Pikkusen tuossa sekin meinaa, mistä tuettu ja mistä sitä heittoa mitataan. Jos akseli on prismoilla runkolaakerien kohdasta, ja kellot kartiolla ulkopäissä, on akselin pituudella osansa siihen, onko heitto 2 vai 5 satiaista...
Kellojen tarpeellisuudesta sananen. Isä piti mopokorjaamoa (60-luvulla). Viilapenkissä rässäs akselit auki ja kasaan, kelloja ei ollut. Oli eri kokoisia kuulalaakereita, mitä laitto toiseen akselin päähän, pari kappaletta. Käsi niitten laakerin päälle, yksi sormi piti akselista kaikki tukirakenteen mahdolliset klapit samassa reunassa, silmä katto akselin toista päätä, kun toinen käsi veivistä pyöritti. Napautteli lyijyvasaralla muutaman kerran, niin, että akseli oli ilmassa käden varassa, ja toiseen limppuun tarjosi sitä lyijyvasaraa. Kun silmä ei enää nähnyt heittoa, niin eikun konetta kasaan. Kun sitten kilpapyörien akseleita teki samalla metodilla, niitä joku käytettiin tarkistuksessa kellon alla. Pari satkua oli jäänyt heittoa!
Kun sitten myöhemmällä iällä ja isän jo oltua muutaman vuoskymmenen poissa tästä ajasta, aloin harrastuksen myötä itse jaavan akselia kasaamaan, tuli tuo isän metodi mieleen. Sen totesin siinä vaiheessa, että silmä sopivaa taustaa vasten näkee kyllä jopa satasen heiton, mutta minun piti pyörittää aika reippaasti akselia, eikä ollut harmaata aavistusta sen heiton suunnasta! Tarvitsin kelloja; en heiton toteamiseen, mutta suunnan tai kohdan määrittelyyn.
Minun aika vähillä kokemuksilla on rässätystä akselista kyllä löytynyt myös haritusta tai pihtikinttua, ei paljoa. Sehän selviää siitä, onko akselin päät samaan suuntaan vai erisuuntiin kierossa, jos tuenta on runkolaakereiden paikalta. On se akseli totellut lekaa tai pientä puristusta limpuista myös sen suunnan oikaisemiseksi, ja se usein täräyttämällä ikäänkuin pyrkii kohdalleen. Toisin kuin silloin, kun limput eivät ole linjassa, se virhe vaatii oikeankokoista lyöntiä, eli voi mennä vastakkaiseen suuntaan pieleen.
Tuosta tukemisesta isän kertoma oppi oli, ettei kannata laittaa akselin päätykuopista sorvin kärkien väliin; jos siihen akselin päähän on kerrankin matkan varrella tarjottu vasaraa, ei se kuoppa ole enää välttämättä keskellä.
- höpötteli jaakkovaakko taas historiaa; kovin monia en oo näitä tehny, enkä varmaan enää tee yhtään -