Lauantaille ei toivottua tekstiä! komppaan täysin Tommin kirjoittamaa ja alla olevasta tekstistä saattaa joku taho pahoittaa mielensä ja ottaa varmasti purut sieraimiinsa. Teksti on minun näkemys tämän päivän klubin toiminnasta.
Tässä mennään:
Olen ollut VMPK:n jäsen puolet elämästäni, siis ”vanha” mies, kuukautta vaille 70 vuotta. Teen omaa elämäntaivaltani yrittäen mukautua ikäni huomioiden tämän päivän rytmiin, tietynlaisella ”kokemuksen” sovittamisella ja hyväksymällä omaan elämänlaatuun muutoksia ympärillä tapahtuvissa asioissa, harrastuksissakin.
Joka puolella toivotaan nuoria (nuorempia) mukaan toimintaan, toteutuakseen siihen tarvitaan ”pussihousujen” muutoshalukkuutta siirtyä nykyhetkeen ja tietynlaista suvaitsevaisuutta, muuten tehtävä on varmasti toivoton. En itse kuulu tuohon harmaahapsisten pussihousujen joukkoon, arvostan erilaisia harrastusmuotoja, rakentelua, entisöintejä, myös käyttöentisöintejä, alkuperäisinä säilytyksiä ja konservointeja kohdistuen eri pyörämerkkeihin eri aikakausilta.
Mielestäni ajoneuvon historia alkaa viimeistään suunnitteluvaiheesta jatkuen koko elinkaarensa ajan. Osa noista yksilöistä päätyy jossakin vaiheessa museoiden kätköihin, ehkä historiallisesti merkittävinä eroten harrastus- hyöty ja käyttöajoneuvoista sekä ”museoajoneuvoista”
Museoajoneuvokäsite joutanee jo pikkuhiljaa historian kirjoihin omana taltiointitapanaan jälkipolville ihmeteltäviksi. Mielestäni taakkana on ollut koko ajan lisääntynyt kaupallisuuden tuleminen mukaan omine kielteisinä lieveilmiöineen. Onneksi noistakin ma-statuksen omaavista yksilöistä osa taltioituu lopulta museoiden kätköihin.
Miksi oallistuin VMPK:n syyskokoukseen:
Halusin nähdä livenä miten klubia oikeasti pyöritetään, meitä oli kokouksessa muutama Keski-Suomestakin…
48. Veteraanirallin rallipäällikkönä minua ei vakuuttanut VMPK:n (lue Johtokunnan) toiminta viime kesän rallin valmisteluihin liittyvissä ongelmissa.
Avaan hieman tapahtunutta:
Asemansa puolesta ralliin osallistuvat (kutsuttuina), oman ”arvonsa” esille tuovat kerhotuotekauppiaat aiheuttivat melko paljon ylimääräistä työtä niin järjestäjille kuin VMPK:llekin. Kaksi aluekerhomme/Kessut perustajajäsentä (ex-jäsenet omasta tahdostaan), jotka omaa etua tavoitellen sekä tietynlaista kyynärpäätaktiikka käyttäen pyrkivät saamaan oman tahtonsa läpi mm. rallimme majoitusasioissa. Heidän toimestaan em. asioihin liittyen rallin järjestäjille ja aluekerhollemme annetun kielteisen palautteen jakaminen julkisesti ei ole ollut todellakaan motoristihengen mukaista.
Mietteitä syyskokouksesta:
VMPK:n juhlavuosi edessä! Kokouksessa paikalla olleena täytyy vaan ihmetellä miten kaikki näyttää olevan pienen piirin hallinnassa, aika kolkko ilmapiiri, joka ei johtunut tilojen lämmitysongelmista, talousarvio tulevalle vuodelle, huh, huh!
Kokouksessa ihmetytti isosti äänestys erovuoroisten johtokunnan jäsenten tilalle, joka oli todella hyvin valmisteltu ja järjestetty. Kokoukseen osallistuvilla oli mahdollisuus äänestää lipukkeella neljää henkilöä viidestä ehdokkaasta, joista yksi ehdokas ei kuulunut jo johtokuntaan. Mielestäni noin menetellen mahdollistettiin ei toivotun henkilön poistaminen johtokunnasta. Enpä ole ennen törmännyt missään yhdistyksessä moiseen äänestyskäytäntöön. Menettely vastaa kaiketi erään aikaisemman kokoukseen osallistujille jaettavien lappujen jakamista joissa on nimi ketä pitää äänestää!
VMPK:n foorumilla on tuosta syyskokouksen valinnoista hyvä kommentti:
Pahalta näyttää, todella pahalta nyt tässä, Estonian viimeinen viesti…
Ehdotus:
Jos toiminta jatkuu vanhaan malliin, niin olisikohan VMPK:n syytä vaihtaa nimi Veteraaniklubiksi! Onhan jo olemassa veteraanirallikin, jonka nimestä ei saa millään mielikuvaa hyvästä ja antoisasta moottoripyöräharrastuksesta, saati kokoontumisajosta.
Harrastaja Hannu