Aihe: ohran kasvatus

[Hannu Heikkinen]

Terve

Siirryin agraarihommiin ja kylvin appiukon pellonpalaselle 25x20m ohraa. Tavoitteena on lisätä omavaraisuutta ja pienentää S-kauppaan kannettua rahamäärää. Mää tiijjä tästä vielä tulisikin jotain... 

Sen verran aloittelija olen näissä hommissa että nyt ovat hyvät (jyvät) neuvot tarpeen.

1. Missä vaiheessa ohra on valmista niitettäväksi ja mistä sen voi todeta?
2. Pannaanko ne seipäille kuivamaan ennen puintia vai voiko ne niittää ja viedä puitavaksi suoraan?
3. Mistäpä puimakone mikäli sato sattuu onnistumaan, pelto sijaitsee Paakinmäessä Sotkamossa? Olisko kellään vanhaa kunnon Sampoa lähimailla. Sen verran tästä hommasta älyän että leikkuupuimurihommat voi unohtaa, tuonvertaiset taitaa hävitä puimurin kuljettimiin eikä pellon kokokaan aiheuta vielä merkittäviä tukiaisvirtoja pankkitililleni eikä puimurimiehessä/-naisessa himokkaita huokaisuja.
4. Vissiin ne jyvät täytyy kuivata ennen varastointia?

Kaikki neuvot ja vihjeet otetaan kiitollisuudella vastaan.

t hannu h

[Tatu Keränen]

Taitaa kauralta loppua kasvukausi Sotkamon korkeudella.

[Hannu Kylli]

Terve
4. Vissiin ne jyvät täytyy kuivata ennen varastointia?

Kaikki neuvot ja vihjeet otetaan kiitollisuudella vastaan.

t hannu h

Kuivaa pitää olla eli alle 14% mielellään ettei tunkkaannu. Isommissa määrin pyrin kuivaamaan alle 12 %. Jos vanhan kaavan mukaan korjaat sadon niin ei tarvinne kuivausta ryskypuinnin jälkeen vaan säilyy hyvin ilmavassa paikassa.
Mitäpä meinaa sadostasi tehä? Jos rieskaa niin ohralajike vaikuttaa lopputulokseen. Vanhat maatiaislajikkeet on hyvin ja vähän uudemmista lajikkeista ainakin paikallinen mylläri susii rolf lajiketta joka on kylläkin poistumassa markkinoilta.

Ohra säilyy jyvänä pitkään mutta jauhot vanhenee parissa kolmessa kuukaudessa.

[Erkki Korhonen]

Mitenkäs onnistuisi ohran puinti näin. Ensin kuivaus seipäillä, sitten puinti varstoilla ja lopuksi puhdistus ryöppäämällä, "riihryöpällä". Kestääkö ohran jyvä varstoilla mätkimistä?





Muuan jäsen näkyi laittaneen oikein maamoottorin ja puimakoneen.

[Paavo Harola]

Mukava on seurata sadon kypsymistä. Ensinhän se tähkä ja korsi ovat vihreitä, sitten ne kellastuvat ja alkavat vähitellen harmaantua.
Tähkä kaartuu alaspäin, kun korsi painuu luokalle. Leikkuupuimuripuintiin on sopivaa, kun ensimmäisistä korsista alkaa niska taittua, eli korsi taittuu, mutta ei katkea. Jos tulee pienijyväisiä tähkiä, niin eivät ne silloin taitu ehkä ollenkaan.
Jos laitat seipäälle, niin pitää laittaa vähän aikaisemmin, muuten tähkät katkeilee tai jyvät karisevat, eikä kaikkea saa talteen.
Ulkoilmakuivatus käy esim siten, että levitetään jyvät ohueksi - muutama sm -kerrokseksi vaikkapa jonkin pahvin päälle ulkorakennukseen tai mieluimmin sisälle jos on tilaa. Sekoitellaan pari kertaa päivässä.
Hiiret, kissat ja linnut on hyvä pitää pois jos ruokaviljasta on kysymys.

[Hannu Heikkinen]

moi

kiitos tähänastisesta. Mitens se tuo seivästys, jos panen ne seipäille niin ilmeisesti viljan pitää kuitenkin olla tuleentunut eli jyvän kova. Mahdollisesta sadosta ajattelin leipaista rieskoja. Lajike on einari, jospa siitä saisi rieskantarpeet-

t hannu h

[Ilkka Eronen]

Kuvassa maamoottorin yläpuolella, EI OLE puimakone vaan viskuri, siementen lajittelia...

[Erkki Korhonen]

Kuvassa maamoottorin yläpuolella, EI OLE puimakone vaan viskuri, siementen lajittelia...

Viskuri se varmaan on monilla murrealueilla, savossa se on riihiryöppä. Siementenlajittelija taas on aivan eri laite. Sillä lajiteltiin rehuviljasta kylvöön sopiva jyväaines. Sekin löytyy, laitan kuvia huomenna. On näet tuolla riihen perällä pimeässä.

[Paavo Harola]

Minä tässä mikään asiantuntija ole, mutta kasmasiini on luultavasti erään viskurin tuotemerkki, vai onko ruotsinkielentaitoisilla joku näkemys asiaan.
Erikseen oli ja on tietysti nykyäänkin monimutkaisemmat viljanlajittelijat, joilla saatiin eroteltua eri painoisia ja -kokoisia jyviä leipäviljaksi, siemeneksi ja rehuksi. Leipäviljan ominaisuuksiin kuuluu myös "sakoluku" jolla määritellään mm. leipoutumisominaisuuksia jne.

Pitää se ohra tuleentunutta olla, eli hyvinkin keltaista ja jyvä jo kovettunutta. Jyvä irtoaa puinnissa paremmin. Vihreän viljan kuivatus kotikonsteilla on paljonkin haasteellisempaa.
Kuten sanottu, en minä näistä mitään tiedä, mutta maaseudulla olen asunut 67 vuotta.

[Tatu Keränen]

Eikö se tämä kasmasiini ollut lastenohjelman nimi 80-luvulla. Muistelen että ohjelmalla oli aluksi jokin muu nimi, mutta ohjelmalle järjestettiin  nimikilpailu uuden nimen löytämiseksi. Nimen aiheena oli kuva tuollaisesta viskurista, jota ainakin kainuussa sanotaan masiiniksi. Ohjelman nimikilpailun voitti huudahdus "Kas, masiini!"

Näkyy löytyvän Ylen arkistosta:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/toimituksen%20koostama/Kasmasiini/kieli/fi

[Lauri Puirola]

http://www.youtube.com/watch?v=UlFdwo0JmWU&feature=player_detailpage#t=30s

Tuossapa mussiikkia puintihommiin.



L&K.

[Vesa Salmu]

Tuo viskuri on outo sana, mutta käsittääkseni samanlaista laitetta puhuteltiin meilläpäin rusamassiinaksi.

[Antti Jokinen]

Viskuri oli tuttu sana lapsuudesta, mutta en lapsena ymmärtänyt sitä, siksi piti tarkistaa Nykysuomen Sanakirjasta:

[Hannu Heikkinen]

Moro

Nyt on ohrat seipäillä, 14 savolaismallista tuli. Olkoon viikon pari siellä niin sitten viedään ne naapurin leikkuupuimurin kitaan ja jyvät navetan puolelle kuivamaan. Oli oikein perinnekonepäivät, koneina appiukko ja allekirjoittanut. Van oikeata työtä tuntu olevan tuo sadonkorjuu, juuttaan kuuma tuli touhutessa.

Seuraavaksi pitänee etsiä mylläri joka saa tehtyä sekä jauhoja että suurimoita. Tietääkö kukaan sellaista täällä kainuussa?

Kyselee hannu h

[Uula Kuvaja]

Jos oikein haluaa hifistellä, tekee jauhot itte. Netissä myydään kotikäyttöön pöytämallin myllyjä. Kahdella kaverilla on ja ovat tyytyväisiä. Tuore jauho on kai terveellisempää ja maukkaampaa.