Aihe: Tiikerin aukot ei aukee

[Jimi Koivisto]

Otsikko selittää kaiken, mäntä jää AKK:ssa melkein 3mm aukkojen alareunan yläpuolelle. Mahdollisesti tässä syy miksi vetoja meinaa uupua kolmosella ja nelosella? Entäs korjaus, lisää tiivisteitä vai pitääkö ruveta värkkäämään alumiinista tiivisteen muotoosta kappalesta? Kansi on aikalailla loppuun laskettu, eli puristuksia pitäisi vielä olla korjauksen jälkeenkin.

[markkukovasin]

Onko se mäntä varmasti juuri tuohon
pyttyyn tarkoitettu?

t. Markku

[Jimi Koivisto]

Onko se mäntä varmasti juuri tuohon
pyttyyn tarkoitettu?

t. Markku

Finmopolta Meteori mäntä, kun kyselin niin sanoivat että on sopiva, ja kuulemma sadoissa koneremonteissa käytetty
Joskus samaa asiaa mietin ja mittasin männän niin taisi olla 50mm pitkä kun vanha mäntä oli 52,5mm

[markkukovasin]

Tuo voisi selittää- jos sulla on se vanha
mäntä,niin mittaa siitä männäntapin keskeltä siihen
männän laen kulmaan- ja sitten tuo toinen mäntä.

Eppäilempä,että siitä tuo johtuu-eli ei ole sopiva keskiökorkeus.
Ei tuota juuri muu selitä,jos pytyn alapäätä tai lohkoa ei ole mulkattu.

Usein tosin vakiokoneissa ei se mäntä ihan aukon tasalle menekään- ja se
oli ennenmuinoin viilauksen paikka- samoin imuaukon luota helmasta otettiin...

Kun kerran oli otettu liikaakin- sitten oppi,että ahneus ei niin kannata.

t. Markku

[Kari Sillanpää]

Jos vaan männän laessa paksuutta riittää niin voisihan siitä kanavien kohdalta hieman lohmaista tyyliin vanhan ajan tehomännät. Kevenee samalla Ja ennenkaikkea ajoitukset korjaantuvat, nythän sekä ylösvirtauskanavien että pakopuolen aukeavat liian myöhään.

Onko pyttyä viilattu?

Samalla kannattaa katsoa että imuaukko aukeaa kokonaan männän ollessa ylhäällä ja lyhentää helmaa tarvittaessa. Helman lyhennyksessä pitää pitää maltti mukana että se sitten myös sulkee imuaukon siinä vaiheessa kun ylösvirtauskanavat aukeavat.

Fiksuin ratkaisu varmaan silti olisi hankkia paremmin sopiva mäntä jos sellaisen jostain saa. Eli kuten Markku neuvoi, sellainen mäntä jossa tapista lakeen on sama mitta kuin alkuperäisessä. Mutta toki voi tuolla käytetyllä harjoitella pientä virittelyä, jos kiinnostaa.

Edit. Osin samoja juttuja kuin Mika laittoi, mutta olkoon.

[Jimi Koivisto]

Kannattaa muuten verrata aina pyttyä johonkin viilaamattomaan jos mahdollista ennen kuin menee porauttamaan ja ostamaan uuden männän noin niinku opiksi ja ojennukseksi. Jos on aiemmin tuntematon pytty itselle esmes ostanut jostain. Aikoinaan porautin mukana tulleen solikan pytyn ja ostin siihen männän. Koneistaja myhäili kun katteli sitä, myöhemmin ymmärsin miksi. Kulkenut ei mihinkään vaan kaikki energia muuttui lämmöksi. Joku oli viilannut sen vituiksi jonka koneistaja näki vanhana moottoriurheilijana muttei sanonut sitä selkeästi minulle. Vertaamalla viilaamattomaan voi arvioida ajoituksia jolloin pystyy sanomaan onko mahdollisuuksia edes toimia.

No siinähän niitä vastauksia tulikin, tuo mäntä on täysin samanlainen ku vanha paitsi helmat on pari milliä lyhyemmät, eikä tehomäntää voi oikeen tehrä kun ei oo männänpääs tilaa, ku tos on L-rengas. Pytty on viilattu mutta yllättävän hyvin, vanhalla männällä veti ihan kivasti

[Jimi Koivisto]

Kattoo sillä vanhalla männällä miten aukot aukesi ja vertaa uuteen. Sitten päättää mitä tekee. Jos vanhalla aukesi optimaalisesti kuten aiemmin kuvasin niin semmoinen uusi mäntä maksaa varmaan vähemmän kuin pytyn sorvailu ellei ole kotona tai tuttavapiirissä ilmainen sorvari. Etenkin kun joku adapteri pytyn alle on hyvä tehdä.

Joo, no tuo uusi mäntä ei sinänsä houkuta kun tuo meteori vasta 300km vasta ajettu.. mutta mikäs siinä täytyy ruveta tutkimaan lisää.

[jarkko heikkilä]

Se lyhyt imuhelma tekee ettei ole vääntöä yhtään.  Laita 1mm alumiinilevy pytyn alle ja tiivisteet molemmin puolin.  Alkaa vääntöä löytymään ja kulkee kivasti.   

[jarkko heikkilä]

Imuhelman lyhentäminen siirtää tehoalueen ylemmäs jolloin alavääntö heikkenee.   Olen kokeillut viilaamalla imuhelmaa 0.5mm välein ja käynyt testaamassa.  Helpompi ja mukavampi on ajaa kun vetoalue on laaja.  Ei hyydy mäkiin ja kulkee hyvin.   

[Jimi Koivisto]

No kerron nyt omaa kokemusta tuon tikrun kanssa, eli siinä tuo meteorin mäntä, yllättävän hyvin itse viilattu pytty (edellisen omistajan toimesta), DIY-imukaula mallia lyhyt, 15 millinen munabingi ja tyhjätty vakioputki. Tuo vakioputki vääntää hyvin joka kierroksilla mutta siinä ei ole semmoista "piikkiä" juuri ollekkaan, jonka takia rupesin suunnittelemaan tehoputkea, ja se tökkäs tuohon löytöön että pako- ja huuhtelukanavat ei aukea kokonaan ja se rajoittaa tehoa. Siksi siis kysyin täällä että mitä sille keksiis, että sais putken mitoitettua. Toisaalta vaikka ne aukot eivät aukea kokonaan, niin silti ykkösellä ja kakkosella keula nousee senverran mitä se painuu kasaan kun istuu mopon päälle. Joku tuossa sanoi jos pyttyä nostaa niin palotila menee v*tuiksi? Jos kantta on laskettu 3,5mm ja tiiviste ohuempi kuin vakio niin onhan se silti laskettu kansi vakioon verrattuna?

[jarkko heikkilä]

Tunturin palotila on puolipallo joten ei tarvi pyttyä sorvata.   Olen kokeillut paljekannet ym.  ja puolipallo toimii hyvin ainakin vakioputken kanssa. 

[Tapani Salonpää]

Pojat pojat.
Ensiksi, Puchin suurtehomoottorissa on vakiopytyllä ihan normaalia että aukot ei aukea kokonaan. Se on ns. ominaisuus. Tämä sama ominaisuus on useissa viripytyissäkin, esim 75cc JPC:ssä. Jos tätä ei osaa korjata muuten kuin vanhan mallin tehomännällä, on muutos sama jättää tekemättä.
Jos toimenpiteisiin täytyy kuitenkin ryhtyä, homma etenee seuraavasti: Mitataan ensiksi työntömitalla matka ylätiivistepinnasta pako- ja huuhteluaukkojen alareunaan. Tämä on useimmiten luokkaa 45-47mm. Kun tätä verrataan iskunpituuteen joka on vakiona 43mm, huomataan että sylinterin pituudessa on usein 2-4mm "ylimääräistä". Tämä 2-4mm sitten sorvataan sylinterin yläpäästä pois. Alatiivistepintaa täytyy tietysti nostaa jonkinverran, useimmiten vähemmän koska ylimääräistä metallia on usein vielä männänlaen yläkuolokohdan ja ylätiivistepinnan välissäkin. Sylinteriä on helpoin nostaa lisätiivisteillä ja alumiinikorokepaloilla joita saa ostettua suoraan puchshop.de-sivustolta.
Huomattavaa on että kyseinen muutos pienentää imuajoitusta. Imuajoitus pitää siis ennen asennusta mitata astelevyllä ja nostaa 160 asteen huitteille. Männänhelmaa pitää siis katkaista usein viitisen milliä. 160 astetta on vielä tosi mieto ajoitus joka on hyvä tuollaiselle sylinterille jossa on koropala alla.

Semmoista. Nämä on yksinkertaisia asioita mutta ilmeisesti saa vaikeaa näistäkin tehtyä. 

[Jimi Koivisto]

Pojat pojat.
Ensiksi, Puchin suurtehomoottorissa on vakiopytyllä ihan normaalia että aukot ei aukea kokonaan. Se on ns. ominaisuus. Tämä sama ominaisuus on useissa viripytyissäkin, esim 75cc JPC:ssä. Jos tätä ei osaa korjata muuten kuin vanhan mallin tehomännällä, on muutos sama jättää tekemättä.
Jos toimenpiteisiin täytyy kuitenkin ryhtyä, homma etenee seuraavasti: Mitataan ensiksi työntömitalla matka ylätiivistepinnasta pako- ja huuhteluaukkojen alareunaan. Tämä on useimmiten luokkaa 45-47mm. Kun tätä verrataan iskunpituuteen joka on vakiona 43mm, huomataan että sylinterin pituudessa on usein 2-4mm "ylimääräistä". Tämä 2-4mm sitten sorvataan sylinterin yläpäästä pois. Alatiivistepintaa täytyy tietysti nostaa jonkinverran, useimmiten vähemmän koska ylimääräistä metallia on usein vielä männänlaen yläkuolokohdan ja ylätiivistepinnan välissäkin. Sylinteriä on helpoin nostaa lisätiivisteillä ja alumiinikorokepaloilla joita saa ostettua suoraan puchshop.de-sivustolta.
Huomattavaa on että kyseinen muutos pienentää imuajoitusta. Imuajoitus pitää siis ennen asennusta mitata astelevyllä ja nostaa 160 asteen huitteille. Männänhelmaa pitää siis katkaista usein viitisen milliä. 160 astetta on vielä tosi mieto ajoitus joka on hyvä tuollaiselle sylinterille jossa on koropala alla.

Semmoista. Nämä on yksinkertaisia asioita mutta ilmeisesti saa vaikeaa näistäkin tehtyä. 

Tämä pyttyhän on viilattu,eikä tuossa pytyn päällä ole juuri tilaa sorvata, ottaa muuten kansi ripoihin. Ja männän helmat lyhyemmät kuin vakiona koska meteorin mäntä, eli eikai tässä tarvitse kuin tuota pyttyä nostaa? Puristuksia tässä oli tuon männän vaihdon jälkeen jo laakereillekin aivan tarpeeksi, ellei jopa liikaa. Mutta käympä tuon pytyn mittailemassa ja tulen kyselemään sitten lisää

[Jimi Koivisto]

Joo elikkäs pakoaukon alareunasta pytyn pintaan oli tasan 47mm, sama huuhteluiden kanssa

[Janne Pohjanpelto]

Joo vaikka sitä Jimin kantta onkin laskettu reilusti niin se ei poista sitä ongelmaa että jos sylinteriä korotetaan useammalla millillä ettei mäntä peitä enää AKK:ssa pako- ja huuhteluaukkoja pitää sylinterin ylätasosta sorvata ainetta pois että saadaan männänlaki YKK:ssa suunnilleen tasan sylinterin ylätiivistepinnan kanssa. Muuten jää se paljerako (squish) aivan liian suureksi ja bensaa kuluu enemmän, moottori käynnistyy huonommin, seos palaa huonommin ja tehoa/vääntöä on vähemmän sekä moottori nakuttaa helpommin.

Homma menee just noin kuinka Tapani kirjoitti. Sitä olen itse ihmetellyt kun aina ”pelätään” jotain -2 mm lyhyempää männän imuhelmaa vaikka ei se muutos esim. vakiomännissä 52 mm => 50 mm nyt mikään kovin dramaattinen ole. Auttaa vaan kun edes vähän imuajoitus kasvaa. Imukanavan ja imuaukon kokohan noissa on ihan kohtuullinen vakiopytyksi mutta tolla pitkällä männän imuhelmalla sitä ajoitusta rajoitetaan. Tietysti jos sylinteriä on viilattu tosi paljon niin silloin parin millin imuhelman lyhennys jo vaikuttaa reilummin.

Olen itse todennut että lähes kaikissa pappikseni virityssylintereissä mitä on nyt 6 erilaista on sama homma että pako- ja huuhtelut ei aukea kokonaan AKK:ssa ja lähes kaikkia sylintereitä joutuu korottamaan alumiinisilla korokelevyillä ja/tai paksummilla alatiivisteillä tms. ja sorvaamaan ainetta sylinterin päältä pois että saa männän tasan yläkuolokohdassaan sylinterin ylätason kanssa. Parhaiten tehtaalta onnistunut viripytty pappikseen aukkojen aukeamisen osalta ilman korottamista on se tanskalainen 40 mm (54 cc) valurautainen ”7.5 PS ” versio. Tosin tämähän riippuu aina myös siitä minkälaisella männällä setti toimitetaan tai kasataan eli männän puristuskorkeus määrää pako- ja huuhteluaukkojen avautumisen AKK:ssa ja imuhelman pituus imuaukon avautumisen YKK:ssa.