Aihe: Vanhat putkiradiot

[Antti Jokinen]

Jouko, tarkoitat varmaan parilliset yliaallot koetaan miellyttävinä. Se johtuu siitä, että kaikissa akustisissa soittimissa noita harmonisia ylä-ääniä esiintyy myöskin, jopa ihmisäänessä. (Oletan että tarkoitamme samaa ilmiötä)

Taitava laulaja pystyy säätelemään noiden ylä-äänien suhteellista voimakkuutta perusääneen verrattuna (tuntematta välttämättä lainkaan teoriapuolta!) ja saa erilaisia sävyjä ja sointeja ääneensä tilanteen mukaan.
Kuulkaapas tätä tätiä erityisesti kohdassa 2:17 - 2:21! Ensimmäinen ylä-ääni helähtää ikäänkuin hän laulaisi yhtäkkiä oktaavia korkeammalta. Mutta koko ajan ylä-äänet ovat vahvasti läsnä ja saavat äänen tuntumaan soinnikkaammalta ilman fyysisiä ponnistuksia...

https://www.youtube.com/watch?v=mh2f0Pu38dM&list=FLIYis6t8pOeXlf1hBrliyeQ&index=15

[Henry Eklund]

Eikös Henry Thil sanonut että 2 markkaa lisää jos pitää olla vibraa äänessä.

[Jouko Kuisma]

Kiitos Antti oikaisusta ja opiskelutuloksieni vahvistamisesta.
Korjasin tuon sanan tekstiini; siinä olin kirjoittanut molempiin kohtin "parittomat".
Hyvää teoriaa on ainakin sivulla:
http://www.blackstoneappliances.com/dist101.html

Muistaakseni sielä oli myös yliaaltojen kokeilumahdollisuus, mutta mun koneessa ei nyt pelitä java.   

[Kari Sillanpää]

Ei oo kovin vanha eikä putki eikä radio tämä vehjes mutta aihetta hipoo...

Olis tuollainen vanha JVC videonauhuri "periytynyt" mulle nurkkiin. 80-luvun alun-puolenvälin kantturoilta, toimivakin kuulemma. Ns kaikki mausteet-malli, kaukosäädin, hifiääni ym jutut. Kasettiluukku etupaneelissa joten ei ihan antiikkinen kuitenkaan. Iso ja painava mööpeli, varmaan hyvin kasattu aikoinaan Japanissa.

Joutilas mulle, onko tietoa harrastaako tällaisia jotkut vai kiikutanko SER konttiin? Sääli olisi hukata mutta tilaa ei vaan ole.

[Hannu Hartikainen]

Ei oo kovin vanha eikä putki eikä radio tämä vehjes mutta aihetta hipoo...

Olis tuollainen vanha JVC videonauhuri "periytynyt" mulle nurkkiin. 80-luvun alun-puolenvälin kantturoilta, toimivakin kuulemma. Ns kaikki mausteet-malli, kaukosäädin, hifiääni ym jutut. Kasettiluukku etupaneelissa joten ei ihan antiikkinen kuitenkaan. Iso ja painava mööpeli, varmaan hyvin kasattu aikoinaan Japanissa.

Joutilas mulle, onko tietoa harrastaako tällaisia jotkut vai kiikutanko SER konttiin? Sääli olisi hukata mutta tilaa ei vaan ole.

Mieluummin vaikka kierrätyskeskukseen jos sellainen löytyy.On niille harrastajia.En vain tiedä minkäverran..Kirppareilta ne on tainnu jo aika hyvin hävitä,hyvä jos ottaavat edes kierrätyskeskukseenkaan..Eli tavaran ja tarvitsijan taitaa olla hiukan vaikea kohdata..

[Seppo Jääskeläinen]

Löytyi nurkista vanha radio. Ei vissiin ole putkiradio, vaan läheltä liippaa tämäkin. Etuseinässä lätkä, joka väittää että on merkiltään FAZER. Kaveri kertoi sen oleva anodipatterilla varustetun (?)
Olisko tällaiselle kiinnostunutta tarvitsijaa?

[Jukka Penttilä]

Ei oo kovin vanha eikä putki eikä radio tämä vehjes mutta aihetta hipoo...

Olis tuollainen vanha JVC videonauhuri "periytynyt" mulle nurkkiin. 80-luvun alun-puolenvälin kantturoilta, toimivakin kuulemma. Ns kaikki mausteet-malli, kaukosäädin, hifiääni ym jutut. Kasettiluukku etupaneelissa joten ei ihan antiikkinen kuitenkaan. Iso ja painava mööpeli, varmaan hyvin kasattu aikoinaan Japanissa.

Joutilas mulle, onko tietoa harrastaako tällaisia jotkut vai kiikutanko SER konttiin? Sääli olisi hukata mutta tilaa ei vaan ole.

Laitoin yv:tä

[Pekka Puoskari]

Löytyi nurkista vanha radio. Ei vissiin ole putkiradio, vaan läheltä liippaa tämäkin. Etuseinässä lätkä, joka väittää että on merkiltään FAZER. Kaveri kertoi sen oleva anodipatterilla varustetun (?)

FAZER on harvinainen putkikone.
Tuolla juttua:
http://www.radiohistoria.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1284814894

Mulla on jo hyllyt täynnä näitä putkikoneita, mutta jotain varmaan kiinnostaa.

[Timo Junno]

Saksan ukko sanoo Pioneerin muuntajien olevan kunnossa. Aikoi vielä huomenissa kertoa paljonko postimaksut tekisi.

Toisaalta kattelin ebaytä ja transsistorivehkeitten tarjontaa. Voisi kai se sellainen A ja/tai B -luokassa toimiva joku Marantsi tai Yamaha olla tolokku laite meikäläisen tarpeisiin. Sellaisenkin saattaisi saada alle kolmen sadan. Yksi Yamaha CA-1010 näkyy loppuvan huutoaika huomenissa-

Miten se korvaan eroaa tuo vahvarin luokka A vai/tai B?

[Seppo Jääskeläinen]

Avasin uteliaisuuttani radion takakannen. Sisäpuolella on lappu josta selviää asioita:
Matkavastaanotin 495M.
"495M on 4- putkinen erittäin herkkä matkaradiomallinen super paristovastaanotin, jonka virrankulutus on sangen pieni, anodivirta vain 8,8 mA."
Vastaanotin on lähes täynnä Airam- ja Vartaparistoja. 1,5 V ja 95V.
Olisko jollain kiinostusta  ottaa talteen?
Kuviakin voin lähettää kiinnostuneille.

[Jouko Kuisma]

En tiedä onko transitorivehkeissä mitään järkeä ostaa single-ended (A-luokan) vahvistinta.
Ne kuluttavat tolkuttomasti tehoa, pääteasteeen hyötysuhde on reilut alle 50%.
Putkivehkeissä A-luokassa saadaan tuo parillisten yliaaltojen muodostus, tai se tulee tahtomattakin.
Transitorivehkeissä se on eliminoitu tahalliseti koska on pyritty mahdollisimman pieneen säröön.
Pieni särö oli silloin kovaa tavaraa.
Luulenkin, että transistorivehkeet ovat pääsööntöiseti B-luokan vuorovaiheasteella.
Harrastelusarjat (Heathkit yms) olivat kyllä ennen yhden transitorin pääteasteella, mutta tehot olivatkin vain muutamia watteja.

[Timo Junno]

Eli tuo A-luokkako mallaapi putkivahvistinta transistorivehkeessä?

[Pekka Puoskari]

Lähetin Seppo sulle yv:n.
Pekka

[Jouko Kuisma]

Eli tuo A-luokkako mallaapi putkivahvistinta transistorivehkeessä?

Nyt en oikein ymmärrä kysymystä.
Nuo A, B, C ja D-luokat ovat pääteasteen toimintaperiaatteita.
No C-luokan voi unohtaa (toimimaton audiokäytössä) ja D on digitaalinen.

Joten A- ja B-luokat voi tehdä putkilla tai transistoreilla.
Kyllä kai D-luokankin vahvistimen voi tehdä putkilla.
Onhan sitten sellaisiakin pääteasteita, jotka toimivat A-luokassa pienillä tehoilla ja ulostulotehoa nostetaessa liukuvat B-luokkaan.
Näitä sanotaan AB-luokan vahvistimiksi.
Tietenkin sitten vielä Köykän vastavaihevahvistin.
Eli raudaton pääteaste.
Sekin on kai B-luokan vahvistin?

B-luokan push-pull-pääteaste toimii:
+hyvällä hyotysuhteella
+antaa isoja tehoja pienestä päätemuuntajasta (tuplat)
+ei vaadi kovin hyvää anodijännitteen suodatusta
-ylimenosärö
-vaatii vaiheenkäännön ennen pääteastetta
Ammattilaiset voivat kertoa tarkemmin.

[Timo Junno]

Eli tuo A-luokkako mallaapi putkivahvistinta transistorivehkeessä?

Sitä hain, että kun A luokka on epäedullista transistoreilla toteuttaa niin joku syyhän siihen kuitenkin on että niitä on transistoreilla  tehty. Eli että sitä putkilaitteelle ominaisten parillisten yliaaltojen ikäänkuin mallintamistako se tavallaan sitten on ollut vai mitä.