Aihe: Humber vm. 1913

[Timo Junno]

Terve

Mikäli oikein näen Karpiitin Humberista otetuista kuvista, niin ei osunut.

Ei rungon eikä moottorinkaan numeroiksi käy nuo.

[Reijo Ervasti]

Moi.  
Hyvä, mielenkiintoa siis on, kiitos vastanneille !
Pekan mielenkiintoisista numeroista pitää ottaakin kopio.

Hyvä Timppa olet tarkka numeroissa. Ei taida sopia, kun ovat vuosimalliltaan niin uusia, 1923-5.
Olen jo aiemmin jostain saanutkin tiedon, että 1913 jälkeen niitä on saatu maahan vasta 20-luvulla.

Hannun antama osoite pitää tutkia. Minulla on tuossa yksi uusikin pari lievereuna vanteita ja juuri Humberin kokoa, mutta eri mallisia, kuin pitäisi. Näyttää, että niitäkin on valmistettu useita sortteja. Siinä myös yksi pulma.

Esalle sen verran, että huumoria saa olla, mutta mielestäni oikeissa jutuissa pitää pysyä asialinjalla.
Tämä palveleva vanneliike löytyy osoitteessa     www.symotic.com     Rymättylästä ja huimapyörän sivuilta myös.
Ko. vanteen korvaaminen jollain muulla ei ole sinänsä moka. Lähtökohtahan on, että itse kukin saa rakentaa laitteensa just niin, kuin haluaa. Museoajoneuvoksi asti rakentavalle, kyllä suosittelen pitäytymään, niin vanteiden, kuin pulttien kierteidenkin osalta mahdollisimman lähellä alkuperäistä.
Mitä mieltä muut ovat ?

Paulin esittämää sotahommaa olen myös miettinyt. Siinä saattaa olla syy konepyöräni erityisen vähäiseen harvalukuisuuteen. Onhan minulla myös tallella Otto Brandin saama sähkösanoma alkuvuodelta 1914, jossa Englannin myyjä pahoittelee, kun ei pysty enää toimittamaan 3 1/2 hp Humbereita.

Tämän hetken pulma on tässä ja nyt.
Kuka osaa valaista, mistä kohtaa lievevannetta mitataan sen oikea tuuma koko halkaisijan osalta. Leveyshän on kai leveys ihan suoraan. Kuten tiedätte, itse kumihan luetaan tuumissa sen kaikkein uloimmalta kohden esim. 26x2 1/2". Vannehan on tässäkin tapauksessa selvästi pienempi, kuin 26".
En saa oikein mittaa soviteltua vanteen mihinkään kohtaan järkevään kokoon päästäkseni tuumaan, loordiin tai jaardiin. Liekkö mittani jo sitten täysi.
Kalevin ainakin pitäisi tietää ?

Ps. Jos joskus saan tämän pyörän valmiiksi, niin lupaan ajella sillä ensimmäisen, koko päivän, iltaan asti hyvin sievästi sitä liikaa rasittamatta ja sutia vetämättä.

Terv. Humber Fani
 
 

[Esa Meskus]

Itselläni on ikivanhat lievereunakumit joissa merkintä 24x21/4, vanne on 20-tuumainen, rekisteriotteessa rengaskooksi merkitty 24 tuumaa. Mittailin noita vanteita ja sinne 20 tuuman kieppeille mitta asettui. Renkaaseen on siis laitettu renkaan ulkoläpimitta, eikä vanteen mitta (renkaan sisähalkaisija),  toisin kuin merkintä nykyään.
Reijo,
Luulisi että sen vanteesi mitta täytyisi asettua välille 21-22 tuumaa. Veikkaan 22-tuumaiseksi.
Teksi mieili korjata arvioni vannekoosta 21 tuumaksi, koska se ynnättynä renkaan tuumiin tekee 26 tuumaa.

[Tatu Keränen]

Passaisikohan tämän taulukon mukaan Humberiin oikea vannekoko. Omassa Husqvarnassa kantakorttiin merkitty v.1930 rengaskoko 3.00x26", joka vastaa nykyään kokoa 3.00x20"

Näkyy tämän taulukon mukaan vaikuttavan tuo renkaan leveyskin vanteen halkaisiaan, esim 3.00 x 26" = 3.00 x 20", mutta 3.25 x 27" on myös 3.25x20" Lieneekö sitten lievereuna renkaissa vielä eri mitoitus?

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Esa Meskus]

www.ebay.com:ssa,
vintage motorcycle-haulla löytyy veteraani mp:n remmivetohihnoja, ovat vanhoja käyttämättömiä. Myynnissä taisi olla kolme erilaista hihnaa. Oliskohan Humberiin sopivaa, katsoppa Reijo.

[Kalevi Sundqvist]

Morjens Reijo

Tiedä sitten tiedänkö minä mitään noista
lievereuna vanteista ja renkaista, mutta
Pohojalaaselta sain CD-rompun johon
hän oli polttanut kirjan:

Miguel Zerolo:

Moottoripyörät ja sivuvaunut

Sen on Suomen oloihin sovittanut
J.V.E: Anttila
dipl-insinööri

Painanut Arvi A. Karisto
Hämeenlinnasta.

liitesivulla aivan lopussa on taulukko
jossa on lievereunavanteiden mitoitustaulukko.

Josko siitä olisi apua.

Kuva on siksi suuri, etten liitä sitä tänne. Pienennettynä
se menee niin tuhjuksi ettei siitä saa mitään selvää.

Lisäsin sen Cockerell-kotisivuilleni josta sitä voi katsella.

http://staff.vlk.hamk.fi/~ksundqvist/cockerell.html

Siellä Myynti-ilmoitusten ja teknisten tietojen alla
on linkki tuohon taulukkoon.

Terveisin

Kallu
Den Glada Gamla CockerellGubbe

ps. Pitäisköhän mun mennä käymään Hämeenlinnassa
Häneen Lääninarkistossa ja pöyhästä 1922 - 28
kirjoista Humberit ja niiden data ylös, että onko yhtään
sinnepäin rilla mikä sulla on käsissäs.

Sais ainaskin tietokantaa lisää.

[Reijo Ervasti]

Moi.

Hieno homma, että asiantuntemusta tuntuu löytyvän näin kahdenkin taulukon verran.
Nyt vasta alkaa minullekin oikein selkiintymään lievevanteen seilun elämä mittapuolella.

Arvasinhan, että kun Kalevi syventyy johonkin juttuun, niin silloin voidaan käyttää jo sanontaa, että hän suorastaan porautuu ko. pulmaan.

Humberini vanteet ovat lisäksi soikkoja ja se lisääkin mittaus tarvetta eri kohdista. Tässä kohtaa ei vielä pysty edes pinnaamaan. Sitten ne pitäisi vielä niklata ja etuvanteen selkään hankaa vielä jarrukenkä ja aijai, suoraan niklattuun kohtaan. Mitähän siinä kohtaa lie tehtaalla ajateltu, ei ainakaan rajuja jarrutuksia.
Muuten lievevanteitahan valmistetaan ja vielä käytetään täyttä häkää muutamissa Aasian maissa.

Onko kellään kokemusta, kun olen kuullut, että niiden päältä lähtee tiukemmissa kuveissa hyvin herkästi kumi päältä pois kesken ajon.
Ymmärrettäväähän sekin kyllä on, kun niissä ei ole sitä teräslankaa vulkanoituna kumin reunan sisään.
Sitäkään ei ole ollut siihen aikaan vielä keksitty, näin yksinkertaista tämä tekniikka vaan on.

Erikoisen hieno ja tekninen on myös merkkinä Cockerell, sivuillasi silmä lepää ja ajan taju katoaa.
Kalevi Gu Kallulle vielä, että Lääninarkiston tiedot olisivat todella mielenkiintoinen lisä tiedon nälkään.

Esalle myös, että olen laittanut sinulle säkenepostia liittyen vauhtihihnaan, voisitko tsekata.

Tatulle, että tiedätkö noiden taulukkojen olevan kuinka kansainvälisiä. Oletko verrannut Kallun vastaavaan. Käsikirja Humberissakin ilmoittaa rangaskoon olevan vaihtoehtoisesti                            2 1/4" tai 2 1/2"x26".

Kiitos poijaat, kyllä tekniikka on mukavaa.

T: Karbidi

[Tatu Keränen]

Tuossa vielä yksi taulukko lisää, Moottoripyörät ja sivuvaunut kirjasta. Rengas suuruuden 26" x 2 3/8 perusteella näkyy menevän 3,5 hp Humber vahvojen moottoripyörien luokkaan, "suurissa moottoripyörissä käytetään yksinomaan laipparenkaita"

"Lankarenkaat, jotka ovat tavallisia polkupyöränrenkaita, olivat ennen hyvin yleisiä, mutta nykyään niitä käyttävät vain muutamat valmistajat"(kirjasta Moottoripyörät ja sivuvaunut s.181).

Näkyy olevan vielä saman kirjan mukaan moottoripyörissä neljää eri pyörä tyyppiä nimittäin: Etupyörä, takapyörä, irtopyörä ja varapyörä.

"Moottoripyörän pyörät ovat haarukan kylkien välissä, minkä vuoksi kumirengasta ei voi vaihtaa pyörää irroittamatta. Tämän helpottamiseksi on keksitty erikoisia irtopyöriä, joita on helppo irrottaa ja kiinnittää. Silloin vielä tavallisesti kuljetetaan pyörässä varapyörää, johon on jo valmiiksi asetettu kumirengas."(Moottoripyörät ja sivuvaunut s.180)

Eli koska pyörän omat renkaat on vaikeasti irroitettavat, pidetää pyörässä mukana jo valmiiksi irroitettua rengasta! Kuulostaa samalta kuin se auton oven kantaminen Saharaan, jotta voi avata ikkunan, kun tulee kuuma.


[ylläpito on poistanut liitteen]

[Pauli Ylikoski]

Terve Repe & Co!

Tämä juttu ei projektiasi edistä, mutta oli muuten mielestäni jänskä.

Löysin sattumalta On two wheels -kirjasarjan osasta 7 tarinaa Humberin historiasta. Ja tämä kumosi täysin edellä esittämäni arvailun pyörätehtailun hiljentymisestä Euroopan tilanteen kiristyessä. Päinvastoin!

Myyntiluvuista ei ole tietoa, mutta muuten näytti nuonna 1913 Humberilla olleen täysi säpinä päällä.

Tuona vuonna pääsi pyörilleen hämmästyttävä prototyyppi: 750 cc kolmisylinterinen bokseri! Eteenpäin sojotti yksi reilu 370-kuutioinen pytty kaverinaan kaksi taakse suunnattua 185-kuutioista sylinteriä. Aika kojotus! Mutta kertokaapa paremmin kieltä osaavat, miten tämä kääntyy: ”The two outers connecting rods operated on eccentrics at either side of main crank throw.” Siis oliko niiden takapyttyjen ajoitus jotenkin epäkekseinen/epätahtinen tjsp…? Kolmella pytyllä ja tuolla ymmärtämättä jääneellä jutulla saatiin kuulemma pehmeä käynti ja voiman ulostulo.

Valitettavasti tämä kummajainen ei päässyt vuonna 1914 tuotantoon, kun firmalla oli kädet täynnä muiden mallien kanssa: tarjolla oli vesijäähdytteistä 500 cc singleä (!) ja vaikka mitä. Sodan alkaminen teetti Humberilla lisää puuhaa pyörärintamalle. Jopa Venäjältä tuli valtion tilaus koskien 500 kappaletta 500 cc sivuvaunuyörää!

Että se siitä pyörätehtailun hiljentymisestä sodan uhatessa…

Niin, ja Repe vinkiksi vielä: tämä kirjasarja löytyy Oulun tasokkaasta ja hyvin palvelevasta maakuntakirjastosta. Mutta elä kysy ihan heti, kun se on just nyt mulla. Valitettavasti tämä puheena ollut artikkeli ei sisällä kuvia, jota passaisivat tuohon projektiisi.

[Reijo Ervasti]

Moro vaan.

No vielä löytyi Tatulta ainakin yksi taulukko. Nyt pitäis tällainen hitaampikin hoksinki mies hokata.
Nyt tuntuu taas, että mitä enempi tutkii asioita, sitä vähempi huomaa tietävänsä.
Ja on sitä ollutkin olemassa monenlaista pyörää ja laipparengastakin. Siis kielikin on muuttunut noista ajoista ja tuleekin tässä mieleen se Veikko Lavin laulu niistä runsas nimikkeisistä eläkkeistä.

Ettei homma kävisi kovin yksinkertaiseksi, niin kysynkin, että minkähän niminen vanne- ja rengas yhdistelmä lienee logokuvan vehkeessä.
Siinä on vanne ja rengas ja kumi 19" ja sen vasemmalla puolen on sirkkelin terä, joka on hiukka isompi. Periaatehan siinä on, että kumi vetää silloin, kun on lunta tai sohjoa ja terä uppoaa huomaamattomasti alustaansa. Sirkkeli vetää ja on pito ominaisuuksiltaan ollutkin yliveto silloin, kun kumi ei yllä tarpeeksi syvälle esim. jäällä.

Vaihdevivun asennosta voi päätellä, että suurin vaihde on päällä ja itse kuvasta, että mennään aika haipakkaa.

Paulille myös kiitos vinkistä ja pidetään pieni breikki, ennen kuin kyselen kirjoja.

Entistämisestä, että työkaluna Englanninpyörä, on tosi hyvä ja likavarjostimet alkavat nyt näyttämäänkin jo aika sileiltä.
Oulun Laanilan talli antoi oikein kirjallisena mahtavan synttärilahjan käyttää edellä mainittua työkalua.
Tiedoksi, että juuri tällaista lahjaa osaan kyllä arvostaa.

T. Karpiiti Reiska
 

[Tatu Keränen]

En hokassu mitä logokuvaa Reksa tarkoittaa, mutta käsittääkseni tarkoittaa tätä oheisen kuvan värkkiä. Laitoin kuvan molemmilta sivuilta, jotta kyseisen rattaan rengas/vanne/sirkkelinterä yhdistelmä näkyisi paremmin. Rattaan nimike ei ole minun tiedossa. Lieneekö nopeusluokitus Heikan Haiveille riittävä? Sielläkai se on tehtykin, kuten tuo kulkupelin moottori, jossa on 2 sylinteriä V muodostelmassa.

Itse kulkineella on nimikin, mutta kuvasta katsoen nimeksi sopisi melkein paremmin: V2-kostoase. Saksalaiset käyttivät V2:ta Englannissa ja Oulunsalolaiset tätä toista V2:ta Berliinissä, jälki ei vain ollut yhtä tuhoisaa.

Toisessa "vauhdikkaammassa" kuvassa maestro itse antaa tyylinäytteen ajokillaan ja toisessa kuva onkin euroopan kiertueella vuokrakuski puikoissa.



Taas mentiin kyllä melko kauas Humber otsikosta, mutta omistaja on molemmilla koneilla sama.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Kalevi Sundqvist]

Morjens Karpiiti Reska

Tässä näitä Hämeen aarteita
Hämeen Maakunta-arkistosta pengottuna:

rek. rek.vuosi. numero
H.17 -22 2611 X
H.32 -22 ??
H.91 -22 4683
H.192 -23 2611 X
H.320 -24 runko: M 4878, moottori: 4866
H.56 -25 2037
H.489 -25 1188
H.545 -25 7376
H.650 -26 44, 099
H.770 -28 ??
H.827 -28 6037
H.843 -28 7058
H.51 -29 5863

Kirjan sivut ovat minulla digikuvina jos
haluat eli tunnet kiinnostusta...

Arkistomestarilta saa paperikopiot
nimileimalla jne jos tarvetta ilmenee...

Kallu
Den Glada Gamla CockerellGubbe

[Reijo Ervasti]

Tere vaan

Mielihyvällä huomaan, että harrastekaverit ovat valmiit uhraamaan omaa aikaansa, kun tarve vaatii.

Tatu Keränen näyttää osaavan myös löytää kuvia ja tekstiä. No ei ihme, sillä luinhan tuossa vasta tekstin, jossa hänet oli palkittu tietäjän-pokaalilla.

Kallu Cokkerellin penkomia Humber numeroita Hämeen lääninarkistosta vertailin innostuneesti.
Vaikka numerosi ovatkin peräisin 20-luvulta, niin 10-luvun pyöriähän on alettu pikku hiljaa rekisteröimään vasta rekisteröintipakon astuttua voimaan. Eli niillä on ajeltu ilman sen kummempia papereita tai numeroita kymmeniäkin vuosia. Tarkoitan edellä konepyöriä, polkupyörien rekisteröinti on sitten asia erikseen.
Oman Humberini numerot eivät täsmänneet, Kalevi antamiisi, mutta olisivat ihan hyvin voineet.

Pekka Aloselle myös vielä, että Helsingin numerot eivät täsmänneet tähän ko. Oulun pyörään.

Kuulin noilta ajoilta hyvän jutun ja siihen aikaanhan inhimillisyys oli vielä läsnä.
Eräs motoristi oli ajellut syrjäkyliltä kirkolle ja paikkakunnan polliisi oli ottanut puheeksi rekisteröinnin. Motoristi oli tietysti asiasta ihan tietämätön ja puolusteli, että enhän minä viime kesänäkään käynyt kuin yhden kerran kaupungissa ja täälläkin vain muutamia kertoja. Onko se nyt niin välttämätöntä.
Poliisi oli sanonut, että no, koita hoitaa asia kuntoon sitten ensi kesänä.

Aurinkoisia ajokeleja, Karpiiti Reiska 
   

[Kalevi Sundqvist]

Morjens Karpiiti Reska

Aikamoisia juttuja tuntuu liittyvän Cockerelleihinkin.

Tuosta esiinpullahtaneesta Huittisissa 1950 - 55 rekisterissä olleesta
Cockerellista olen penkonut asioita esiin.

Pyörän omistaja oli ostanut pelin käyvänä jostain kaukaa ja niin
ostos saapui Äetsän rautatieasemalle josta ylpeä uusi omistaja lähti
sitä hakemaan. No, 20-luvun remmivetoinen vuonna -50 oli vähän outo eikä se
suostunut käymään, joten Vilho, onnellinen omistaja työnsi
pelin kotiin Huittisiin, mitä lie, 20 - 25 km. Yö siinä oli kuulema pimentynt
ennen kuin perille ehti.

Kylillä alkoi sitten 55v miehen ajoharjoitteet ajokortin saamiseksi.
Neljännellä "inssiajokerralla" oli vallesmanni pyytänyt ajaa
Cockerellilla 4 m halkaisijaista ympyrää ja kiperää pujottelurataa.

Tähän Vilho oli tuumannut, että eihän tällainen,
näin pitkä, 4 metriä pitkä pyörä moiseen taivu.

Siitä lähtien Cockerell oli ollut pitkä pyörä. 

Oli kortin sitten kuitenkin saanut.

Vilhon naapurit muistaa kuinka Vilho aina pientä mäkeä
käytti lähtöpaikkanaan. Pelissä kun ei ollut
käynnistyspoljinta eikä kytkintäkään.....

Ja niin mentiin naapuritalojen ohi remmi vinkuen.
Pelissä kun oli ollut vielä sen oman vuoden 1922
moottori ja remmiveto.

Aikamoinen kummajainen vuoden 1955
Jawa-CZ 250ccm ja 350 ccm joukossa.

Uskoisin että kyseinen Cockerell oli viimeinen Suomessa
rekisterissä ja käytössä ollut Cockerell.

Vuonna 1955 Cockerellista loppui magneetto ja samoin
Vilhon aika tuli täyteen täällä ajassa. ( R.I.P )
Rauha hänen muistolleen. On ollut hatunnoston
arvoinen asia ajaa 20-luvun remmivetoisella
uuden aallon konepyörien joukossa.

Mitkä olivat Cockerellin myöhemmät vaiheet
on vielä selvitystyön alaisena.

Toivon että aisaan saataisiin vielä valaistusta,
pitänee laittaa Etsivätoimiston agentit
liikkeelle.

Tervisin

Kallu
Den Glada Gamla CockerellGubbe

[Reijo Ervasti]

Moi

Junnon Timpalle terveiset, että et tainnutkaan turhaan verrata kuvistasi Pekka Alosen alla näkyviä numeroita.

Pääagentti Kalevin edellä kirjoittaman kaltaiset jutut ovat ihmeellisiä, mutta ihmeellinen on myös seuraava asia.
Nimittäin nyt kävi jälleen niin, että  löysin iteltä jotain. Värkkiliiterin perimmäisestä peränurkasta putkahti esille Humber, jossa on Pekan alimmaisella rivillä esiintyvä numero ja selvästi, 2234.
Siis osui ja uppos ja kyseessä taitaa ollakkin entinen poliisipyörä reksiterinumeroltaan A-2.

Kansalliarkistosta vuosien 1923-5 Helsingin Humberien valmistusnumeroita:
 A-373     1084
 A-385     6018/6034
 A-394     6029
 A-224     4871
 A-125     2667
 A-2         2234
 A-rekisteri voi vain Helsingin poliisilaitoksen oma järjesrtysnumero?
 Osuiko- ja uppos.

Cockerell Kallulle myöskin, että sinun Hämeenlinnan numeroistakin löytyi kaksi sopivaa.
Luettelossasi esiintyy kaksikin kertaa 2611x. Se numero taitaa olla joku valunumero ja se sijaitseekin moottorin ja rungon kiinnikkeen alla näkymättömissä. Minun koneessa on vielä lisäksi x:n perässä 2.

Uskon, että nuo 20-luvun alun rekisteröintivuodet juontavat siihen rekisteröintipakkoon, mikä vasta oli tullut voimaan. Siis niihin aikoihin vuosimallit pyörissä saattoivat olla huomattavastikin vanhempia.

Ps. Nyt pitää lähteä siistimään paikkoja tuon V8 koneen ympäriltä. Se on nyt pirtissä ja rouva tulee kohta iltavuorosta.
Terv. Karpiiti Reska nimimerkillä, tutki ja hutki.