Aihe: IFA RT 125/1 -55 laturi käy kuumana

[Kalevi Sundqvist]

Sommoro Kuntit

Lopetti ajopeli lataamasta ja aloin ihmetteleen, että
mikäs ny?

Oli 0-hiili vähän jumissa ja hiilen ohjuriputki heilu.

Otin koko staattorin irti ja kas, hiilisilta, eli perspeksi
tai mitä kamaa se nyt on missä hiiliputket on kiinni oli
alkanut ottaa lämpöä.

Sanokaas mistä moinen vika?

Onko hiilipöly päästänyt sähköö kulkemaan
hiilisillan pintaa pitkin maihin ja aiheuttanut
lämpöö eli mahdollisesti kipinöintiä väärässä
paikassa?

0-hiilen jousi oli kuoleentunut, eli saatto olla,
että hiili ei painanut kunnolla kollenktoriin
ja siinä on saattanut esiintyä ylimenovastusta
josta sähkö lähtenyt oikopolkuja vääränkautta?

Ohessa kuva.

Mustempi kulma on se 0-hiili.

Vai onko pelissä vielä jotain muuta vikaa josta
seuraa että vika uusiutuu ja polttaa tämän
"uudenkin" hiilisillan?

Kyselee

Kallu
Den Glada Gamla ...
från Tavastehus


[ylläpito on poistanut liitteen]

[Ismo Hautala]

Terve Kallu

Laturia on kuormitettu liikaa,huono akku tai liian iso latausjännite tai molemmat

[Kalevi Sundqvist]

Moro Ismo

Kiitos kommentistasi.
Pitää laittaa mittari kiinni ja katsella
napajännitteitä koneen kiertäessä.

No oli se vanha lyijyakkukin jo huono ja vanha, että
oliko lie pannut kovastikin jo hanttiin latausvirralle.

Nyt on Bilteman pikkunen nyytti akunvirkaa
hoitamassa, että ainaskin tuore...

Kallu
Den Glada Gamla ...

ps. Mites se oli, 7,2 V korkeintaan
akun navoista, eller hur?

[Ismo Hautala]

Terve

Sitä luokkaa,oli kerran sama ongelma Dekarissa.

Rele oikutteli ja latasi liki 9 volttia.

[Kalevi Sundqvist]

Morjes Ismo

Oli oikeessa. Kyllä akku oli huono, mutta
näytti myös jännite nousevan tolkuttomiin
koneen kierrosten myötä.

Latausreleessä ei oikein tapahtunut mitään mitä piti.

Tyhjäkäynnilä ( kuva ) akun napajännite oli vielä tolkuissaan,
mutta  kierrosten noustessa jännite alko karkaamsien, 7V -  8V - 9V - 10V...

Kun kierrokset alko olla ylhäällä alko releen kärkiparissa
1. kipinöinti, mutta kärki ei auennut
ja tehnyt kontaktia 2-puolelle niinkuin piti.

Vertailin releen toimintoja Airin MZ RT 125/2 -56 peliin ja totesin,
että mitään sellaista ei omassa pelissäni tapahdu kuin pitäisi.

Airin pelissä kierrosten noustessa kärjet 1 aukesivat ja kieli alkoi
kierrosten noustessa siirtyä 2 puolelle. Kun kontakti tapahtui,
aukesi kärki 3 ja latausjännite putosi.

Mitäs sanot, onko tässä oikeastaan muuta tehtävissä
kuin vaihtaa latausrele?

Kyselee

Kallu
Den Glada Gamla DKW/IGA/MZGubbe
 
 



[ylläpito on poistanut liitteen]

[Tatu Keränen]

...
Airin pelissä kierrosten noustessa kärjet 1 aukesivat ja kieli alkoi
kierrosten noustessa siirtyä 2 puolelle. Kun kontakti tapahtui,
aukesi kärki 3 ja latausjännite putosi.

Mitäs sanot, onko tässä oikeastaan muuta tehtävissä
kuin vaihtaa latausrele?

Kyselee

Kallu
Den Glada Gamla DKW/IGA/MZGubbe

Vaihda/säädä myös Airin pyörän rele, kun sekään ei toimi oikein. Takavirtareleen kärki ei saa aueta vaikka jännitteensäätäjän toinen kärkiväli sulkeutuu. Jännitteen pitää pysyä siellä 7v tietämillä silloinkin, kun säätäjä toimii toisessa vaiheessa.

Onko sinun IFAn rele saanut jonkun tällin? Kuulostaa että jostain syystä latausjännite on säädetty/säätynyt mahdottoman korkeaksi. Sitä 2. kärjen päällä olevaa messinki koukkua pitäisi hieman käpristää lisää, jotta lattajousi löystyisi ja latausjännite laskisi. Säätäjä toimii niin, että mitä jäykemmälle jousi kiristetään, niin sitä korkeammalle laturin jännite nousee, ennenkuin se voittaa jousivoiman. Löysyttäminen vaikuttaa päinvastoin. Voit kokeilla aluksi reagoiko laturin jännite, jos painat säätäjäkärkeä sormella. Jos painat oikeanpuoleista liikkuvaa kärkeä 2. kosketinta kohti, pitäisi jännitteen tipahtaa huomattavasti. Jos mitään ei tapahdu, niin laturin DF-napa voi olla jostain väliltä oikosulussa ja laturi toimii rajoittamattomasti.

[Kalevi Sundqvist]

Moro Tatu

Kiitos ohjeistuksesta. Minä jo olin sen 1. kärjen mesneekoukussa kiinni
ja sitä kevittelin pienemmälle jousikuormalle, mutta ei se ainakaan
vielä toennut. Kipinöinti alkaa 1. kärjissä vaan aikasemmin eikä tapahdu mitään
relemäistä toimintoa että ankkuri vetäis.

Siinä taitaa olla jo ihan paska kosketuskin siinä 1. kärjen välissä,
semmoselta kipinöinti näytti.

Tällistä en tiedä, vertailin sitä messinkikoukkua siinä 1. kärjen
kohdalla Airin peliin ja sillä pohjalla päättelin jousikuorman olevan
liian suuren.

Enste kuitenkin tarttee ottaa analoginen viisarimittari käyttöön.
Noilla digipaskoilla ei tee mitää...

Kallu
Den Glada Gamla ....

ps. Voi olla että selostin sen Airin releen toimintaa vähän pieleen,
tarttee kattoo se uudemman kerran viisarimittarilla...

[Kalevi Sundqvist]

Moro Kuntit

Nonii, otin vanhan hyvänajan viisarimittarin käyttöön
ja alko saamaan selkeempää lukemaa jännitteistä.

Mesneekoukkua aikani käänsin ja käänsin jousta
löysätäkseni ja alkohan se latausjännite vähitellen tulemaan
7,2 voltin korvalle.

Tyhjäkäynnillä näkyy pyörivän napajännite 6, 2 voltissa.

Vaikka toi latausjännite nyt tuntus olevan kohdillaan, ei se silti
kipinöintiä 1. kärjen välissä lopettanut. Kipinöinti alkaa
hienokseltaan 6,6V kohdalla voimistuen sitä mukaa kun
kone kiertää enemmän ja jännite nousee 7,2 - 7,3 volttiin.

Kun kärki sitten vihdon siirtyy 2. puolelle myös kolmospuoli
vetää ja jännite putoo 5,8 volttiin.

Ja vaikka koneen laskee tyhjäkäynnille, pysyy
3. kärki vetäneenä ja kakkonen kanssa kiinni.

Vasta kun kone palautuu todella hitaalle tyhjäkäynnille
tilanne palautuu, 3. kärki aukeaa ja 1. kärki sulkeutuu.
Napajännite samalla nousee 5,8 voltista n. 6,3 volttiin
ja koneen kierrokset putoo vielä hippasen, ilmeisesti
alkanut lataus kuormittaa sen verta.

Mistä toi kipinöinti tulee? 1. kärjen alasin on kipinöinnistä
johtuen kulunut melko tyynni, eli siinä ei ole enää
kärkee jäljellä juuri nimeksikään.

Millä tavalla tuon 3. kärjen tulisi käyttäytyä? Takavirtarele?

Vaihdanko jännitteensäätäjän releen kysyy

Kallu
Den Glada Gamla ...


[ylläpito on poistanut liitteen]

[Tatu Keränen]

Siinä jännitteensäätökärjen rinnalla pitäisi olla kytkettynä vastus, jonka kautta magnetointivirta osittain kulkee. Jos tuo vastus on poikki, niin silloin loimottaa kipinää säätäjäkärjissä, varsinkn siinä ensimmäisenä aukeavassa välissä.

Takavirtarele pitäisi sulkeutua n.6,5v jännitteellä ja yleensä tämä on ensimmäinen kärki, joka latausreleessä liikahtaa, kun lähdetään lisäämään koneeseen kierroksia. Takavirtareleen kärjen tulee pysyä kiinni niin kauan kuin laturin jännite on yli akun jännitteen. Kun laturin jännite laskee tyhjäkäynnillä alle akun jännitteen ja virta alkaa kulkea takaperin(takavirta) akulta laturille, niin tässä vaiheessa releen kärki pitäisi napsahtaa auki. Takavirtarele sulkeutuu siis aina vakio jännitteellä(säädetään jousivoimalla), mutta avautuminen riippuu virrasta.

[Kalevi Sundqvist]

Morjens Tatu

Kovasti olen koittanut katsella ja pyöritellä säätäjää
mutta en minä siitä vaan ole mistään vastusta löytänyt.
En kärkien rinnalta enkä sarjassakaan.

No, yhtäkaikki, vaihdoin säätäjän releen ja kas, alko
toimimaan normaalisti.  Säädin hieman latausjännitettä,
7,4 V ilman valoja että sallis ajaa valot päällä sitten aikanaan.

Tuo takavirtarele tässä vempaimessa ei tee mitään
siinä vaiheessa kun panee sähköt päälle. Vasta kun kone
lähtee pyöriin takavirtareleen kärjet vetää. Vai pitäskö sanoo, että päästää...
Mitä se nyt sitten tekeekin. ( se 3. kärki )

!. kärki alkaa aukeemaan kun lähestytään 7 voltin tietämiä ja noin 7,4 v se kytkeytyy
kärkeen 2.  Tää onkin sitten ainoo liike minkä kärki tekee riippuen kierroksista.
Tyhjäkäynnillä palautuu asentoon 1.

Takavirtarele päästää vasta sitten kun koneen sammuttaa.

Edellisen releen viasta en nyt oikein tiedä.

Sanos miten säätäjä käyttäytyisi jos laturilta tulevista johdoista
DF ei olekkaan kytketty tai on poikki?

Kallu
Den Glada Gamla ...

[Lauri Puirola]

Jos oikein vastustaa niin vastaus on Vape!
Silloin on paljon ajamattomia kilometrejä edessä.

L&K.

[Frank Nylund]

Terve Kallu,

Liian moderni laitos tuo IFA
Tuo malli mustasta pakistahan otettiin käyttöön RT125 ja NZ 350-1 malleissa sodan aikana, josta sitten ryssät varasti sen IC:hen ja sodan jälkeen tuota käytettiin sitten IFA/DKW/MZ RT malleissa.
En tunne tämän mallin boksin sielunelämää, muuta kun mulla on yks Dekarin boksi ja siinä tuo säädin/takavirta rele on vähän erilainen kun tuossa IFA:n boksissa. Tuossa Dekarin boksissa takavirtarele näyttäis olevan oikealla ja säädin vasemmalla. Missä välissä itäsaksalaiset muuttivat tuon rakenteen? Jostain jääny semmonen muistikuva että nollasarjan RT IFA:ssa olisi vielä tuo sotaaikainen rakenne?

//Frank

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Tatu Keränen]

Kuulostaa että rele toimii ihan normaalisti. Mitään elämää siellä laturin/releen puolella ei saa tapahtuakkaan, ennenkuin laturi alkaa kehittämään sähköä. Se takavirtareleen kärki(3.) on aluksi auki ja napsahtaa kerrasta kiinni, kun jousivoimalla asetettu jännite ylittyy, n.6,5v. Nyt kun takavirtareleen kärki on kiinni alkaa latausvirta kulkea akulle. Takavirtareleen kärki pitää pysyä niin kauan kiinni, kuin laturin jännite on akun jännitettä korkeampi. Jos rele toimii oikein tarkasti ja tyhjäkäynti on säädetty pienelle, niin takavirtarele avautuu jo tyhjäkäynnillä. Viimeistään tuon kärjen pitää avautua siinä vaiheessa, kun moottori sammutetaan, muuten tyhjenee akku ja palaa laturi. Näistä "ykkös" ja "kakkos" kärjistä voisi sanoa, että ne toimivat periaatteessa niin, että 1. kärjen ollessa kiinni laturin jännite nousee(max. magnetointi virta) ja sitten kun jännite pyrkii nousemaan kovilla kierroksilla liian korkealle, 2. kärki laskee laturin jännitettä. Siinä välissä kun kosketusta ei ole kumpaankaan kärkeen, niin magnetointivirta kulkee sen vastuksen kautta. IFA:ssa se vastus taitaa olla kahdessa eri mahdollisessa paikassa, joko laturissa tai releen pohjassa.

Se vastus on tässä kuvassa kuparinvärinen osa(kela), keskellä vasemmalla laidassa. Kiinnittyy yhdellä ruuvilla laturin runkoon.



Jos DF-johto on irti releeltä ja vastus on kytkettynä tuolla laturin päässä, niin magnetointivirta kulkee pelkästään tuon vastuksen kautta. Laturi käyttäytyy niin, että lataa vain isoilla kierroksilla ja saattaa jopa ladata liikaakin pienellä kuormalla. Matalilla kierroksilla ei tee sähköä. 1. kärkivälissä ei ainakaan silloin näy mitään kipinöintiä.

[Kalevi Sundqvist]

Moro Frank

Nyt pitänee hieman oikoa käsityksiä
suurempien konfliktien välttämiseksi.

Ei ryssät varastaneet Dekareita vaan
seoli Saksan lahja maailmalle jälleenrakennuksen
nimissä.

Siis Saksa antoi sotakorvauksena Neuvostoliitolle
oikeuden rakentaa DKW RT 125 ja DKW NW 250-350
pelejä rajattomasti. Siinä sivussa saivat/veivät sitten valmiit
tuotantolinjat koneineen, laitteineen, työkaluineen ja jopa
sähkövalot ja johdotkin seinistä.

Ihan samoin kuin Anschuzin kompasseja
Grundigin radioita ja Opelin puukenkämosseja.

Ja ihan kaikkea mitä Saksassa ikimaailmassa vaan ennen sotaa tuotettiin.

Leningradissa ( St Petersburg nyk. ) luotsi katseli meidän laivan
Anschuz kompassia, ja tuumas ettäh hekin tekevät näitä.

Minä hölmö menin kysymään, että ai, teillä on lisenssi?

Luotsi katso mua hetken ja tokas, ei ole, mutta mehän voitettiin sota...

Silloin minä käsitin paljon asioita.

Kyllä tuo IFA-MZ RT 125 pelin mustapakki on ihan samanlainen
kuin tuo sun kuvasi DKWn skeman mukainen kytkentä.

Vissiin MZ RT 125/3 peliin alko tulla muutoksia mitä mustaanpakkiin tuli.

Neukut muuttivat sitten rakennetta MOCKBAssa ja siihen tuli
ihan oikee msutalaatikko, jossa säädinkin oli hieman erilaista rakennetta.

Ja Tatulle:

Toi vastusrulla, wiederstand on kyllä mun MZ TS 125 -75 pelissä jo mukana
mutta ei sitä pikku ÄrrTeessä vielä ole. En löytänyt sitä mistään.

Noh, yhtäkaikki, eniten epäilen sitä, että tuo laturilta tulevan
johtonipun DF johdin on ollut releen kiinnittimessä pistettynä liian syvälle ja
kontaktiruuvi on puskenut päin eristettä eikä DF-johdin ole
ollut pelissä mukana ollenkaan. Se on ollut tollasena minulla niinkauan kuin peli
minulla on ollut. Kytkennän puuttuminen on aiheuttanut selkeää
sekaannusta eikä regulointia ollenkaan. Ylisuurilla jännitteillä on sitten
ollut fataalisia seuraamuksia. Metkaa että se sentään on pelannut,
vaikkakin on kypsyttänyt siinä sivussa akun ja itsensä.

Kiitos kannanotoista.

Kallu
Den Glada Gamla...

ps. Ohessa venäläinen näkemys. Osa 15 lienee tuo wiederstand...

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Frank Nylund]

Terve Kallu,

Jo vain, oli kyllä YYA-henkinen selvitys menihän sinne vielä muutama "vapaaehtoinen" insinöörikin lahjana:Weber, Heydenreich ym.
Voittajathan kirjoittavat historian, joten pysytellään tuossa niin ei tuu Moskovasta noottia

//Frank