Teemun esimerkki nyt alkoi oikeasti kiinnostaa. Avaatko vielä, vaikka summittaisena arviona, tehtiinkö teillä kuinka paljon töitä tai muutettiinko käyttäytymistä, kun siirryitte pörssisähköön? Onko vedenlämmitystä ohjattu hinnan mukaan, saunomisaikoja muutettu ja niin edelleen? Onko esimerkiksi takkaa käytetty enemmän kuin aikaisemmin? Nuo kait merkittävimmät tekijät, missä voi vaikuttaa. Suorassa sähkölämmityksessä, ilman mitään varaavia kivikasoja, on aika hankala muuttaa mitään, tai tietysti voisi kalliin sähkön aikana totutella sisälläkin palttoon päällä pitämiseen...
Siis nyt ihan vakavissani kysyn. Kyllä vanha, laiska ja mukavuudenhaluinenkin voi käytöstapojaan muuttaa, jos porkkana on riittävän suuri. Tai jos on pakko, niinkuin jo totesin aikaisemmin; tähän asti on tilillä ollut saldoa aina sähkölaskun eräpäivänä, ettei asiaan ole ollut pakko kiinnittää mitään huomiota... Tai tehtiin meillä senverran muutama vuosi sitten, että räystäille ilmestyneiden jääpuikkojen opastamina uusittiin talon yläpohjan eristys kokonaan, mutta siinäkin talon yleinen hyvinvointi ja oma viihtyvyys olivat merkittäviä päätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Ja kyllä sen remontin kustannuksilla olisi tovin kallistakin sähköä ostanut...
jaakkovaakko
PS. Teemu jo tuossa puki sanoiksi hienosti tämän pelin hengen. On kaksi kauppakumppania, joista toinen on pieni maan matonen, joka yrittää pysyä hengissä, toinen osapuoli valtakunnan suurimpia toimijoita, jolla kaikki tilastot, laskijat, ennustajat ja tieto käytössä. Toinen myy, toinen ostaa. Mutta markkinoissa on todella se ainoa ero oikeaan pörssiin verrattuna, että toisen on pakko ostaa... Olen niin markkinataloushenkinen, kuin voi olla. Markkinat toimivat aina, jos ostajalla on myös mahdollisuus jättää ostamatta. Tässä tapauksessa ei ole. Mekanismissa on myös se vika, että toisena osapuolena on joissain asioissa meidän äänestämät poliitikot, joiden ymmärrys ei välttämättä ole paras mahdollinen, ja ketkä eivät neuvottele omista rahoistaan.