Naapurin toivomuksesta kaadoimme sen viimeisenkin haavan.
Niitä oli alunperin vajaa kymmenkunta ja kaikki lähellä muuntajaa ja sähkölinjojen risteämää.
Esim kuva katoshäkkyrän taempi jalka on yksi haavankanto,vähän tavallista pitempi kanto vain.
Todettiin vaan lopuksi pojan kanssa,että ammattilaiset ei olis tehny hommaa näin,niillä olis ollu nostokori,turvamies jne

Toinen veti köydellä puuta latvuksista tiellepäin ja minä istuin oksalla puolessa välissä runkoa ja sahan ketju vilisti 20cm päässä naamasta,pipo päässä.Oksa sojottaa vielä tuossa kuvassa,eikä ole järin paksukaan.
Haavalla oli 2 haaraa jotka sahattu pois tuosta tyngästä.6m tikkailla ei ylettynyt korkeammalle..
Sitten en hokannut että poika oli lainannut minun saapaani vaikka sillä on itellään melko uudet metsurin kengät,jotku Stihlit. No,saappaat olen saanut joskus mustalais-Karilta ilmaiseksi eikä niillä ollu kai tehty muuta kuin istuttu hevoisen kärrissä.Ja perkuleen liukkaat talvikelillä vaikka on Sievin turvasaappaat eli ihan paskaa materiaalia pohjistaan.Poikahan lensi naamalleen kun piti köydestä vetää.tai se veto vielä onnistui koska oli hakannut kantapäillään vetokuopat tiehen mutta sitten kun piti juosta kaatuvan puun alta pois pitkin jäistä tietä niin se oli aika lähellä ettei tullu päälle,ja minulla oli nauramista kun näin loppunäytöksen ylhäältä

Kyllä oli harmi kun ei saatu kuvaajaa paikalle..
Hullun hommaa mutta pitäähän sitä aina jotain jännää keksiä ettei elämä olisi tylsää


Isompia haapoja tulossa kaatoon myöhemmin,ensin pitää värkätä kaatotunkkki,koska lähellä hirsirakennus ja puu kallellaan sinnepäin.Oli sen verran tukevia puita ettei metsäkone saanut niitä poikki.
Voipa olla että sovellan vain auton hammastankotunkista soivan pelin.Nostokoukulle pitäisi keksiä joku nokkapala raudasta mikä passaisi puun kylkeen sahattavaan koloon.