Laitoin ne parjatut seger-lukkorenkaat. Otetaan riski ja kiroillaan myöhemmin.
Osalla niiden kanssa on ollut ongelmia, osalla toiminut vaikeuksitta. Kaverilla
on vanhassa harrikassa ollut vuosikausia ilman rikkoa. Tuumasin, että ehkä nuo
kestää maamoottorissa. Irrotin toisesta päät, toiseen ne jäivät. Olisihan ne ollut
hyvä siitä toisestakin varmuuden vuoksi. Ensimmäisen laitoin olohuoneen pöydällä
paikalleen, toisen taas pyörän luona. Jälkimmäinen ei meinannut mennä niin poistin
ne ja sitten upposi.
Huonot hoonausvehkeetkin oli, vähän jäi naarmua. Tuntui polkiessa, että vähän
se siitä falskaa. Voi olla että pitää vielä tuo homma hoitaa vielä paremmin. Lähinnä
tässä oli ajatuksena kokeilla joutuuko koko roskan viemään koneistamaan poraukseen.
Jos hoonaa paremmin niin siinähän ne voi toisestakin lukkorenkaasta ne päät napsaista
irti. Varmemmalta se sitten tuntuisi. Kyllä tuo kuitenkin nyt käynnistyy ja käy, eli voiton
puolella taas ollaan.
Huomasin myös, että kaasarissa on omituinen ylimääräisen oloinen reikä. Ilmaa
imee siitä ihan hyvällä tahdilla. Kysyin Ural-roikan puolelta (boksereissa on samaa kaasaria)
asiasta ja tuumasivat, että olisi kaasuttimen työstövaiheeseen liittyvä reikä jossa
kuuluisi olla tulppa. Näin uskon itsekin. Se myös selittäisi hankaluudet kaasuttimen
säätämisessä.
Ihmeen paljon näin pieneen ja yksinkertaiseen mahtuu ongelmia.
Lisäksi kun kokeneempien ohjeet ovat usein ristiriitaisia ja oma luonne on sellainen,
että haluaa järkeillä ja kokeilla itse niin kantapäänkautta tässä mennään. Ei se haittaa.
Siinäpähän sitten oppii. Itse olen tieni valinnut.
Vaunu kiinni, tulppa kaasariin, säädöt kohdilleen ja kaljakauppaan. Siinä on iltapäivän
suunnitelma.