Tilannetiedotus Anttolastakin, ko kerran topiikin alotin.
Ensimmäiseks aamulla tehtiin katselmus perämetässä. Makkarin ikkunasta käsin, tosin. Ei ollu puita nurin, eikä äkkiseltää kattomalla muutakaan haittaa, ulkona en oo kyllä käyny vielää. Sähköyhtiöltä tuli vaimon kännykkään viesti, että aamulla seittemältä katkasevat sähöt, tarvii korjata jottain, ja saattaa kestää jopa pari tuntia. Kakstoista yli tuli sähöt takasii, pikaliimalla taisivat laittaa. Tuostakii tosin seuras, että kahvinkeittimen ja digiboksin kellot piti laittaa uuvestaan aikaan; kahvinkeitin tuskailemalla namikoitten kanssa, että mitensenyttaasoli, digiboksissa riitti ko käynnisti ja ootti tovin. Boksihan on vaan talletusvälineenä, ja kotosin miun edellisen ja tään elämän väliseltä ajalta, eli siinä lie se sähökatkoksilta turvaava kondensaattori tullu matkasa päähän jo aika päiviä sitten.
Tuuli oli lennättäny sekarastasparven meille kyllään, niitä vilis sekä perämetän puolella, mistä saavat mieluusti syyvä loput mustikat ja puolukat; meillä on pakastimet latingissa, ei mahu enempää. Poikkeusvuosi oli sikäli, että mainitut marjat pakastimessa on kaikki omalta maalta. Samaten etupihan aronianmarjat saavat syyvä, ja syövätkii. Räkättejä, punakylkiä, lauluja ja mustia oli siinä porukassa, tien lätäkössä oli tungosta, ko matkalla tekkee näköjään miel välillä kylpyyn sillä porukalla.
Nättiä päivää luppailee, ohjelmassa ois keinun raamiin sellaset kiilat tukemaan yhtä liitosta, että keinus vaan etteen-taakse, ei sivusuunnassa. Keinu joutu evakkoon kevväällä lasiterassin tieltä, alkuviikosta sain sen viho viimein vejetyks valtilla, tai oikeesti toisen virman vastaavalla eli kaislalla, autokatoksessa. Lopullista uutta paikkaasa se vielä ettii, vaan saattaa talven viettää evakossa puuvajan maisemissa.
Päätän raporttini Anttolasta, hyvää päivän jatkoa!
jaakkovaakko
