovasin]

Tässäpä se kohde on...

Korotus olisi tulossa tuohon toiseen ikkunalliseen osioon-eka
katon alla oleva tila on kylmä sisäkuisti,sitten tupa,kolmantena
kammari ja neljäntenä keittiö/tupa,jonka rakensin 2007-2008.

t. Markku

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Kari Sillanpää]

No teilläpäs on koleannäköiset kesäkelit

[markkukovasin]

Tersko!

Tässäpä muutama kuva sieltä välikatolta-kiehtova projekti on tiedossa,mutta
ei mitenkään ylivoimainen. Mukavaa sadepäivän puuhastelua näköpiirissä.

Kaivelin sitä "kunttaa" ja analyysikin tuli tehtyä-alimpana laudoitus,sen
päällä rahkasammalta n. 10cm ja sammaleen päällä epämääräistä maamujua n.
10cm-eli ei mikään huippueristys.

Rakennelmasta tulee semmoinen,että tuo piippu jää tuvan puolella näkyviin ja
myös sen piipun puoleisen päätyseinän kaivan auki niin,että vanha hirsiseinä tulee
siinä näkyville. Muiden seineien pinnoite selviää homman edetessä-vanhaa hirsiseinää
tulee joka seinällä esiin reilun 30...40cm...

Nyt kun teen nykyaineilla sen eristyksen,niin eipä luulisi olevan vaikeaa pistää
tuplasti paremmaksi tuo lämpöarvo.

t. Markku

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Tero Kivimäki]

Tuossahan seon tuuletusrako kun koolaat  alapuolelle 50X50 ja sitten toinen kerros ristiin, ja saunasatut väliin.

[Ossi Viita-aho]

Tuohan tosiaankin näyttää aika helpolta jutulta. Jos villan kanssa tuusaa, niin laittaa kakkoskakkoset k600 jaolla noihin lautoihin kiinni ja niihin sitten bituliittilevy. Onhan tuossa sellainenkin mahdollisuus, että kasvattaa villatilaa laittamalla lisää tavaraa palkkien alapintaan. Tuossahan se samalla tasoittuu vanhan ja uuden sisäkaton korkeuserokin.

Lisäksi tuolla palkiston korotuksella voi tarvittaessa samalla kertaa oikaista palkiston alapinnan, joka taas vaikuttaa suoraan sisäkaton suoruuteen.