Kirjoittaja Aihe: Nyt meni vaikeaksi  (Luettu 32423 kertaa)

Huhtikuu 10, 2019, 12:56:41 ip
Vastaus #90

jussi koskinen

  • Vieras
  ”Kiva olisi olla joskus sellaisessakin firmassa mikä ajattelee oikeasti henkilökunnan parasta edes joskus.”


Voiskohan se olla se paljon parjattu pärstäkerroin?  ::)
 
 

Huhtikuu 10, 2019, 13:43:55 ip
Vastaus #91

Jukka Rämä

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 579



Ellämä on valintoja laillisuuden ja laittomuuksien välillä!


Eikös se vanha sanonta kuulunut, että toimitusjohtajan polku kulkee koko ajan kuritushuoneen aidanviertä?

Huhtikuu 10, 2019, 13:49:26 ip
Vastaus #92

Teemu S. Lindfors

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 995
”yhdessä sovittu alennettu palkka.”

En ole joutunut tälläiseen tilanteeseen koskaan enkä ikinä suostukaan jos tulisi eteen. Jos ei pysty maksamaan sovittua palkkaa työstä niin saa tehdä vaikka ihan keskenään työnsä. Joissain työpaikoissa maksetaan yrityksen tulokseen perustuvia tai henkilökohtaisia lisiä, jopa tuntuvia. Näistä en ole koskaan päässyt nauttimaan poislukien myyntiprovisiot jotka olen ihan varmasti itse ansainnut. Maksamattomia rehellisesti ansaittuja provisioitakin on jäänyt tulematta työnantajan kusetuksen vuoksi. No olen ne ottanut takaisin aikoinaan korkoineen muuta kautta joten en ole katkera. Yleensä vaan työnantaja haluaa hyötyä työläisestä ja ajattelee vaan omaa etuaan. Kiva olisi olla joskus sellaisessakin firmassa mikä ajattelee oikeasti henkilökunnan parasta edes joskus.

Niin veemäistä kun kikytys onkin omalle kohdalle sattuessa, sillä on kuitenkin hyvä tarkoitus. Vaihtoehtona sille yhdessä sovitulle (tilapäiselle) palkanalennukselle kun on tyypillisesti kengän kuva persauksiin. Se tuskin on parempi juttu se?

Toisin kuin usein kuvitellaan, niin aika harvalla työnantajalla on mitään taikaseinää, josta ottaa massit duunareiden liksanmaksuun. Jos kioski on kannattavuusvaikeuksissa, vaihtoehtoja on oikeasti vähän. Mun mielestä ainakin on järkevämpi vaihtoehto tilapäinen palkanalennus kuin fudut.

Toki jos on muuta duunia hetimiten tarjolla entisellä liksalla, niin sitten voi olla viisasta ottaa ne fudut ennemmin kuin suostua palkanalennukseen. Mutta ei taida kaikilla olla?

Huhtikuu 10, 2019, 19:35:50 ip
Vastaus #93

Osmo Leikko

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 755
90-luvun lamavuosina olin yrityksen toimitusjohtajana ja eteen tuli tilanne, että kassa ei riittänyt palkkojen maksuun.

Kun täällä on kirjoituksista päätellen viisaita ja näkemyksellisiä ihmisiä, niin mikä on ratkaisusi tilanteeseen?
Meidän tulee olla todella kiinnostuneita tulevaisuudesta, koska joudumme
viettämään siellä loppuelämämme.

Huhtikuu 10, 2019, 19:41:38 ip
Vastaus #94

Arto Ahonkivi

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 498
90-luvun lamavuosina olin yrityksen toimitusjohtajana ja eteen tuli tilanne, että kassa ei riittänyt palkkojen maksuun.

Kun täällä on kirjoituksista päätellen viisaita ja näkemyksellisiä ihmisiä, niin mikä on ratkaisusi tilanteeseen?
Kertoo rehristi tyäntekijöille miten tilanne on, samalla voi kysyä miten tästä eteenpäin.
Vastaus riippuu miten oot muuten hoitanu suhtees tyäntekijöihin, näin mää uskosin tekeväni tossa tilanteessa.

Huhtikuu 10, 2019, 21:39:06 ip
Vastaus #95

Teemu S. Lindfors

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 995
90-luvun lamavuosina olin yrityksen toimitusjohtajana ja eteen tuli tilanne, että kassa ei riittänyt palkkojen maksuun.

Kun täällä on kirjoituksista päätellen viisaita ja näkemyksellisiä ihmisiä, niin mikä on ratkaisusi tilanteeseen?

Oon joskus nähnyt painajaista, että joutuisi tällaiseen tilanteeseen. Kuten aikaisemmin mainitsin, vaihtoehdot on todennäköisesti vähissä.

Joko palkkoja lasketaan kollektiivisesti, tai sitten annetaan kenkää selektiivisesti. Kolmas vaihtoehto on ajaa kioski konkurssiin. Neljäs se, että haetaan rahaa pankista tai jostain muualta ulkopuolelta, mutta tällaisessa tilanteessa tämä tuskin on todellinen vaihtoehto. Jos rahaa sattuu tällaisessa tilanteessa saamaan, se on kallista rahaa. No, riippuu tietenkin myös siitä, mitä siellä horisontissa näkyy.

Minä pitäisin itsestään selvänä, että työntekijöitä tiedotetaan tilanteesta perusteellisesti ja avoimesti.

Huhtikuu 11, 2019, 07:55:35 ap
Vastaus #96

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
90-luvun lamavuosina olin yrityksen toimitusjohtajana ja eteen tuli tilanne, että kassa ei riittänyt palkkojen maksuun.

Kun täällä on kirjoituksista päätellen viisaita ja näkemyksellisiä ihmisiä, niin mikä on ratkaisusi tilanteeseen?

Oon joskus nähnyt painajaista, että joutuisi tällaiseen tilanteeseen. Kuten aikaisemmin mainitsin, vaihtoehdot on todennäköisesti vähissä.

Joko palkkoja lasketaan kollektiivisesti, tai sitten annetaan kenkää selektiivisesti. Kolmas vaihtoehto on ajaa kioski konkurssiin. Neljäs se, että haetaan rahaa pankista tai jostain muualta ulkopuolelta, mutta tällaisessa tilanteessa tämä tuskin on todellinen vaihtoehto. Jos rahaa sattuu tällaisessa tilanteessa saamaan, se on kallista rahaa. No, riippuu tietenkin myös siitä, mitä siellä horisontissa näkyy.

Minä pitäisin itsestään selvänä, että työntekijöitä tiedotetaan tilanteesta perusteellisesti ja avoimesti.
Minä en onneksi ole joutunut tuollaiseen tilanteeseen. 90- luvun alussa tuo oli hyvin yleinen tilanne, johon ei sitten löytynyt muuta ratkaisua, kun konkurssi.
Yrityskummina olin kerran omistaja- tj: n kanssa tuollaisessa tilanteessa kolmisen vuotta sitten.
Henkilökunta ei suostunut palkanalennuksiin. Kuulemma eivät luottaneet firman johtoon, koska olivat jo kahtena vuotena suostuneet, eikä se ollut auttanut yhtiötä.
Silloisesta konkurssihakemuksesta selvittiin pankin avulla, mutta sitten yrittäjä ei enää kaivannutkaan apuani.
Tarina jatkui vielä toista vuotta, mutta sitten yhtiö meni konkurssiin ja toistakymmentä työpaikkaa hävisi.
Luottamus on keskeinen asia, se saadaan vain pitkällisen toiminnalla, mutta menetetään nopeasti.

Huhtikuu 11, 2019, 08:33:24 ap
Vastaus #97

Teemu S. Lindfors

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 995
Tämä työntekijä-työnantaja-keskustelu on muuten kouluesimerkki siitä, miten keskustelun polarisoituminen tuppaa lopettamaan koko keskustelun. Muistuttaa kovasti suvakki-rasisti-öyhöttämistä.


Pitää varmaan paikkansa, että maailmassa on mulkkuja työnantajia, jotka riistävät duunaria. Samoin pitää varmaan paikkansa, että maailmassa on laiskoja duunareita, jotka loisivat työnantajien rahoilla. Sekin pitänee paikkansa, että maailmassa on työttömiä, jotka ovat työttömiä ensisijaisesti siksi, etteivät viitsi tehdä töitä.


Mutta kun mitään näistä ei pitäisi yleistää. Maailmassa on myös oikeudenmukaisia työnantajia, ahkeria duunareita ja tahtomattaan työttömiä. Jos keskustelua käydään vain siitä lähtökohdasta, että työnantaja on sika tai duunari on vetelys, ei keskustelu johda mihinkään.

Olen yllä kirjoittaneiden tavoin sitä mieltä, että luottamus on onnistumisen avain. Se pitää molemminpuolisesti ansaita. Jotta luottamus on kestävällä pohjalla, pitää osapuolilla olla käytettävissään tieto siitä, miten maa makaa.

Mielestäni sellainen ruotsalaistyyppinen osallistaminen, jossa työntekijöiden edustajalla on automaagisesti hallituspaikka, on viisas malli. Siellä työntekijöiden edustus pääsee tutustumaan faktoihin perinpohjaisesti. Siellä joutuu myös tekemään päätöksiä ja perustelemaan ne - myös itselleen.

Huhtikuu 11, 2019, 09:07:57 ap
Vastaus #98

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3304
  • Moukka

Teemu kirjoitti painavaa asiaa. Näitä asioita ei pidä tuijottaa liian yks oikoisesti, ja vielä vähempi lähestyä asiaa vastakkain asettelu periaatteella, kun se ei johda mihinkään järkevän lopputulokseen.
 Rakentava keskustelu ja molemminpuolinen faktatieto vallitsevasta tilanteista on kaiken A ja O.

Huhtikuu 11, 2019, 09:09:40 ap
Vastaus #99

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Kyllä minä ymmärrän työntekijäpuolen duunarin selkänahasta repimisasenteen.
Pääsääntöisesti firman ongelmat johtuvat huonosta johtamisesta. Hyvin harvoin huonoista työntekijöistä ja silloinkin johto on itse heidät valinnut.
Mutta kaikki tekevät virheitä, ihmisiäkin johto vain on.
Toki tulee force majeure-tilanteita (sota, kapina, meteli yms), joita kukaan ei ole voinut ennakoida. Mutta ne ovat erittäin harvinaisia ja niihin kyllä pitäisi löytyä paikallista sopimista.
Onneksi kuitenkin änkyräkommunistinen kiusantekohenki, on harvinaista nykypäivänä.
Toista oli 70- luvulla; harva se viikko oli änkyröitten lakkoja.

Huhtikuu 11, 2019, 09:43:52 ap
Vastaus #100

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3304
  • Moukka
Nyrkkisääntönä hyvä:
- Ei mene ollenkaan sellaiseen yritykseen palvelukseen joka on maksavinaan ja huolehtivinaan työntekijöitä, tai kannattaa ottaa sieltä välittömästi lopputili.
 -Ja toisena, yrityksen pitää saada pistää pihalle sellainen työntekijän joka on vaan tekevinään yritykselle töitä, ja josta on enempi haittaa kuin hyötyä.

Valitettavasti noita ei saa toteuttaa, lakisäädösten takia.

Huhtikuu 11, 2019, 09:54:36 ap
Vastaus #101

Teemu S. Lindfors

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 995



Minä myös ymmärrän duunarin asenteita. Ja olen samaa mieltä siitä, että ongelmista voi tavallisesti syyttää johtoa. Ja siitä, että kiinalaiset kynät voi jättää sinne Kiinaan.


Silti olen sitä mieltä, että työelämän sääntöjä ei pidä rakentaa sen yleistyksen varaan, että työnantajan ainoa tavoite on riistää työntekijää. Eikä keskustelua aiheesta. Asetelman pitäisi olla jonkinlainen symbioosi, jossa pitemmällä katsannolla muodostuu win-win-tilanne. Kun duunarilla menee hyvin, se heijastuu myös työnantajaan. Ja päinvastoin, kun firma pärjää hyvin, sen pitää näkyä myös työntekijän asemassa.

Huhtikuu 11, 2019, 10:10:17 ap
Vastaus #102

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3304
  • Moukka
Valitettavasti Suomeenkin on pesiytynyt sellainen toimintakulttuuri että meille on tullut yrityksiä joiden toiminta perustuu pelkästään siihen että henkilöstö otetaan sieltä mistä kaiken halvimmalla saadaan, lainsäädäntöä härskisti kiertäen, ja yhteiskunta lopulta joutuu huolehtimaan näistä työntekijöistä sekä heidän toimeentulostaan. Työllistämistukien, yritystykien, päätoimisten palkattomien harjoittelijoiden, yms, yms. Ja samaiset yritykset takoo samalla suuria voittoja.

Sellaiset yritykset jotka ei kykene toimimaan lainsäädännön puitteissa ja tarvitsevat jatkuvaa yritystukea ja ilmaistyövoimaa pyöriäkseen, pitää lopettaa, mm jo ihan siitä syystä että eivät ole vääristämässä tervettä kilpailua.
 Ne polkee toiminnallaan terveetkin yritykset kuralle, ja aiheuttaa juuri noita yllä kirjoitettuja työnantaja/työntekijät ristiriitoja.
Sekä valtion saamat verotuotot on kutakuinkin tasan nolla noiden kanssa.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 11, 2019, 10:12:17 ap kirjoittanut tuomo jylha »

Huhtikuu 11, 2019, 10:27:48 ap
Vastaus #103

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Kyllä minä haluan sitouttaa työntekijät, kaikilla tasoilla olevat.
Se tapahtuu hyvin bonusjärjestelmällä.
Vuosibonukset maksetaan tilinpäätöksen vahvostamisen jälkeen, siis joskus huhtikuussa ( edellisen vuoden bonukset). Ne jotka ovat silloin rivissä saavat bonarit. Jotka eivät enää ole, eivät saa.
Se sitouttaa.
Lisäksi huhtikuussa pitäisi olla jo kasassa kuluvan vuoden bonuksia, joka sekin sitouttaa.
Jos ei ole bonuksia näkyvissä, porukka on alttiimpaa nostamaan kytkintä.
Joka sekin on markkinataloutta.

Huhtikuu 11, 2019, 11:20:58 ap
Vastaus #104

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3304
  • Moukka
Kyllä minä haluan sitouttaa työntekijät, kaikilla tasoilla olevat.
Se tapahtuu hyvin bonusjärjestelmällä.
Vuosibonukset maksetaan tilinpäätöksen vahvostamisen jälkeen, siis joskus huhtikuussa ( edellisen vuoden bonukset). Ne jotka ovat silloin rivissä saavat bonarit. Jotka eivät enää ole, eivät saa.
Se sitouttaa.
Lisäksi huhtikuussa pitäisi olla jo kasassa kuluvan vuoden bonuksia, joka sekin sitouttaa.
Jos ei ole bonuksia näkyvissä, porukka on alttiimpaa nostamaan kytkintä.
Joka sekin on markkinataloutta.
Olen huomannut että oikein hyvä "bonuslisä" on silloin tällöin joku yllätyspullo tai muu vastaava lahja työntekijälle. Tai soittaa ja pyytää ruokatunnilla syömään ja tarjota yllätyslounas. Tai vaihtoehtoisesti mennä työmaalle perjantaina puolen päivän jälkeen ja sanoa: hus hus viikonlopun viettoon (täysillä tunneilla), jos hommat on hyvällä mallillaan? Ja nämä voi antaa myös niiden muiden bonuksien lisäksi.
 Hyvin pieniä lahjoja rahallisesti ja kulueränä, mutta hyvin suuria periaatteeltaan.
 Olen tehnyt niitä lahjoituksia ja sen tuoma hyöty on moninkertainen, ja se on myöskin kiitos että osoitus työntekijää kohtaan olevasta arvostuksesta.