Siinä on kyllä vinha perä, että js toinen sannoo, että ''Minä haluan kaikki mikä on sinun'' ja se toinen sannoo, että ''Joo, oleppa hyvä'' niin sotia ei ois, eikä riitoja.
Semmosta tilannetta ei tuu, että toinen ei haluais sitä mikä on toisella. Ei ole totteutunut eikä totteuvu muitten ku ... no ei minkää kesken. Kaikki elämänmuovot on olemassa siksi, että ne on varustettu perimässään ominaisuuella taistella oman olemassaolon puolesta. Niin tekkee pakteerit, muurahaiset, lierat, koirat, kissat, linnut, hyönteiset ja muut elukat ja ihimiset siinä sivussa. Toinen koittaa pittää revviirinsä ja toinen koittaa laajentaa ommaansa tai saaha oman perustettua. Jonkulainen tasapainon tila on mahollinen. Sillon kun haluajalla on halun, tai olisi väkisellä ottamisen takia enempi menetettävvää kuin saavutettavvaa se ei ala haluta. Eli lyhyesti sanottuna: Populaatiot seleviää ja ovat selevenny aikojen alusta asti sen takia, että keeneihin on sattumalta tai evoluution takia tullu ominaisuus haluta valtaa. Se on ollu pienestä kiinni tämä meiänki olemassaolo. Tokihan se on monesta muustakin pikkujutusta kiinni, mutta tuo on yks.
Mutta tuostapa ei hyövää inttää. Vaikken ite ole sen enempi militaari kuin pasifistikaan niin sen oon huomannu että tilanne ja asetelma on sama kuin johonkin uskontoon uskovan ja ei uskovan välillä. Toinen ei toisen silimissä ole oikiassa, mutt ite on. Mikkään puhe, faktat, järkeily eikä muukaan saa sen toisen mieltä muutettua kuin poikkeustappauksessa, jollon joku aina kääntyy uskoon tai se toinen heittää uskonsa pois. Mutta vain poikkeuksena ja hyvin pieni vähemmistö sen tekkee. JA jos tekkee isompi porukka niin sekin on vain pieni oa sitä koko populaatiua.
