Aihe: Sytytysjohtojen testaus.

[lasse roholm]

Akan mondeo ei menny läpi pakokaasumittauksessa + pari muuta vikaa, no sen jälkeen vaihoin sytystulpat,öljyt+ suodatin ja ilmasuodatin mutta samat pakokaasuarvot oli silti, no se mittausverstaa sanoi että voi olla sytysjohdot tai ventiilivika tai mun mielestä vois siihen vielä lisätä ilmamassamittari,  Lambda-antur ja miksei kattikin? no testasin nyt noi johdot ja ne kolme pisintä johtoa antoi 7,5-8,8  kΩ ja se lyhin 3,5  kΩ että tietääkö joku onko noi arvot ok? ps. ne arvot jotka oli pielessä oli HCppm 426 (100) CO 2,6 (0,5)  kieroksilla 2000 arvot oli ok.

[Kari Vähäkainu]

Meille opetettiin koulussa että tulpanjohdot on ok jos arvo jää alle 10 kilo-ohmin.

[Tatu Keränen]

Monesti noissa vastuksellisissa johdoissa arvo on ilmoitettu johdon kyljessä. Vastusta voi olla lisäksi myös tulpanhatussa. Ei nuo mittaamasi arvot mitenkään mahdottomia ole.

[Juhani Halmeenmäki]

Vastushattuja on kattiaikana ollut vain Klonkswaageneissa & Mersuissa. Ja se vastusarvon merkitseminenkin on muinaishistoriaa, etenkin orkkisjohdoissa. Samoin ns hiilijohdot kuuluu tän palstan kulkimiin, ei arkipeleihin.

Fordin Zeteceissä on jalometallikärkiset tulpat. Ja tulpanjohdot on oikeesti happanevia, eikä kestä kaksia tulppia. Fordilla on asiasta huoltotiedotekin: tulppien kanssa on vaihdettava myös johdot. Harmi kun nyt ei ole talvi, talvella semmoinen puutuminen 2000-3000 kierroksella ajettaessa on tyypillinen sytkävika, eli varmistaisi tuonne.

Sytkäkatkokset nokeaa lambdan ja tukkii katin. Katin saa ajettua nyt hyvin puhtaaksi = punahehkuiseksi motarilla varvit tapissa. Mutta (mahdollisesti) tukkoon mennyttä lambdaa ei putsata.

[Jouko Kuisma]

Tuo vastusjohto on mielenkiintoinen juttu!
Vaihdoin omaan MR-autooni vastusjohdot tavallisiin kuparihjohtimiin; ymmärtääkseni vastuksilla vaimennetaan vain säteileviä häiriöitä (radiohäiriöt)?
Siis muinaisessa puolasytytyksessä (itseisiduktio).

Aivan erilainen periaate on sitten näissä uuissa järjestelmissä, joissa jokaisella  tulpalla on oma puolansa tai tarkkaan ottaen muuntaja (keksinäisiduktio).
Ei kai näissä enää ole suurjännitejohtoja lainkaan?
Vai onko ?
Kerokaa autoja/moottoripyöriä tuntevat minkälaisia järjestelmiä uusissa kulkimissa on?

[Juhani Halmeenmäki]

No kärkisytkän kassa oli ristiriita siitä, meneekö tulpalle kipunaa vai rätiseekö naapurin mummon höyryratio. Eli jep, vastus oli häiriönpoistoa, mutta samalla riski kipinän hekkenemisestä.
Mutta sitä mukaa kun puolan potku on kasvanut, on kipinän reittiä hankaloitettu resistanssilla sekä kärkivälillä. Helposti sanottuna näin saadaan lyhyt mutta terävä kipinä, joka sytyttää laihemmankin seoksen. Eli R tulpassa ja vastus johdossa pitää olla oikea, eikä vain rätinän poistaja.
Sitten näissä uudemmissa (karkeasti sanoen OBD-aikakausi) on kynäpuolia suoraan tulpan päällä "yksi per pytty", tai kaksoispuolia, joissa yhdeltä puolalta annetaan kahdelle pytylle, ja yleensä niistä vain toinen johdon kautta.
Mutta kehitys menee nyt takaisinpäin, eli erillen sijoitettu puola. Nuo kynäpuolat kun eivät ole osoittautuneet kamalan luotettaviksi.

[Jouko Kuisma]

Mutta sitä mukaa kun puolan potku on kasvanut, on kipinän reittiä hankaloitettu resistanssilla sekä kärkivälillä. Helposti sanottuna näin saadaan lyhyt mutta terävä kipinä, joka sytyttää laihemmankin seoksen. Eli R tulpassa ja vastus johdossa pitää olla oikea, eikä vain rätinän poistaja.

Tuota minä en ymmärrä, meneekö se tosiaan noin?
Käsittääkseni R:n lisääminen ei "terävoitä" kipinää,  päinvastoin!
Kun tulpassa tapahtuu läpilyönti, alkaa virta kulkemaan ja vasta silloin R alkaa vaikuttaa. Kokonaisvastus, jossa tuo R on yksi osa, määrittäää virtapiirin virran, induktanssit suuremmat taaajuudet.
Jos halutaan "terävöittää"  kipinää, tulee ymmärtääksei kärkiväliä lisätä.
Tällöin jännite nousee puolan navoissa induktiolain mukaisesti, kunnes jossain tapahtuu läpilyönti.
Kun virta siten lähtee kulkemaan, on korkeamman jännitteen takia virran nousunopeus suurempi (Fourier analyysin mukaan siinä on suurempia taajuuuksia) eli kipinä on "terävämpi". 
Briteissä(kin) myydään edellen puolan johtoon asennettavai "kipinän tehiostajia". Ostin mielenkiinnosta yhden ja sisällä oli vain ylimääräinen kärkiväli.
Lienenkö ihan ula-taajuuksilla?

   

[Tatu Virtanen]

Huh mitä ongelmia! Onneksi mun autossa ei ole tulpanjohtoja vaikka bensakone onkin.

[Kari Vähäkainu]

Omaan autooni ostin tee-se-itse tulpanjohtosarjan bilhelvetestä ja hyvin pelittää. Lisäksi kolmekärkitulpat, pikkasen kaasarin roplausta sekä imusarjan tiivisteen vaihto niin kulutus putosi kolmenkymmenen litran tienoilta kymppiin satasella. Sukkahiellä ei 1800 kilon omamassalla olevaa, kaasarikoneella ja automaatilla varustettua 70-luvun ruumisautoa saa menemään vaikka mitä tekisi. Nyt on kaikki keinot käytetty ja kulutukseen on tyytyminen.

[Lassi Sirainen]

Kaiva lambda-anturin musta johto esiin ja mittaa kuumalla koneella tyhjäkäynnillä jännite siitä maata vasten. Jännitteen pitäisi vaihdella noin 0-1 volttiin melkoisen sakealla tahdilla. Jos jännite vaihtelee näin ja CO:t  korkealla niin katti vaihtoon. Jos koko ajan vaikka 0,8 V on seos rikkaalla ja vikaa jossain. Jos jännite pysyy koko ajan 0,5V lambda-anturi sökö. Fordista paljon tiedä mutta näin yleisellä pohjalla. Korjatkaa viisaammat!

[lasse roholm]

Kaiva lambda-anturin musta johto esiin ja mittaa kuumalla koneella tyhjäkäynnillä jännite siitä maata vasten. Jännitteen pitäisi vaihdella noin 0-1 volttiin melkoisen sakealla tahdilla. Jos jännite vaihtelee näin ja CO:t  korkealla niin katti vaihtoon. Jos koko ajan vaikka 0,8 V on seos rikkaalla ja vikaa jossain. Jos jännite pysyy koko ajan 0,5V lambda-anturi sökö. Fordista paljon tiedä mutta näin yleisellä pohjalla. Korjatkaa viisaammat!

Kiitti vaan hyvistä neuvosta mutt vähän myöhästä nyt kun nokkaremmi katkes  puoli tuntia  sitten kun annoin vain yhen ainoan kerran pikkasen kierroksia  kun olin juuri ennen sitä  uusiinut sytytysjohdot mitkä kolme pisintä johtoa antoivat 3 hujakoilla olevat arvot ja se lyhin alle 2 kilo ohmia että kyllä mittausarvot oli paljon paremmat näissä uusjohdoissa, mutta niin kauan auto kävi että ehdin tehdä koeajon ja kyllä siinä oli ehkä joku ventiilivika kun oli niin voimaton ja moottori tärisi kyllä aika paljon tyhjäkäynillä mutta nykimistä en huomannut mitä akka on kertonut sen tekevän että se nykiminen lopppui  vissiin uusien johtojen seurauksena. No nyt sitten vaan foortti narunjatkoksi pajeron perään ja smedsin hautuumaalle.

[Lauri Puirola]

Akka?



L&K.

[lasse roholm]

Akka?



L&K.

No rakas avovaimo sitten 

[Lauri Puirola]

No sitähän minäkin!


L&K.

[Kari Sillanpää]

Pohojammaalla kuulemma rakasta vaimoa kutsutaan ihan yleisesti "akaksi". Jos oikein hempeillään voidaan käyttää myös ilmaisua "akka perkele".