Kielenkääntöharjoitus. Väänsin ihan itse lukuunottamatta toiseksi viimeistä säkeistöä, kun ei löytynyt merkitystä sniidaa sanalle, piti luntata suomi24:stä.
Tuhannen markan kengät
Jaloissa on minulla tuhannen markan kengät.
Ei ne tonnia paina, mutta ne maksaa sen.
Joskus minä kappalaleen niille laulan,
silloin kun minä muille laula en.
Monen vuoden jälkeen minä Helsinginkadulla oleilen
ja kävelen sinne minne jalat kuljettaa.
Nakkikioskilla kuuman koiran minä syön,
ja kierrän kohti kulman kuppilaa.
Poliisit ohi autolla ajaa.
Näillä kulmillaennen pulloa heitettiin.
Joka ukolla kulki silloin vitun lujaa,
nyt kulkee vähän hitaammin - päin helvettiä.
Minä huomaan Fleminginkadulla Stigun, tutun hullun.
Se kerjää markan taikka viitosen,
että se voisi vetään suuhunsa vaikka pienen kahvin.
Minä tarjoan sille tuopin, ison ja huurteisen.
Jaloissa on minulla tuhannen markan kengät.
Ei ne tonnia paina, mutta ne maksaa sen.
Joskus minä kappalaleen niille laulan,
silloin kun minä muille laula en.
Slade, vanha ukko,veneen alla asuu.
Ei sillä ole rahaa asuntoon eikä ruokaan.
Silmät valuu vettä ja rappioalkoholistille se haisee.
Ennen se ajoi linja-autoa työkseen.
Minä kävelen Hakaniemeen ja odotan raitiovaunua.
Tämä kierros pyörii niinku ennenkin.
Rappioalkoholistijoukkio humalapäissään tanssii,
tai sitten ne tappelee, minä en välitä - olkoon niin.
Ei tässä kannata paljon ylpeillä tai säästellä.
Nyt on pakko laittaa tupakka palamaan.
Minä hymyilen, vaikka minun tekisi mieli itkeä.
Täällä saa lyönnin päähänsä jos ei pysty nauramaan.
Jaloissa on minulla tuhannen markan kengät.
Ei ne tonnia paina, mutta ne maksaa sen.
Joskus minä kappalaleen niille laulan,
silloin kun minä muille laula en.
