Rautakangista puheenollen.
Kerran saunottiin jossain kokkareissa yhellä keski-suomalaisella leirintäalueella alkukesästä. Joku katteli, että mikä tuolla laiturin päässä veden alla siintää – no rautakankihan siellä mojotti pohjassa pystyssä.
Asiasta mainittiin leirintäalueen pitäjälle, ja kanki sukellettiin miehissä pinnalle. Jälkikäteen kuultiin, että koko tarina oli saanut alkunsa poikasten avannontekohommista. Hyvin oli avanto saatu aikaan, mutta jään läpäisseellä iskulla kanki oli omalla vauhdillaan holahtanut avantoon. Poikaset eivät olleet silloin tunnustaneet tekosiaan, mutta kangen löydyttyä oli pakko.
Loppu hyvin kaikki hyvin. Isäntä sai rautakankensa takas, eikä kukaan ehtinyt hypätä siihen laiturilta pää – ja puhumattajaan perä – edellä...
