Ihan luulemalla ilman tietoa voisin eppäillä, että F.NO on frame number eli rungon numero, ja taas E.NO on engine number eli moottorin numero. Tai sitte ei... jossain 60-luvun puolvälin paikkeilla tuota K11 mallia Suomeen tuotiin, oiskos jottain 64 - 68 tai niitä main. En kovin vahvasti eppäilis sitä vuosmallia piilotetuks runkonumeron keskelle, vaan kaikki on tietysti mahollista.
Imatranajoissa arvottiin joko pääsylippunumeroille tai ohjelmalehtisnumeroille tuollanen - oiskos ollu parinakin vuonna. No joka tapauksessa, yhtenä vuonna sitä ei kukkaan ilmestyny lunastamaan, ja moottorikerho myi sen sitten. Sen osti yhen naapurin pojan isä pojalleen, ja tää poika on miun ikätoveri, ja sai sen muistin mukkaan sillon kun täytti 16. Tään mukkaan se arpajainen ois ollu 65 Imatranajoissa, ja seuraavan vuoden alussa poika sai kortin ja pääs sitte kesällä sillä Suzukilla ajeleen. Saattaapi kyseinen poika tätä palstaa seuratakin, en oo varma, ainakin moottoripyörät olivat harrastuksenaan aika pitkään, vaan ilmottautukoon ite jos kattoo aiheelliseks.
Noita pieniä japanilaisia kevytmoottoripyöriä oli aika paljon siihen aikaan nuorisolla, olivat jonkinlainen ensimmäinen ennusmerkki nousevasta moottoripyöräharrastuksesta silloin. Kevyitä, luotettavia, hienosti toimivat hallintalaitteet, ja kulkivatkin niin pieniksi kohtuullisesti. Eikä sillon maksaneet paljon mopon hintaa enempää, ja niillä sai laillisesti kyyvittää toista. Ehottomasti kunnostamisen arvoinen peli, jos vaan yhtään sellanen harrastus sytyttää.
Tuota kyseistä Suzukia tehtiin sekä 50 kuutioisella koneella että 80 kuutioisella. Suomessa sitä ei kuitenkaan mopoksi saanut sillä pienemmälläkään koneella, painoa, tehoa ja kulkua oli liikaa ja petaltimet puuttu. Noita pikkupyöriä jo sillon myytiin eri maihin erilaisina versioina kunkin maan lainsäädännön puitteisiin sovitettuna, mutta meijän moposääntöihin eivät taipuneet.
jv