Nyt vähän pihalla noista Koivurovan rojekteista.
Kun kyselit tietoa Sachs 50/6 moottorista, niin tarkoititko tuota minicrosslaitteissa 70-luvun puolivälin tienoilla varsin yleistä moottoria, siis tuota, minkä räjäytyskuvia on tuossa Savolaisen Sepon viestissä? Tuossa koneessahan on tuo ristitappi-laatikko, kuten Sachsin piikkisissäkin. Rigan kuvissa, eli omassa linkissäsi, on taas tuollaisen kasettilaatikkoisen kuva, missä laatikko toimii kuitenkin normaalilla siirtohaarukka periaatteella, erillisellä ura-akselilla siirtohaarukoita ohjaten.
Tuo 50 cc kuusvaihteinen rossimoposassi tuli ensin Monarkkiin, joita silloin toi maahan tamperelainen Urheilutukku Hjort. Heillä näiden laitteiden myynnistä ja huolloista vastasi Markku Puro, joka myöhemmin perusti oman Puromotor-yrityksen. Markku on, tai ainakin oli yksi noitten koneitten tuntija. Jos minun muisti nyt toimii oikein, myöhemmin minicrossiin (12-16 vuotiset kuskit ja 50 cc maksimimoottorit) tuli italialaisia Moto-Aim ja SWM-merkkisiä pyöriä tuolla samalla Sachsin koneella. Jompaa kumpaa toi maahan Penttilän Maukka, ja sen ajan minidrossi-isissä alkoi jo olla niitä, jotka eivät itse moottoreita aukoneet. Joillakin saattoi olla kolmekin moottoria pojan rossipeliä varten; yksi rungossa, yksi ehjätty tallissa, ja kolmas Maukalla ehjiintymässä... jatkuvan kierron menetelmällä. Eli Maukalla on varmasti tietoa niistä koneista.
Tuon lukkotappivaihteiston toinen kuuden rattaan paketti on ryhmäpyörä, siis yhtä puuta. Toisella akselilla taas kaikki rattaat on laakeroitu (liuku muistaakseni) akseliin, ja akseliin jyrsityssä urassa liikkuva ristitappi lukitsee käytettävän rattaan akseliin. Sen liukutapin liikuttelu vaihteensiirtäjältä on säädettävissä vähän kuin ulkovaihteisen polkupyörän takavaihtaja; ensin perusasento kohdalleen, sitten yhden siirtoliikkeen liikuttama matka eli "iskun pituus" kohdalleen, ja oliko vielä päätytopparitkin säädettäviä. Vaati malttia ja tarkkuutta saada se toimimaan oikein. Ristitappeja kyllä joskus katkesikin, ehkä ilman kytkintä raskaalla jalalla vaihdettaessa? Kone myös kiersi aika lailla, olivat ne veivilaakeritkin kuluvia osia, ja tietysti ilmajäähdytteinen kaasarin säädöiltään rossikäytössäkin jollain lailla oltava kohdallaan, ettei leikkaa kiinni, tai tukehdu paksuilla.
Tään pitkän tarinan eli muistojen kertaamisen sisällä siis oli asiana, että niitä koneita oli käytössä neljän - viiden vuoden ajan silloin aika suositussa minicrossissa Suomessa runsaasti, ja niistä kyllä jossakin tietoa on, jos vain muistit kaivavat vielä esille?
terv. Jaakko