No harva sitä pyöräänsä kuitenkaan on itse tehnyt. Valmiista osista suurin osa ne kasaa, itse toki osia joskus etsitään, puretaan, putsaillaan jne, mutta maalaus, kromaus, koneistukset, verhoilut ja vastaavat hommat useimmiten teetetään.
Aika paljon noissa on ihan ylläpitoakin, säätämistä ja huoltoa. Itse ostin tuon CB350:n ”valmiina”, oli museokilvissä ja kaikkea, mutta on siihenkin tullut laitettua mm renkaat, jarrut, takahaarukan puslat, etupääremontti, pientä sähköhommaa, kytkin, starttikytkin, kaikki vaijerit, kärjet, ketjut, rattaat, vaihdeltu ohjaustanko ja jotain pikkuosia parempiin, jotain mustia osia maalattu, jotain pikkuosia entisöity parempaan kuntoon jne.
En silti sanoisi että ”itte tein”, vaikka periaatteessa tuon purku, pesu ja maalau(tu)s nyt loppuviimeksi ei mikään kamalan valtava homma olisi ollut, tai satulan verhoilun vaihto, jotka hommat siihen oli tehty ennen museokatsastusta. Niin ja jotain koneremonttia nokkaketjun seudulle.
Onhan niitä tietysti jotka tekee pyörän siitä kuuluisasta liiterin seinään jääneestä varjosta, liekö he sitten niitä, joilla on niitä ajamattomia pyöriä kaikki paikat täynnä ”kun ei niistä omiaan pois saa”
Mulle nää hankinta- ja ylläpitokulut on harrastuksen kuluja, kuten aiemmin sanoin, ollutta ja mennyttä. Mulla on tallissa Hondia ja Harley. Yksityisomaisuutta, maksettu aikanaan, ei oo missään taseessa tai kirjanpidossa kuvitteellisina rahasummina tai sidottuna pääomana sen enempää kuin autot tai tämä asumus. Jos ja kun tulee aika luopua, niin kaikki on plussaa mitä niistä mahdollisesti saa.