Nykyautoihin liittyvää.
Sähköautot on mukavia ajaa, muutaman kerran kokeilun kokemuksella oon tätä mieltä. Kaasupolkimen asentoon vastaamista voip ite säätää; miten terävästi lähtee, kun pyydetään, miten voimakkaasti jarruttaa "moottorilla" (oikeesti laturilla), kun petaali löysätään. Voip laittaa itelleen mieleiseks.
Ja oikein opetetaan "yhden polkimen ajaminen", kuulemma. Ei tarvi jarrua, löysää vain kaasua, ja samalla puskee akkuun sähöä seuraavaa kiihdytystä tai ylämäkeä varten. No, nykyään ei tuolla pensa-autollakaan kovin usein jarrupolkimeen tarvi koskea, kun täällä Anttolan liikenneruuhkissa (=ainoona autona sillä kertaa liikkeellä) sompailee. Melko varma oon silti, että jos hirvi tai joku immeinen hyppää etteen, niin oikia jalka pomppaa jarrulle enneko mie ehin mittää ajatella. Ei ehkä ihan yhtä noppeesti, kuin joskus, mutta ihan itekseen silti hyppää, ei tarvi muistella, mitä autokoulussa sanottiin auton pysäyttämisestä.
Mutta entäs meijän lapsenlapset, kun mennee autokouluun, ja opetetaan ajamaan vain sillä yhellä polkimella. Vaikka opettaja sanoo, että jos oikein äkisti pittää pysäyttää, niin sitten painetaan tuota toista polinta ja ihan reilusti, ni hyppääkö jalka siihen jarrupetaalille jo ennenko nuppi on oikein mittään ainakaan tietoisesti ehtiny tajuamaan? Pahasti pelkään, että ei hyppää.
No ei tarviakkaa, jos on autossa ne itestään jarrutustoiminnat, ja jos automatiikka havaitsee jottain eessä. Onks siinä kaks jossia liikaa?
Pitäsin parempana mallia, missä kaasun löysääminen aiheuttaa vain hyvin hyvin lievän jarrutusilmiön, ja jarrupolkimen painaminen kytkis lataustoiminnon päälle, lisää painaminen lisäis jarrutehoa lataamisen kautta, ja sitten kovempi painaminen tois hydraulijarrut mukaan pysäyttämiseen. Opetettas ja muistutettas sille jalalle kuitenkin koko ajan, mistä tää vehjes pysähtyy.
Vai oonkohan ymmärtäny jottain taas totaalisesti väärin?
jaakkovaakko
