Aihe: Sotaratsun museointi

[Harri Kauranen]

Olen juurikin samaa mieltä,että kyllä käytönjälkiä pitääkin olla ja lommotkin kuuluu niihin käytönjälkiin.

[Martti Korhonen]

Minä olen tuon entisöintiasian miettinyt päässäni sille tolalle, että jos on tarkoitus säilyttää moottoripyöräilykulttuuria, niin ei se kaupan näyteikkunassa olevaa pyörää vastaava ole kuin pieni osa siitä. Käytössä olleet pyörät ovat olleet kuluneempia. Ei koskaan ole ollut sitä tilannetta, että kaikki liikenteessä olevat pyörät ovat olleet kuin tehtaan oveta juuri ajettuja.

[Lasse Harkkala]

Tere,
Logo tilaukseen tänään, kiitos tämän klubin aktivistille. Keskustelua virisi aiheen tiimoilta. Hyvä niin. Pyörä on itse asiassa melkoisen hyvässä kuosissa loppujen lopuksi. Ajettu sentään 56000 km alppimaan haastavissa olosuhteissa. Helpoin tapa lienee toimittaa rakkine museokatsastajan tutkittavaksi. Sittenhän niitä neuvoja jatkotoimenpiteistä saa. Yksi vaihtoehto tietenkin on, että vien moppen mökille ja cruisailen sillä loman ajan ihan sellaisenaan.
Mutta kun on toinenkin pyörä ja huimat vakuutusmaksut, niin olisi mukavaa jos olisi varaa pitää molempia ajossa. Ja kun nuo vanhat rakkineet kiinnostavat, niin mikäpäs sen mukavampaa, kuin käydä katu-uskottavalla rumankauniilla Condorilla Kupittaan parkkipaikalla ihastelemassa paikallisten harrastajien museoimia värkkejä. Onhan tuo taloudellinen ajattelu hiukan raadollista, mutta kun on vähän pelimerkkejä, niin tuo Condor on hyvä ensimmäinen projekti. Pihassa seisoo myös ensi vuonna museoikään tuleva Guzzi, mutta sitä on niin säälimättömästi "uudistettu", että rahkeet ei tässä vaiheessa riitä siihen. Mutta alkuperäisosia on saatavilla maailmalla, elikkäs ehkäpä vielä joskus...
Terv. Lasse

[Juhani Tuominen]

Kiva peli ajella, eteenkin hiekkateillä varsinkin jos rupulikumit alla. Nopeus ei ihan riitä autojen sekaan asfaltilla, tulee turvaton olo. Omassa oli myös kaadettu tankki lyttyyn ja vaihteen siirtäjä oli taipunut, siitä lähti pakoventtiilin ohjuri irti, eli kansi piti remontoida, seuraavana kesänä 2-vaihteen siirtoholkki hajosi, onneksi Käeltä löytyi vähänkäytetty vaihteisto. On tullut kohtuu kalliiksi, ei ole enää varaa myydä, tosin nyt on täydessä iskussa. Eihän näistä koskaan voitolle jää, väittäkää mitä haluatte.
Näissä on se "hankala" sentrefugi kampiakselilla, mikä pitäisi puhdistaa, monikohan on sen tehnyt. Omassani oli ainakakin melkein tukossa, silloin n.24t km. Loppuu öljynkulku koneessa, jos kanava tukkeutuu kokonaan. Kaiken ylimääräisen kun poistaa, niin kevenee aikas paljon. Omassa kaikki muut on paikoillaan, paitsi kiväärien kiinnikkeet satulan etupäästä. Täältä palstalta löytyi joltakulta 6V.n "H4" halogenipolttimo ajovaloksi. Tosin ei se mikään H4 ole, mutta sinne päin. Tuleepahan enemmän valoa.

[Juha Siikarla]

Tykkään myös pyörän ajo-ominaisuuksista .Jarrut ja jousitus on hyvät näin vanhaksi pyöräksi.Omani on ajettu 65000km. Tein omaani koneremontin , kun kiertokangen alapään laakeri petti.  Kanteen tuli uudet rosteriventtiilit  + ohjurit ja istukat koneistettiin,Kampiakseliin  asennettiin uusi kiertokanki.Sylinteri oli Sveitsissä porattu 0.5mm ylikokoon joten mäntää ei tarviinnut uusia. Koneeseen tuli kaikki uudet laakerit. Omassani on Hakamäen Ismon tekonen  kireämpi nokka-akseli ja etuketjupyörän vaihdoin 13 hampaiseen,Pakokäyrän sisältä on koneistettu supistus pois samoin tein imukurkun supistukselle.Äänenvaimentimen sisustaa on myös hieman avarrettu , siten että ulkonäkö säilyy.
Näiden muutosten jälkeen moottori on melkoisesti pirteämpi kuin vakio armeijakunnossa ( kierrosluku nousi ja kiihtyvyys parani ).
Konetta ei Ducati asiantuntijoiden mukaan ei kannata vedättää isolla vaihteella pienillä kierroksilla , koska voitelu jää kiertokangen laakerissa
vähäiseksi (Öljypumppu on melkoisen pieni). Ainoa miinus mielestäni Condorissa on pienitehoinen laturi , muuten pyörä on älyttömän mukava.
Patinoitunut ulkonäkö kiehtoo myös minua. Army värillä maalattu pyörä näyttää silti hyvältä , vaikka olisi hieman likainenkin Olen ajanut nyt Condorilla 3000km ja nyt menee ainakin koneen puolesta huolettomasti.
Terv: Juha Siikarla, Pertteli

[Lasse Harkkala]

Metsäpoluilla kokeilin pyörää vähän viime syksynä, ja kun tuli jarruteltua painamalla vaihdevipua ja vaihdettua vaihdetta jalkajarrulla niin hupia riitti. Paniikkijarrutuksia verrattomalla etujarrulla, ja kurkoittelua ohjaustangon yli etupyörä klinkussa. Mutta kaiketi tuohon nurinkuriseen systeemiin sopeutuu. Mutta eri systeemit pyörissä, ja molemmat ajossa, ja itsellä taipumusta hajamielisyyteen, mikähän on lopputulema?
Tuosta kampiakselin sumpun putsaamisen tärkeydestä olen saanut vihiä, mutta enpä uskalla itse näin kädettömänä ruveta konetta tohon pihamaan sepelille purkamaan.

[Juha Siikarla]

Itse opin helposti käyttämään vaihdetta oikealla jalalla , mutta sen sijaan vasemmalla jalalla jalkajarrun käyttäminen on ihmeen vaikeaa.
Vasen jalka tuntuu tähän hiommaan vähän tunnottomalta (vaikea säätää jarrunpolkemisen voimakkuutta).
Siksi käytänkin pääasiassa etujarrua kun ajan pyörää jossa vaihteet oikealla.
Minulla on molemmilla vaihdesysteemeillä olevia pyöriä ja ihmeesti sitä vain tottuu....

Terv: Juha Siikarla

[Lasse Harkkala]

Pieni katsaus siitä missä nyt mennään tai paremminkin missä ei mennä. Päätin, että jätän tuon museointijutun tuonnemmaksi ja vein tänään pyörän rekisteröintikatsastukseen. Sitten piti hölkätä tulliin, mennä luukulta toiselle about tunnin verran ja sitten takaisin katsastusasemalle jotta saisin väliaikaiset kilvet kunnes veropäätös tulisi. Äkkiä kotiin liimaamaan rekkari pyörän persauksiin. Talven jäljiltä kolmannella polkaisulla käyntiin. Ei kun koeajamaan. Vinhasti kulki ja fiilis oli kuin nuorella oriilla. Noin 10 kilsan jälkeen meno hyytyi, kuului vain vaimeneva pörinä ja viimein täydellinen hiljaisuus. Tiesin jo tuolloin ettei vehje enää käynnistyisi vaikka polkisin kuin tuo edm. nuori ori. Hyvää tässä kaikessa oli se, että koti oli työntömatkan päässä. Kun viime viikolla toinen pyöräni levisi alleni, niin el condor pasa alkoi soida päässäni lupaavasti; kausi alkakoot takaiskuista huolimatta. Mutta kumpaisenkaan lintulogon siivet eivät kantaneet kovinkaan pitkälle. Mutta näiden vanhojen vehkeiden viehätys osaltaan taitaakin piillä siinä, että tunne-elämän ääripäät tulee koettua, eipähän tylsisty.
Mutta mutta, hyvää ajokautta kaikille toivoo
Lasse

[Mika T Kyllönen]

"Noin 10 kilsan jälkeen meno hyytyi, kuului vain vaimeneva pörinä ja viimein täydellinen hiljaisuus."

..tuttu tunne, mulla teki condori aikoinaan ihan samaa eka ajeluilla....roskia oli bensan seassa niin että meni bensahanakin tukkoon. Putsailin tankin ja hanan sekä laitoin suodattimen bensaletkuun niin toimi sen jälkeen. ... niin yksinkertainenhan tuo kampe on ettei siinä isoa vikaa voi olla