Hesarissa tänään
Tutkija: Pikku Kakkonen muovaa suomalaisten puhekieltä
Suomen puhekieli hämäläistyy, väittää Liisa Mustanoja Tampereen yliopistosta. Yksi syypää on Pikku Kakkonen.
"Suomen arkinen puhekieli on yhtenäistynyt viimeisen 50 vuoden aikana.
Varsinkin kaupungistuminen ja media ovat edesauttaneet yhteisen vapaamuotoisen puhekielen syntyä.
Samalla murteet ovat tasoittuneet. Puhekieltä muokkaavat monet asiat, mutta sen murrepohjainen uudistuminen on nimenomaan hämäläistä.
Yksi syy tähän on se, että hämäläismurteen nuotti on tasainen ja neutraali. Se ei ole kiekuvaa turkulaista, ei nopeatempoista karjalaista eikä leveää savolaista.
Toinen syy on se, että hämäläisyydet eivät ole kovin silmiinpistäviä.
Hämäläismurteen vaikutus on havaittu parhaiten jälkitavun i:ttömyydessä: punanen, semmonen, kirjottaa. Tämän leviäminen on jo lähellä päätepistettä. Toinen on oikeneminen: maitoo, euroo.
Tällaisia neutraaleja murteellisuuksia omaksutaan helposti puheeseen.
Esimerkiksi pohjalaismurteiden ylimääräiset vokaalit ja h:t – lehemä, mennähän – muuttavat paljon enemmän puheen rytmiä.
Arvovalta on myös iso syy. Kaikkialla maailmassa on havaittu, että puhetapa leviää väestökeskittymistä ja kulttuurin ja hallinnon keskuksista muualle.
Helsinki on vanhastaankin ollut hämäläismurteiden vaikutuspiirissä. Sinne, kuten kaikkialle hämäläismurteiden alueelle, on muutettu muualta Suomesta jo vuosikymmenten ajan. Lisäksi suomen kirjakielen pohja on vahvasti hämäläismurteissa.
Myös Pikku Kakkosen sedät ja tädit ovat tehneet Hämeen murretta lapsille tutuksi. Kaikkihan ovat katsoneet lapsina Pikku Kakkosta. Tampereen murre on yksi hämäläismurteen laji. Juontajien puhe on tamperelaisväritteistä, mutta silti aika neutraalia. Siitä puuttuvat suurimmat leimaavuudet.
Kaikki hämäläinen ei ole yleistymässä, ei esimerkiksi d:n korvaaminen r:llä: lähretään, yhreksän. Eikä mattinäsämäinen jankuttava nasaalius – tosin se ei olekaan yleishämäläistä.
