Aihe: Taloprojekti (-projekteja)

[Timo Junno]

Liekkö jyrkkiä vinkkeleitä siinä putkessa? Jos on normi 90 mutkia niin ei siitä kyllä taida mennä läpi letku.

Jos ei ole jyrkkiä mutkia niin sitten vois kokeilla vesijohtomuoviputkella. Semmosella vaalean läpikuultavalla. Nii ja jos kerta painetta ei ole niin sellaisen vesijohdon suojaputkenkin luulis riittävän.

Vesijohdot kyllä useimmiten taitaa mennä puhki ulkopuolisista syistä johtuen, jotenka voipi olla ettei ilman lapiohommia kuitenkaan selviä.

[Uula Kuvaja]

Mikäs on analyysin tulos, eli mikä aiheutti tuossa lahon ja mikä sen ettei tuossa toisessa lahoa ole? Tervapaperiko siinä on vinolaudan päällä?

Kumpa olisikin ollut tervapaperi! Rappauksen alla oli bitumikermi. Rakenne on kuivunu vain sisäänpäin. Onneksi ei ole muovitapetteja ollu seinissä.

Yksi syy sille miksi osa puista on terveitä ja osa ei on klassinen. Remontti. Eli ikkunan alalaudat (?) on pellitetty väärin. Mm. niistä on vesi mennyt  rappauksen alle.

Yksi neljästä seinästä on huonompi kuin muut, mutta kaikissa on vikaa. Parempi laittaa nyt kaikki uusiksi, kuin ottaa lopun elämää jatkuva paikkailu.

[Uula Kuvaja]

Kosteusmittaus edelliseen asuntoon tehty ja puhtaat paperit tuli! Eli ensi viikolla kauppa realisoituu ja remontti pääsee alkamaan tosisaan!

[jukka sippola]

Pentille sen verran, että 55v vanha tuumainen galvanoitu putki on todennäköisesti sisältä umpi ruosteessa. Hyvä jos löytyy lyijykynän mentävä reikä.
Olen nähnyt muutamia nuorempiakin tapauksia, ja ihmetellyt, että kuinka siitä on yleensäkään vesi kulkenut? Kokeile esim. jostain putken ruostetäplästä vaikka puukon kärjellä kutitella, niin todennäköisesti menee kevyesti läpi. Putken metallipinta on läpimätä, mutta sisällä oleva ruoste pitää systeemin kasassa. Neuvoisin tilaamaan kaivurin ja uusimaan koko systeemin.
Terv. Jukka

[Pentti Eskelinen]

Pentille sen verran, että 55v vanha tuumainen galvanoitu putki on todennäköisesti sisältä umpi ruosteessa. Hyvä jos löytyy lyijykynän mentävä reikä.
Olen nähnyt muutamia nuorempiakin tapauksia, ja ihmetellyt, että kuinka siitä on yleensäkään vesi kulkenut? Kokeile esim. jostain putken ruostetäplästä vaikka puukon kärjellä kutitella, niin todennäköisesti menee kevyesti läpi. Putken metallipinta on läpimätä, mutta sisällä oleva ruoste pitää systeemin kasassa. Neuvoisin tilaamaan kaivurin ja uusimaan koko systeemin.
Terv. Jukka

Tuosta kauhuskenaariosta olenkin nähny järkyttäviä painajaisunia jo ainakii pari vuotta! Siis siitä jotta joutuu kaivuutöihin, eikä riitä se että menee siitä ali missä aita on matalin.
Nyt vettä tulee kuitenkin vielä sankollinen muutamassa minuutissa, joten ei se ahtautuma vielä ihan akuuttia hoitoa kaipaisi. Meinasin kuitenkin syksyn mittaan sorkotella ekana sitä muoviputkee sinne entisen sisälle, ja jos ei onnaa niin onhan sankot ja vaimo vesien kantamista varten jo valamiina.
Vaan jos jollakin on idioottivarma konsti millä muulla kuin kaivamalla tuosta seleviää, niin kuuntelen kyllä pää kallellaan semmosia ohjeita.

[Ossi Viita-aho]

Tervehdys Pentti,

Pistät toiseen päähän putkea imurin ja toisesta päästä syötät sopivan narun putkeen. Sillä sitten nykäset uuden putken sisälle ja toinen voi samalla tyrkätä putkea toisesta päästä. Jos naru ei suostu menemään läpi, niin silloin on sama soittaa kaivinkone paikalle.

Siinä muoviputkessa sitten onkin aika pieni reikä, jotta veden tulo senkun hidastuu. Muistaakseni painevesiputkessa (sitä mustaa jossa on sininen raita) on ohkasempi seinämä, kuin PVAc putkessa. Se painevesiputkihan on tarkotettukin maan alle. Ohkanen putki maksaa n. 60-70€/100m.

[Uula Kuvaja]

Se 40mm siniraita PELM on muistaakseni n. 175€/50m. Ohkaset käyttövesiputket on n. 1.50€/m.

[Uula Kuvaja]

Palatakseni putkiin...

Onko putkimiestä paikalla? Pitäis saada tieto/sivistynyt arvaus putken halkaisijasta. Kyseessä siis kaukolämpo ja vesikiertopatterit.
Lyhimmät vedot 5m ja pisin varmaan 20m. Ja pahimmillaan 5-6m suoraan ylöspäin. Jokaiselle patterille oma meno- ja paluuputki. Jakotukki kellarissa ja siitä sitten vetelemään... Tarkoitus olis siis muovioutkea suojakuorella vedellä. Kävisko sama putki  myös käyttövedelle? Laskeskelin, että menis n. 200m/suunta.

Onko ehdotuksia, mitä laitettais tulisiojen perustuksiin raudaksi? Vai riittäiskö vain, että tekis muotin venepalkkien päälle (painoa jaetaan kantavien seinien yli) ja ja raudottais kakun ihan normi betoniraudoilla?

[Timo Junno]

Putkimiehestä ei ole minuksi, mutta meillä putkimies oisi laittanut kolmevarttiset putket pattereille vaan päätin, että puolituumaiset saa riittää ja se pääkiertolenkki on numeroa isompaa. Oisko oikeat millit 15 ja 20... sitä valkoista kompos(iit)tiputkea ne kummiskin on. Hyvin riitti kierto neljänkympinkin pakkasella.

Se kiertovesiputki käy vesiputkeksi, mutta vesiputki ei kiertoveteen. Noin oli ainaskin ennen koska kiertovedelle pitää olla happitiivis materiaali. Käyttövedessähän hapea ei tartte eristää kun happea on omasta takaa.

[Uula Kuvaja]

Ja nyt etsitään kertopuusta tietävää...

pitäisi kuvan mallinen tilanne saada paremmaksi. Eli, yläkerran lattia on notkahtanut alakerran tukien turhan pitkästä jännevälistä johtuen.  Alkuperäinen parru on murtunut ja sitä tukemaan on joku joskus asettanut toisen parrun. Tilanne on nyt se, että aloitimme lattian suoristamisen tunkkaamalla. Kun lattia on lähempänä suoraa, olisi tarkoitus sitoa nuo kaksi parrua toisiinsa liimaamalla ja naulaamalla niihin koko leveydellä kertopuuta. Molemmin puolin. Pitäisi tilata sopivat palat. Kukahan se arvais, mitä paksuuden pitäisi olla?  Oviaukko pienennetään myös joten tukeutuu hieman paremmin alapohjan palkkiinkin...

[Pekka Koivu]

Tarttis tietää aukon/aukkojen koko, sekä tuettava jänneväli. Jos piirtäisit simppelin kuvan, skannaisit ja laittaisit joko tänne tai työsähköpostiin pekka miuku hirsiset piste com, niin mitoitan tuon palkin.

[Uula Kuvaja]

Laitan tänne, niin ei tule sanomista.
Eli sisäseinästä toiseen (parrujen pituus) leveyttä on n. 527cm. Aukon korkeus 230cm
Aukkoa tarkoitus supistaa molemmista päistä n.53cm. Kaksi kakkosnelosta (tai yksi 4x4) aukkon pystyyn molemmin puolin.

Eilen laskin palkille sopivat mitat 515cmx35cm. Paksuus siis hakusessa. Tarkoitus laittaa palkit molemmin puolin. Yläkerta on tuolta osin yhtä tilaa



Kiitoksia!

[Pekka Koivu]

Tuleekohan katolta kuormia välipohjalle ?
Aukon uudeksi leveydeksi tulee sitten pikkusen vajaa 2 m ?

[Uula Kuvaja]

Tuleekohan katolta kuormia välipohjalle ?
Aukon uudeksi leveydeksi tulee sitten pikkusen vajaa 2 m ?

En usko, että kuormat ihan älyttömiä on. Kestäis nykyselläänkin. Korjaus enempi varmennus ja hienostelu. Onhan se kiva, ettei tyhjät pullot rullaa ittekseen lattiala...
Kattokuormat jakautuu lähemmäs ulkoseiniä. Tuo kuvassa pystysuuntanen seinä on kantava.

Jep. Vajaa 2 metriä.

[Kari Sillanpää]

Onko se alapohjan palkki tuettu johonkin kanssa? Valokuvasta en erota tukia sen alla, näyttäisi kyllä olevan jatko siinä.

Meinaan vaan, jos tunkkaat ja tuet yläpalkin alapalkkiin, alkaa alapalkki todennäköisesti painumaan.

Ja kyllä näissä taloissa tuppaa kaikki alkuperäiset seinät olemaan kantavia. Jos eivät sellaisiksi ole alunperin suunniteltuja, ovat sellaisiksi ajanmyötä muuttuneet

Joskus olen ollut tekemässä remonttia vastaavanikäiseen taloon (tai no, 1923 rakennettuun, mutta likemmäs neljännesvuosisata sitten), laitettiin siellä yläkerran lattian palkkien (vajaakanttia, pyöreätä ym ei-standardia materiaalia) kylkiin vaan jotkut 2x8 parrut pirusti kiinni => saatiin suora lattia ja jäykisteet palkkeihin. Päät kiinni kulmaraudoilla seinärakenteeseen. Alakerran katto koolattiin sitten suoraan. Huonekorkeudessa menetti hieman mutta kun talo oli jo asettunut paikalleen, ei alettu tunkkaamaan. Hyvin toimi sen vähän vajaat 20 vuotta mitä asiaa aktiivisemmin seurasin. Viimeksi kävin ko. talossa pari vuotta sitten, ei notkunut lattia edelleenkään.

Eli jos huonekorkeus antaa myöten, kannattaisiko vain jäykistää rakenne noille sijoilleen?

Ehdotus vain