Telttakokouksessa oli maankuulu ihmeparantaja. Puheensa alkoi päästä hurmosvaiheeseen, ja pyysi silloin kuulijoita laittamaan kätensä parannettavan paikan päälle, niin apu tulisi. Paikalla oli sellainen jo iäkkäämpi pariskunta, ja isäntä laittoi heti molemmat kätensä haaroväliin. Emäntä pukkasi kylkeen ja kuiskasi: "Oo hupsimata siinä, parantaa tuo lupas, ei kuolleista herättää."
Enempi tekniikkaa opiskelleena olisi helppo tuomita täydeksi hölynpölyksi kaikki kaukoparantaminen. Insinööri koulutetaan uskomaan siihen, mitä näkee (kuuleminen on jo siinä ja siinä, tunteminen ja haistaminen enempi epätieteellistä...), tai mitä pystyy mittarilla mittaamaan tai laskemalla todentamaan. Usein jopa unohtaen mittalaitteisiin sisältyvät epätarkkuudet tai laskentakaavoissa tehdyt oikaisut.
Eletty elämä on minua jo sen verran koulinut, että ajattelen kaiken kovan tieteen - tekniikan, fysiikan ja lääketieteen esimerkiksi - tuntevan ainoastaan pintaraapaisun tämän elämisen ja olevaisuuden perusteista. Uskon monen nyt huuhaana pidettävän saavan myöhemmin - jos ei ihmiskunta onnistu tuhoamaan omia elämisen mahdollisuuksiaan sitä ennen - myös tieteellisesti tutkitun selityksen.
Ja toisaalta, jos jollekin on pientäkin apua, eikä kenellekään mitään haittaa, niin on aika lailla toisarvoinen asia onko huuhaata vai ei.
jv
