Kirjoittaja Aihe: Kromimaalaus!!  (Luettu 101431 kertaa)

Kesäkuu 07, 2013, 00:42:48 ap
Vastaus #90

Ilkka Kahila

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 134
Aiheeseen liittyen koin pienoisen yllatyksen kun viim. Mobilisti nro 4, ehti tanne loordien saarelle.

Sivulla: 85. K.L.Bn juttu, "Kilpien valiin - 1939 Opel Kapitan Cabriolet" heratti mielenkiintoni. Jutun ensikappaleessa  kerrotaan Kapitanin MA-tarkastuksesta seka MA-rekisteroinnista v 2011. Auto on siis museoajoneuvo.
Kahdessa viimeisessa kappaleessa tuleekin mielenkiintoista asiaa esiin. "Auton puskurit ovat surkeat, toistaiseksi vain hopealla maalatut... Autossa olisi siten MA-tarkastuksessa hyvaksytty hopeamaalatut puskurit Kiiltokromipinnoitteen tilalle. (?)
 
Viimeisessa kappaleessa K.L.B toteaa, "Puskureiden kromaamiselle ilmaantunut vaihtoehto pintautui... - yrittaja tarjoutui kromimaalaamaan puskurit niin  hyviksi,..."

Olisiko nama "horna maalatut" puskurit siis hyvaksytty MA-tarkastuksessa? Nainollen keskustelu kromimaalin hyvaksymisesta kiiltokromin tilalle nousee taysin uudelle tasolle. Olisihan kromimaali huomattavasti parempi vaihtoehto "horna maalille." Kuten yrittaja toteaa, "- ettei eroa oikeaan huomaa".

Keskustelussa on oltu kuin "kusi sukassa" Suuri hiljaisuus on laskeutunut aiheen paalle. Kukaan ei nakojaan kykene puoleen tai vastaan perustelemaan kayko kromimaali kiiltokromauksen tilalle? Vai pitaako odottaa seuraavaa Huimapyoraa, jossa klubin "auktoriteetit" ehka antavat virallisen lausuntonsa. No, onhan heilla ainakin aikaa viela pohtia. Jaadaan odottamaan...

Ilkka Kahila.

Kesäkuu 07, 2013, 07:09:23 ap
Vastaus #91

Lauri Puirola

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3857
Sota-Jawan mattakromattujen äänenvaimentajien pinnoitteeksi kelpaa
pulverihopea tai hopeamaali. Mattakromausta on mahdoton teettää
ainakin Suomessa.


L&K.

Kesäkuu 07, 2013, 10:12:06 ap
Vastaus #92

Kari Sillanpää

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 6265
  • MC Debit
No se Kooälpee käsittelee vähän vaihtelevasti noita MR-kriteereitä. Jos jenkkiraudassa on tuck&roll penkit ja ruututeippiä helmassa, sen on lättähatut ja herranlahjat pilanneet, mutta jos hra itse laittaa nuukuuksissaan MG TD:hen Morris Marinan moottorin, jossa on kaasutin (siis 1 kpl eli puolet siitä mitä pitää) eri puolella kuin TD:n omassa koneessa ja vaihtovirtalaturi ja muutenkin ihan erilainen ja eri aikakaudelta, niin siitä sitten urvelletaan kun joutuu maksamaan käyttömaksut ja normaalin vakuutuksen. Mittarit on jostain Humberista ja kojetaulu puuvalmis vanerinen... Hieno auto ja pienin muutoksin heti moisen ottaisin tai jopa kohtuuhintaan ostaisin (kunhan ei olisi punainen) mutta ei se mikään MR ole vaan käyttökunnostettu.

Itse en mikään yleisasiaintuntija ole mitä vanhoihin ajoneuvoihin tulee mutta jos entisöidään niin entisöidään sitten kunnolla tai vaihtoehtoisesti ajetaan tavallisilla kilvillä. Mun oma mielipide ;)

Eipä se minulta pois ole jos joku saa siistin itselleen kelpaavan MR-auton vaikka sitten vähän vippaskonstein, kunhan säännöt sitten ovat samat kaikille. Ihan varmasti kuitenkin tuohonkin kapitääniin löytyy toiset puskurit jos alkuperäiset OIKEASTI ovat niin huonot että maali niissä pysyy mutta kromi ei. Eikä tartte etsiä edes sieltä paljonpuhutusta "kiven silmästä".
Kari

”Parempi Piru merrassa kuin kymmenen irrallaan”

Kesäkuu 07, 2013, 13:51:06 ip
Vastaus #93

Pauli Piirainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 55
Sillä mitä mieltä KLB on museointitulkinnoista, ei ole mitään tekemistä sen tosiasian kanssa että, opel on museorekisteröity hornaa puskureissa.
Juuri tämä kirvelee monien mielessä koska säännot ei ole kaikille samat. Tuntuu siltä että ainakin tuttavuus auttaa läpimenossa.

Kesäkuu 07, 2013, 14:22:20 ip
Vastaus #94

Markku Hakola

  • Vieras
Sillä mitä mieltä KLB on museointitulkinnoista, ei ole mitään tekemistä sen tosiasian kanssa että, opel on museorekisteröity hornaa puskureissa.
Juuri tämä kirvelee monien mielessä koska säännot ei ole kaikille samat. Tuntuu siltä että ainakin tuttavuus auttaa läpimenossa.

Samaa mieltä, että sääntöjen tulkintojen tulee olla kaikille samat, selityksittä.

Arvatkaas huviksenne, miks laitoin projektit meneen ja osan niistä Kuusakoskelle.

Kesäkuu 08, 2013, 19:01:42 ip
Vastaus #95

Pauli Kanto

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 220
Mattakromausta on mahdoton teettää
ainakin Suomessa.
L&K.

Suomessa on mahdollista teettää matta / satiininikkelöintiä. Loimaan kromaus ja Piiroinen Salossa ainakin.
Pecūniae an tribirota?

Kesäkuu 08, 2013, 22:47:23 ip
Vastaus #96

Ipi Laaksonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1361
Mattakromausta on mahdoton teettää
ainakin Suomessa.
L&K.

Suomessa on mahdollista teettää matta / satiininikkelöintiä. Loimaan kromaus ja Piiroinen Salossa ainakin.

Siihen mattanikkeliin vielä kromi päälle,niin siinähän se on :) Ei tuo mitään ihmeellistä hommaa ole,mutta vaikea sitä on teettää Suomessa.

Kesäkuu 10, 2013, 23:37:53 ip
Vastaus #97

Ilkka Kahila

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 134
Mattakromausta on mahdoton teettää
ainakin Suomessa.
L&K.

Suomessa on mahdollista teettää matta / satiininikkelöintiä. Loimaan kromaus ja Piiroinen Salossa ainakin.

Siihen mattanikkeliin vielä kromi päälle,niin siinähän se on :) Ei tuo mitään ihmeellistä hommaa ole,mutta vaikea sitä on teettää Suomessa.

Miksi mattanikkelia alle? Pintaan suoraan kovakromisilaus - niin siinahan se on...

Kesäkuu 13, 2013, 00:12:42 ap
Vastaus #98

Ipi Laaksonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1361
Mattanikkelöinti ja kromaus ovat vähän eri asioita kuin kovakromaus,ulkonäössä ei kovin isoa eroa ole,mutta on kuitenkin.Mitäs jos ei ole kovakromaus mahdollisuutta,maalataanko :)

Kesäkuu 13, 2013, 19:28:17 ip
Vastaus #99

Ilkka Kahila

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 134
Summa summarum”. Aihessa on siis palattu alkup. kysymykseen. Kayko kromimaali kiiltokromauksen tilalle MA-tarkastuksessa?         
Aihe on ollut suurta kiinostusta herattava, eika sita ole syyta olla kommentoitamatta vaikenemalla.

Palatkaamme Trafin maaraykseen, TRAFI/8926/03.04.03.03/2011. Ja sanaan, ”mahdollisimman”.  Miten sita on yleensa tulkittu MA-lausuntoja antavissa yhdistyksissa.                                                                                                                                                                       
Esimerkki on em. K.L.B. auto ”horna” maalattuine puskureineen. Mutta loytyy myos klubin tarkastajien hyvaksymia ”hornalla” korvattuja alkuperaltaan kiiltokoromattuja kohteita.

Eras em. Trafin maarayksien kohta, ”Museoajoneuvon tulee olla rakenteeltaan ja ulkoasultaan.... tai entistetty sellaiseksi kuin se oli ajoneuvon valmistettua.”                                                                                                                                                                 
Asianmukaisen entistamisen tekeminen nykymenetelmilla poikkeaa usein alkuperaisista materiaaleista seka korjausmenetelmista. Joten hyvaksyttava MA-taso on monen eri uuden tekniikan ja materiaalin lopputulos.
                                                                                                                                                                   
Kuten Ipi Laaksonen aikaisemmin totesi, kiiltokoromauksen tulevaisuus on EU:ssa epavarmalla pohjalla. Tyossa tarvittavien ymparistomyrkkyjen vuoksi. Onko tulevaisuudessa kiiltokromi edes metallipohjainen?

Kiiltokromin kayton tarkoitus oli saada nayttavyytta eli kiiltoa ajoneuvoihin.  Seka toisaalta antaa  suojaava kerros kiiltonikkelin paalle. Paatarkoitus oli epailematta kiilto. Kiilto saavutetaan siten myos kromimaalilla. Silloin toteutuu Trafin maarayksen virke ,  ”...entistetty sellaiseksi kuin se oli ajoneuvon valmistettua.”  Eli kiiltava. Miten kiilto on saavutettu on siten toisarvoinen tekija. Eika se ole edes rakennepoikkeavuus.

Kiiltokromauksen korvaaminen, joissakin kohdin, kromimaalilla olisi monesta eri syysta, joista saatavuus tai ymparistotekijat eivat ole vahaisia, harkitusti hyvaksyttavaa. On parempi muodostaa kanta kromimaalin kaytolle jo nyt soveltuvissa kohdin. Uskon lahitulevaisuuden tuovan EU:n puitteissa rajoituksia kromipinnoitteen teossa kaytettyihin ymparistomyrkkyihin.

                                                                                      Hypoteesi.

MA-lausuntojen anto-oikeus on valtakunnallisilla MA-yhdistyksilla.                                                                                                 
Yhdistyksien korkeinta paatosvaltaa edustaa jasenkokous. Klubi on jasenmaaraltaan hyvin suuri. Joukkoon mahtuu varmaankin huomattava maara ”viherpiipertajia”.  Entapa jos he saavat ajatuksen kieltaa kiiltokromin sallimisen, klubin toimesta tarkastettavissa, entistetyissa ajoneuvoissa. Kiiltokromin  vaatiman ymparistomyrkkyjen vuoksi. Ja siten vaatimalla kaytettavan kromimaalausta. Esitys jasenkokoukselle  ja jos se hyvaksytaan. Se on velvoittava jasentahto johtokunnalle maarata tarpeelliset toimenpiteet....
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 13, 2013, 22:34:49 ip kirjoittanut Ilkka Kahila »

Kesäkuu 13, 2013, 20:08:19 ip
Vastaus #100

Pauli Kanto

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 220
Noo, odottakaapa vielä hetki ennenkuin kromaaminen julistetaan kielletyksi saastesyihin vedoten niin eipä tarvitse senjälkeen pähkäillä sallitaanko kromimaalaus vai ei museolaitteisiin... Kuulemma tällaista ollaan ajamassa läpi.

Tämä tieto on vain osittain totta,kuusiarvoiset kylvyt ovat käytännössä kieltolistalla,mutta nykyään on kolmiarvoisia kromikylpyjä joita ei olla kieltämässä.Lisäksi on kehitteillä ja jo käytössäkin kromin korvaavia kylpyjä kuten nikkeli-wolframi  yms.seokset.Nämä tulevat tulevaisuudessa kehittymään huimasti juuri ympäristösyiden takia.

Hyvä Ilkka, lainaan tässä edellistä viestiäsi, ja haluan täsmentää asiaa. Ylläolevassa lainauksessa on Ipin teksti, johon ilmeisesti nojaat väittäessäsi kromauksen olevan kieltolistalla. Allaoleva, lainausmerkkien sisällä oleva teksti on väitteesi.

"Kuten Ipi Laaksonen aikaisemmin totesi, kiiltokoromauksen tulevaisuus on EU:ssa epavarmalla pohjalla. Tyossa tarvittavien ymparistomyrkkyjen vuoksi. Onko tulevaisuudessa kiiltokromi edes metallipohjainen?"

Kuusiarvoisen kromin kieltämiselle on jo olemassa aikataulu. Tietyissä sovelluksissa, kuten kovakromauksessa, sille ollaan sallimassa lisäaikaa, koska korvaavia prossseja ei vielä ole käytössä.

Kolmenarvoiseen kromiin pohjautuva kromausprosessi on jo maailmalla aika laajalti käytössä, kotimaassa tiedän muutaman laitoksen, jossa po. prosessi on jo käytössä. Jatkossakin kromaus tulee olemaan, kuten määrittelet, metallipohjainen.

Muuten olen sitä mieltä, että termi "viherpiipertäjä" hyökkäävässä ja väheksyvässä käytössä ei toimi samankaltaisena peloitteena kuten "kommunisti" tietyn ajan yhdysvalloissa. Eli termiä "viherpiipertäjä" on turha viljellä ja käyttää edistyksen / yksilönvapauden yksioikoisena vastustajana.

Terveisin, Viherpiipertäjä.

Editti laittoi yhden k-r- yhdistelmän oikeaan järjestykseen.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 13, 2013, 20:10:05 ip kirjoittanut Pauli Kanto »
Pecūniae an tribirota?

Kesäkuu 13, 2013, 22:31:51 ip
Vastaus #101

Markku Hakola

  • Vieras
Mielestäni on kaksi eri asiaa, nykytilanne / mahdollisesti joskus tulevaisuudessa.
Tällähetkellä kromaus on sallittu pintakäsittely, niin miten on, onko kromimaalaus ok.
On aivan eri asia, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, varmaan tuo kromimaalikin tullaan joskus kieltämään,
kuten on monen muunkin maalin kanssa käynyt, mitäs sitten.

Yhtälailla voidaan jossitella monen muunkin asian kanssa, mitä tulevaisuudessa kenties tapahtuu.

Miten käynee koko museoajoneuvoharrastuksen, kun vaikkapa päästörajoitukset tiukennetaan, kuten jossain on suunnitteilla.
Tiettyihin maihin / kaupunkiin ei suunnitelmien mukaan ole asiaa, mikäli päästöt on yli tietyn rajan.

Mielestäni tällähetkellä kannattaa keskustella siitä, onko kromimaali ok ja hyväksyttävissä oleva nykyratkaisu kromin tilalle.

Materiaalit ja menetelmät kehittyvät ja aina tulee uusia korvaamaan vanhan.

Tietenkin on hyvä heittää keskustelua siitäkin, miten noin ylipäätään voi harraststa jatkaa jos ja kun jne.
Ellei muuten, niin siksi että asioista päättävät klubilaiset voisivat varautua ja ennakoida tulevia, mikäli pystyvät, ettei asiat tule sitten yllätyksenä, kuten on käymässä tämän kromauskysymyksen kanssa.
Ei se kuusarvoisen kromin käyttökielto ihan eilen ole tullut, siitä on ollut keskusteluja jo vuosikausia,
mutta onko siihen varauduttu ja valmistauduttu, mielestäni ei.
Mikäli olisi, niin tällaista keskustelua ei paljoo tarvis käydä, ainakaan pohjalta "hyväksytäänkö vai ei".

Kyllähän noissa tarkastuksien säännöissä sanotaan sitä sun tätä, mutta hyvinkin tulkinnanvaraisesti ja jos tulkintaan on mahdollisuus,
niin kukin tulkitsee, kuten parhaakseen näkee ja miltä sillähetkellä tuntuu, eli käytönnöstä tulee hyvinkin kirjavaa eri tarkastajien kesken.

Olen tässä odottanut päättäviltä klubilaisilta yksiselitteistä vastausta kysymykseen:
Onko kromimaalaus hyväksyttävä vaihtoehto kromaukselle?
Tuohon riittää vastaukseksi yksi sana, joko kyllä tai ei, ei se sen kummempaa vaadi.

Saa nähdä, löytyykö joku sellainen päättävä klubilainen joka uskaltaa vastata kyllä tai ei ja kauanko siihen menee.

Itse tässä jäähdyttelen harrastuksesta, mutta mielenkiinnolla tulee seurattua vielä näitä keskusteluja nyt vielä jonkinaikaa.

Että sillee ja sorry, jos joku tästäkin kärsääntyy.

Kesäkuu 13, 2013, 23:01:02 ip
Vastaus #102

Ipi Laaksonen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 1361
Minä en ole mielestäni missään todennut että kromaus on Eu:ssa epävarmalla pohjalla (vai olenko)? Korvaavia pintakäsittelymenetelmiä on jo olemassa,kehitteillä vielä enemmän.Kyllä tulevaisuudesskin saa kiiltävää pintaa ilman maalia :)

Kesäkuu 14, 2013, 08:14:08 ap
Vastaus #103

Markku Hakola

  • Vieras
Minä en ole mielestäni missään todennut että kromaus on Eu:ssa epävarmalla pohjalla (vai olenko)? Korvaavia pintakäsittelymenetelmiä on jo olemassa,kehitteillä vielä enemmän.Kyllä tulevaisuudesskin saa kiiltävää pintaa ilman maalia :)

Minun mielestä et tuollaista, että kromaus tultaisiin kieltämään, ole esittänyt, mikäli sitä tarkoitat.

Valitettavasti vaan vaikuttaa siltä, että ei sitä tyystin tulla kieltämään, mutta rajoitetaan kuitenkin, "mikäli merkit pitää paikaansa".
Mitkä merkit, se varmaan selvinnee joskus tulevaisuudessa.
Ylipäätään noi kiellot ja rajoitukset on aina vähän niin ja näin.
Kadmiointikin aikanaan kiellettiin, mutta edeleen sitäkin pintakäsittelyä on saatavilla.
Mistä, niin sekin jääköön niitten tietoon, ketkä tietää.

Kielloilla ei saada aikaan muuta kuin se, että kromauttaminen siirtyy sinne, missä ei noista pykälistä olla niin tarkkoja.

Kesäkuu 16, 2013, 23:02:03 ip
Vastaus #104

Ilkka Kahila

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 134
Hyvin syvalta pitaa asiaa kasitella. Esittaa monipuolisesti eri nakokantoja seka perusteluja. Koittaa saada vastausta hyvin yksinkertaisesti sanottuna, voi tai ei. Seka perustelut.

Keskustelu on tahanmennessa saanut yli 8000 lukukertaa ja yli sata komenttia. Herattaa siis mielenkiintoa. Jasenisto joutuu keskenaan hammentamaan soppaa. Esittamaan monipuolisia mielipiteita, esittamaan vastavaitteita ja tuomalla uusia nakokantoja aiheeseen.
Jotkut mielipiteet ovat olleet jyrkan kielteisia. Joissain on taas herannyt selvia mielleyhtymia, ja aihe on tyypillisesti ronsyillyt.

On hienoa saada olla mukana keskustelussa, josta saattaa syntya jotain uutta. Tallakertaa uudenlainen lahestymistapa ajoneuvolain 24 pykalan sisaltoon ja sen Trafin maaraykseen, joka hyvin heikosti antaa osviittaa MA-entisoinnin suorittamiseksi. Pelikentta on tyystin jatetty MA-yhdistyksien huomaan.

Mielenkiintoista on ollut lukea myos joidenkin, jotka tietavat syvallisesti pintakasittelysta ja ovat tuoneet uusia nakokantoja aiheesen.
Ipille myonnan vaitteeni kromauksen epavarmasta pohjasta olleen vajaa. Olisi pitanyt lisata lainaukseen maininta: "nykymenettetytavoin" Muutenkin vaite meneee minun piikkiin. Ei Markun.
Pauli on pahoittanut mielensa minun "viherpiipertaja" vertauksesta. Huomasito kuitenkaan mista "Hypoteesissa" oli kysymys?

Klubin foorumeilla on ollut joitakin hienoja keskusteluketjuja. Aloittajina esim. Ilpo Valta ja aikaisemmin Hannu Kolm. Nyt jo pidenpaan hiljaisuudessa. Leo osallsitui ansiokkaasti keskusteluihin. Mutta tuntuu hanen vauhti vahan hiljenneen.
Tastakaan keskusteluketjusta ei nyt sitten selvaa saatu. Ehka on tullut aika siirtaa vastaavat kiinnostusta herattavat kysymykset tai mielipiteet toisille foorumeille. Ehkapa sielta saatais vastauksetkin...

MA-tarkastusohjeet tuntuvat olevan niin vahvasti "kiveen hakattu," ettei niita ole tarpeen edes kommentoida. Se kasitys, etta VMPK edustaisi ainutta oikeaa kasitysta MA-tarkastuksien suorittamisesta tai olisi siihen auktorisoitu, on mennytta aikaa.
Paljon esillaollut klubin yhteistyo SAHKn ja muiden MA-yhdistysten kanssa ei myoskaan edusta auktoriteettia paattaa miten MA-tarkastus ja lausunto pitaa antaa.
MA-lausuntoja antavien valtakunnallisten MA-yhdistysten maara on lisaantymaan pain. Myos tulkinta ko laista ja Trafin maarayksesta saa todennakoisesti uusia muotoja.