Aihe: Vanhat putkiradiot

[Pekka Puoskari]

Se kaavio on tuo helvar saturn.
Yleismittarilla löytää putkiratioista viat.
Käännä virtalähteen valinta 240V asentoon.

Fluken kapasitanssimittarilla voit mitata kondensaattorit riittävällä tarkkuudella.
Tuo ilmaisimen 4 mikron elko EABC80:n vieressä on aika useasti menettänyt varauskykynsä näissä vanhoissa ratioissa.
Se vaikuttaa myös äänen laatuun.
Pääteasteen 20 nanon kytkentäkondensaattorit myös.
Ne kannattaa mitata varsinkin jos näyttävät rapeilta.
Pääteputken katodivastus ja -kondensaattori kannattaa myös ensi töiksi mitata.

Mitään osia ei kannata lähteä vaihtamaan jos ne ovat kunnossa.
Älä missään nimessä mene virityspiirien keloja ruuvaamaan.
Jos niitä on joku säätänyt niin sitten ei oskilloskooppikaan riitä.
Tatvitaan mittauslähetin ym.

Kun ryhdyt korjaushommiin niin muista että putkien anodeilla on muikeat jänöset.


[ylläpito on poistanut liitteen]

[Harri Lamminen]

Hyviä neuvoja,

verkkojohto on ihan korppu - eristeet murenee, vaihdan sen kytkimeltä asti uudeksi.  Myöhemmin korvaan verkkojohdon kangaseristeisellä johdolla.

Ei ole tarkoitus vaihtaa osia kuin tarvittaessa, parhaassa tapauksessa vika saattaa olla rikki oleva verkkojohto.

Virityspiireihin ei ole tarkoitus koskea - en usko että niihin on kukaan koskenut.

Katodipuolella tarkoittanet 0-puolella olevaa kytkentää - onko näin?

Olet siis mitannut konkat ja vastukset yleismittarilla irroittamalla ne toisesta päästään kytkennästä, osaan komponenteista ei taida päästä käsiksi irroittamatta koneistoa kotelosta - harmi.

Laitan lisätietoa kunhan olen saanut tehtyä kertomiasi tarkistuksia.

Pitää varoa koneiston jännitteitä - sieltä voi saada näpeilleen.

[Pekka Puoskari]

Olet siis mitannut konkat ja vastukset yleismittarilla irroittamalla ne toisesta päästään kytkennästä, osaan komponenteista ei taida päästä käsiksi irroittamatta koneistoa kotelosta - harmi.

Joo, monesti joutuu toisen karvan irroittamaan.
Ei kuitenkaan aina jos komponentin toinen pää on putkessa sisällä.
Siellähän se on tyhjössä. Tämä on suuri etu korjatessa putkikoneita verrattuna transistori kytkentöihin.

Tuossa sinun ratiossa pääteaste on tehty EL84 pentodilla ja sitä ohjaa EABC80 putken puolikas triodi.

Netistä löytyy paljon opetusvideoita aiheesta.
https://www.youtube.com/watch?v=UM3av6moJd4

[Timo Junno]

Koneisto on hyvä käyttää irti siksikin, että usein asemannäyttölangan rissojen  tai säätökonkan rasvat on jäykistyneet ja asemannäyttölanka menee poikki. Samoten potikoitten akselit on usein jäykkiä vanhasta rasvasta. Niin ja asemalevyä ei oikein saa muuten pölyttömäksi, kuin irrottamalla. Joissain ratioissa asemalasin takana olevat merkinnät on hapristuneet eikä kestä hankausta tai pesua, joissan, ainakin minun helvareissa, on kestänyt jopa pestä astianpesuaineella. Kannattaa kokeilla jostain näkymättömästä paikasta ensin.

Niin ja nuppien karhennuksia ei oikein saa paikallaan pestyä, eikä irronneita painonappeja liimattua ellei konetta irrota.

Ulkokuori, puuosat, ei näytä pahalta. Jos kuitenkin päätät tehdä sille jotain niin kysy ensin mitä ja miten kannattaa toimia.

Kankaaseen ei kannata koskea ellei ole ihan pakko. Imurointi riittää usein ja joitain likatipluja olen saanut pois verhoilunpesulla, mutta niissä on vaara ettei kangas kestä tai se vaalenee.

[Pekka Puoskari]

. Joissain

ratioissa asemalasin takana olevat merkinnät on hapristuneet eikä kestä hankausta tai pesua, joissan, ainakin minun helvareissa, on kestänyt jopa pestä astianpesuaineella. Kannattaa kokeilla jostain näkymättömästä paikasta ensin

Tmo puhuu asiaa ja on sellainen ration ulkoasun laittaja jota toista ei ole.
Mie rassaan paremmin sisuskaluja.

Koneisto on ehdottomasti otettava ulos.
Lähtee helposti ja sitten saa ne pölyt pensselin ja imurin kanssa poistettua.

Sulla kun oli tuo Fluke, niin sillä saat ne konkat katottua.
Yleisin vika kuitenkin on vanhoissa vehkeissä nuo putket.

Jos pääteaste pörisee kun antaa kättä levariliityntään niin pääteaste olis jossain mielessä kunnossa.
Jos ULA ei kuulu.
Sitten kattosin ensiksi ilmaisimen EABC80 konkan ja jännitteet. Se on myös rasitettu putki näissä vanhoissa.
Siellä on se pääteputken myös ohjan triodi.
Periaate sama on kuin kaikissa korjauksissa virranlähdeosa, pääteaste, ilmaisin ja sitten vasta suurtaajuusosaan.

Virityspiireihin kun mennään niin sitten tarvitaan mittauslähetintä ja oskilloskooppia ja myös tietoa syvemmöltä.

[Harri Lamminen]

päivitystä tilanteesta,

koneisto on pöydällä ja sen pölyt on varoen imuroitu pois pienen pensselin avustuksella.

Komponenteista mittailin eilen useammankin 0.02µF (20nF) konkan ja niiden arvo näytti olevan fluken mukaan noin 0.1µF.

EABC80 4µF konkka on vielä hukassa - on ollut vähän vaikeuksia tunnistaa konkkia. Nyt vasta aamulla huomasin että siellä olevat putkikondensaattorit ovat myös µF luokkaa. Kytkentä ei taida olla ihan kuvan mukainen.

Radion kytkentä tuon EABC80 suhteen ei ole sama kuin kuvassa, nuo 2kpl 330pF konkat löytyy mutta tuota vastusjakoa 1k - 3k jonka yli on 4µF konkka ei löydy. Kytkennän seuraaminen on aika hankalaa.

Tämä etenee hitaasti - vaikeuksia tulkita tuota radion kytkentäkuvaa. Kaikki selvinnee aikanaan - eläkeläisenä aikaa riittää.

[Ismo Hautala]

Huomenta

Jos en nyt ihan väärin muista niin se 4uF konkka on sen oikeanpuoleisen (lähempänä muuntajaa) kelapurkin sisällä.

[Henry Eklund]

Niin utelias olen että kysyisin vähän tosta pääteputken elvyttämisestä, miten tavis sen voi tehdä.

[Pekka Puoskari]

Tuo EM80 toimii siten että elektronit tulevat katodilta (nasta 2) hohtopinnalle L (nasta 9).
Kun hohtopinnalle tuodaan 250V pos. jännite, syntyy hohtopinnassa vihreätä valoa.
Anodeihin (nasta 7) tuodaan myös pos. jännite 470k vastuksen kautta.
Vihreät sektorit ovat sitä suurempia, mitä positiivisempi nasta 7 on.
Kun hilalle (nasta 1) tuodaan ULA vastaanotossa ilmaisimelta negatiivinen jännite niin anodivirta pienee ja anodeilla olevan 470k:n vastuksen jännitehäviö pienenee ja anodit saavat suuremman jännitteen, ja siitä seuraa että vihreä alue kasvaa.

Tuo konkka EM80:n hilalla on vain suodatusta varten koska ilmaisimelta tuleva signaali sisältää myös äänitaajuusvaihtelua.

Tuossa juttua näköviritysputkesta jonka joskus tänne kirjoitin.

Niin utelias olen että kysyisin vähän tosta pääteputken elvyttämisestä, miten tavis sen voi tehdä.

Pääteputkea ei yleensä voi elvyttää, mutta näköviritysputkea voi.
Joskus kyllä myös putkia koetettiin elvyttää pistämällä uuniin pariksi tunniksi 200 asteeseen.
Minäkin olen tuolla saanut hieman putken emissiota nousemaan.

[Henry Eklund]

Joo olis vanha HarmanGardon vahvari ja mikä soundi, digivehkeillä ei mitään jakoa, mutta sen putket ilmeisesti tiensä päässä, näin korjaaja sanoi ja kalliita perkuleet olivat. Kyllä nytkin ääntä lähtee Akai jossa tehoa ja AudioPro (4) tai jotain kajarit. Olivat aikoinaan Hifilehden vertailu kaiuttimet mutta piti ottaa pois kun kaikki hävisivät, tehoa kestävät 600W ja Akain särö 50W teholla 0,0002. Maksoi aikoinaan uuden Ladan verran.

[Pekka Puoskari]

Minun paras putkivahvistin on PIONEER SM-83 vuodelta 1962.
Hyvät on saundit. Pääteputkina nyt venäläiset 6P14P-EV.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Henry Eklund]

Eikö ole niin ettei mikään voita putkivahvistinta, sori et sekaannun putkiradio topiikkiin mutta niissä niin paljon samaa.

[Pekka Puoskari]

Kyllä putkivahvistin rokkaa hyvin.
Kaiuttimissa olis parantamisen varaa.
Nuo HiFi 85/3 kaiuttimet esiteltiin HiFi lehden numerossa 1/81, jossa oli myös kaiuttimien sokkotesti.
Nuilla olen pärjännyt vuosikymmeniä ja nyt vielä paremmin kun tuo kuulokin on iän myötä heikentynyt.

Kaiuttimet ovat vielä uudenveroisessa kunnossa.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Henry Eklund]

Pitää kumminki aina muistaa et ihmisen korvaan se ääni tulee kaiuttimista, mulla kun vaimo sanoo et enkö pienempiä vois ostaa. En poijaat osta ku joskus vuoden säästänyt rahaa noihin mitä mitkään nykyiset ei hakkaa äänentoistossa, samoten meinas mun levysoittimen panna pois tilaa viemästä. Kaverilla laite jolla levyt sais siirrettyä CD rompulle mutta ne aidot kannet, ei ikinä. Kasettidekkiä katteli niin kysyin mistäs se Sleidin ääni sitten tulikaan. Asia ei ole mulle enään niin tärkeä mutta muistot on. Vähän kuin aseet jotka ovat seinällä, tehtiin huoneen lukitus malliin jotta poliisit sanoi et kelpaa. Hälyt, lukot, saranatapit, yms vaihdettiin. Uusi on uutta mutta vanha on rautaa.

[Jorma Siivola]

Onkos tuo Pekan kuvan haitari Hagström vai mikä?