Se Castrolin R eli risiinipohjanen kilpa-kakstahtisiin tarkoitettu öljy oli venkaa tavaraa, ehottomasti suosittelen mopokäyttöön. Yhtenä kesänä 70-luvun alkupuolella oli piikin Husqvarnan rossipeli, siihen valmistaja suositteli nimenomasesti ja vain tuota mainittua öljyä, ja neljä rosenttia muistaaksein. Käyttöohje oli, että sekota kannuun, kääntele kannua ylösalasin ja alasylösin vähintään neljä minuuttia. Käytä tehty seos seuraavan vuorokauden aikana. Jos jää seisomaan pidemmäksi aikaa, ei saa käyttää!
Eli kädet oli jo puuduksissa enneko kerkes radalle sen ravistelun jälkeen. Ja sitte jos sattu heti köntsähtämään niin, että tuli pientä kipeetä eikä voinu jatkaa reeniä, niin pesupensaapa riitti... Eikä siinä kaikki; sylinteri piti ottaa ihan muutaman käyttötunnin välein irti ja putsata männänrenkaitten urat, kun ne oli ihan piessä. Ja äänenvaimentajan villat vaihtaa sekä aamu- että iltapäivällä, ja pakoaukko tietysti putsata niitten männänrenkasurien kanssa yhtä usseesti.
Synteettiset ja 2-rosenttinen seos oli taivaanmannaa sen ajan jälkeen. Ja sitten tään vuostuhannen puolella riialissa synteettinen ja 1,5 %.
98-pensalle on tietty peruste siinä, että mitä vähemmän etanoolia, sitä varmemmin öljy sekottuu. Sitä en tiedä, onko etanolin 5 tai 10 rosentin määrien ero kriittinen sen suhteen. Ite laitan nykysin kaikkiin taloudessa oleviin, bensaa polttaviin laitteisiin ysivitosta, enkä mitään sen lisäks. Siis kumpaankin autoon, ruohonleikkuri käyp sähöllä, vieläpä akkusähöllä...
