Aihe: Moottorikelkka?

[Henri Riekki]

Kyllä ne vaan koko ajan ketterämmiksi tulee, vaikkei tehot enää viime vuosina ole hurjasti lisääntyneet. Sdi on koneena varmaan lujempi mitä uudempi E-TEC, joten itse en heti vaihtaisi semmoiseen. Uudet 900-kuutioiset nelitahdit taitaa olla jo kevyempiä mitä muutaman vuoden takaiset 600-kuutioiset kaksitahtiset. Nelareissa hurja vääntö tekee ne hauskoiksi ajaa vaikka suurin repivyys puuttuu. Hintaakin kyllä pahimmillaan uutta Daciaa enemmän.

[Ari Hietajärvi]

Juu, tuskin mää ny vaihtamaan alan, kun pystyy keskimäärin yhden viikon talvessa kunnolla Lapissa ajamaan. Lopun aikaa täällä etelässä muutamana päivänä pellolla heittää rinkiä. Siinä ei kelkka juuri kulu.
Rangerissa meilllä on 800cc nelari. Täytyy myöntää, että toi Ranger on kyllä huomattavasti miellyttävämpi ajaa kuin muinaiset GLX:t tms. Ollakseen työkelkka siinä on yllättävän paljon vapaa-ajan kelkan ominaisuuksia. Ja kulkuakin on riittävästi. Ainoastaan keulan kapeus saa sen välissä kaatumaan, eli ei voi ihan samalla tavalla kaahata ja roikkua kuin Ravella. Kyllähän tuotekehitys menee kovaa eteenpäin. Alkaa tuo raja työkelkkojen ja vapaa-ajan kelkkojen välillä kaventua.

Luin Mobilisti 1/2005:stä tarinaa Lumikon kehittämisestä ja siinä Mauri Kolho totesi protosta, että muuten hyvä kelkka, mutta ei mene edes alamäkeen (pehmeässä lumessa?). Noista päivistä on pikkasen kehitystä tapahtunut

[Hannu Hartikainen]

Luin Mobilisti 1/2005:stä tarinaa Lumikon kehittämisestä ja siinä Mauri Kolho totesi protosta, että muuten hyvä kelkka, mutta ei mene edes alamäkeen (pehmeässä lumessa?). Noista päivistä on pikkasen kehitystä tapahtunut

Siispä tasamaan kelkka 

Jospa se -ja eikös se ollutkin moottorireen tarkoitus alunperin kuljettaa kalastajaa tasaisella jäällä eikä missään umpihangessa saatikka mäessä.
Senhän ne tekivätkin 

[Atte Isola]

Luin Mobilisti 1/2005:stä tarinaa Lumikon kehittämisestä ja siinä Mauri Kolho totesi protosta, että muuten hyvä kelkka, mutta ei mene edes alamäkeen (pehmeässä lumessa?). Noista päivistä on pikkasen kehitystä tapahtunut

Sama se on tuon mun SL jammun kanssa, 10cm lunta alkaa olemaan jo kova paikka Jäljellä sitten meneekin ihan mukavasti. Ja tuokin on aikanaan ollut jopa reenvetohommissa nuotalla!

[Ari Hietajärvi]

Niinpä Muutenkin hyvä toi Mobilistin juttu. Kirjoittanut Kari Craelius, joka oli mukana kehittämässä Lumikkoa ja ekoja Lynxejä. Aika selkeästi sanoo, että nuorten miesten puuhastelua oli noi ekat suomalaiset kelkat; aikaa oli liian vähän, suunnittelukin oli vähän sinne päin ja rahaakaan ei ollut tarpeeksi.  Nöyryyttä suunnittelijoilta puuttui ja tuotteet oli puolivalmiita eikä edes kauhean hyviä. Valmistustekniikkakin tais olla vähän sinne päin. Lumikkoja valmistui alle 200 ja Winha jatkoi siitä.

Ei se silti sitä tarkoita, etteikö noita kannata harrastaa ja kerätä talteen Vaikkeivat kulkis umpisessa pätkääkään 

[Pekka Puoskari]

Tällaisen parireen tein Lynksin perään joskus parikymmentä vuotta sitten.

Reessä on neljä istumapaikkaa ja tavaratila takana. Muovipohjaisten jalasten leveys on sama kuin Lynxin suksissa.
Runko on itsekantava ja tehty lasikuidusta. Pehmeä ja säädettävä jousitus on edessä ja takana.

Vaikka reki on todella kevyt, on se kestänyt hyvin kovaa käyttöä koska kori on joustava.
Neljä henkeä ja tavarat kyytiin.  Kevyesti kulkee umpisellakin.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Atte Isola]

XLT:llä kävin kurvailemassa. Lisää lunta huutaa. Lisäksi 2 variaattoria täytynee kiristää, kun ei jaksa ottaa kunnolla kierroksia

[Henri Riekki]

Tai vaihtaa kuoleentunut ykkösvariaattorin jousi uuteen. Jos liikkeellelähdöissä lähtee alle 3000 kierroksen liikkeelle, niin siinäkin on vikaa. Sporttisempi kelkka kytkee yleensä vasta päälle 4000 kierroksessa, niin voimaa on käytössä paremmin.

[Atte Isola]

Täytyypäs kattoa missä kierroksissa kytkee.. Nyt menee hienon moottorin ominaisuudet hukkaan 

[Pekka Puoskari]

Tuollainen oli joskus nuorempana tais olla vuonna 2000.
Kakspyttynen kone ja pelitti hyvin. Ei koskaan ollut mitään vikaa.

Skiidon vaihossa meni. Harmi, koska olis tuonkin voinut säilyttää.
Mukava peli oli hangilla ajella. Umpisille ei ollut asiaa.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Martti Hänninen]

Miulla oli RMKn jälkeen tuollanen XC de luxe, mutta 700 konella, kyllä se meni umpisessakin, kun vähän vauhtia piti, tosin siinä oli 38mm ripa, sillä voi vielä reitilläkin pomppia, se kun oli de luxe, niin siinä oli startti pakki ja napeista säädettävä etupukki. Sitten mie onneton menin ja vaihoin sen veneeseen

[Frank Nylund]

Tere,

En tiedä värkkääkö joku vanhan vesipyssy V-Max540:sen kanssa, mutta jos tarvetta niin olisi joutilaana pyttyjen tiivistesarja.

//Frank

Edit. Tiivistesarja löysi uuden kodin. Kiitokset Hannulle!


[ylläpito on poistanut liitteen]

[Hannu Säkkinen]

Taijampa tietää kaverin joka tuommosta vintage mallia juuri kasailee, kyselempä häneltä, mitä tuolla on hintaa?

[Frank Nylund]

Tere,

Saako tuosta 12€ (sis. postikulut)?

//Frank

[Ari Hietajärvi]

Tommonen pala lohkosta poies Sachsin 277 koneesta. Saakohan tuota korjattua millään? Sachsin moponlohkoja ei ainakaan oikein millään korjailla. Eihän tuohon mekaanista rasitusta tule, mutta kun on kampikammiossa.... Tuo tila mihin tuo reikä on umpitila, eli ei paineet siitä kai mihinkään katoa...? Kone kyllä käy.
Oli tuumakokoinen kuusiopultti irrallaan kampikammiossa ja löi männän helman ja tuon lohkon rikki? Parina talvena joitain tunteja ajettu kone ja nyt eka käynnistyksellä tuli tommonen??? Lienee hyvää tuuria, ettei ole aiemmin oirehtinut.

[ylläpito on poistanut liitteen]