Kirjoittaja Aihe: Neuvostodukumentti Kannaksen läpimurrosta  (Luettu 7779 kertaa)

Tammikuu 07, 2019, 22:10:24 ip
Vastaus #15

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4350
Tuli näin jäläkikätteen mieleen, että Rytin kirje sakemanneille oli aikansa Nigerialaiskirje... :)
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Tammikuu 14, 2019, 18:33:59 ip
Vastaus #16

Jorma Korolainen

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 630
Tämän kun etsii Youtubesta-siellä on Tali-Ihantala ja Kuhmley  miehineen...'


Lento-osasto Kuhlmey - Tuntematon ratkaisija


t. Markku

https://www.youtube.com/watch?v=D5_2MWu6jKM

Jep, vakuuttava dokumentti oli.

Tammikuu 14, 2019, 22:13:06 ip
Vastaus #17

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Kirja yhden saksalaisen Tiger-panssarikomppanian taisteluista Virossa.
Lukukelpoinen, ilman mitään aatteen paloa.

[ylläpito on poistanut liitteen]

Tammikuu 14, 2019, 22:30:20 ip
Vastaus #18

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4350
Tiikeri oli meleko tehoka ja hieno vaunu, mutta vähän liian iso, tekniikka oli liian monimutkaista, tuotantokustannukset liian suuret ja vaati vähän liikaa populaa ympärilleen (huolto, polttoaine, junakuljetykset yms).

Veli venakko pukkas samaan aikaan monikymmenkertaisen määrän T-34 markkinoille... :)

Mutta kirja on hyvä, suosittelen.
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Tammikuu 15, 2019, 21:32:14 ip
Vastaus #19

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Minusta tuossa kirjassa tulee esiin kolme oleellista seikkaa, miksi Otto Cariuksen kymmenkunta vaunua onnistui tuhoamaan 150 venäläistä vaunua, jossa on myös paljon T-34:sia.
1. Tiikerit pystyivät kommunikoimaan radiolla taistelun aikana, joten Carius pystyi varoittamaan ja siirtelemään vanujaan taistelun aikana. Vähän kuin shakin pelaaja.
2. Otto Caruis tutustui aina taistelupaikkaan ennakkoon mp-lähettinsä kanssa ( valitsi omille vaunuilleen hyvät hyökkäysasemat)
3. Carius jätti aina yhden vaunun ” reserviin” yllätysten varalle
Kysymys ei siis ollut mistään saksalaisista yli-ihmisistä, vaan selkeästä järjenkäytöstä.
Siksi mielenkiintoista luettavaa.
Nuo kolme seikkaa pätevät erinomaisesti myös nykypäivän yritysten kaupankäynnin strategioihin.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 15, 2019, 21:34:57 ip kirjoittanut Jouko Kuisma »

Tammikuu 15, 2019, 22:31:52 ip
Vastaus #20

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4350
Minusta tuossa kirjassa tulee esiin kolme oleellista seikkaa, miksi Otto Cariuksen kymmenkunta vaunua onnistui tuhoamaan 150 venäläistä vaunua, jossa on myös paljon T-34:sia.
1. Tiikerit pystyivät kommunikoimaan radiolla taistelun aikana, joten Carius pystyi varoittamaan ja siirtelemään vanujaan taistelun aikana. Vähän kuin shakin pelaaja.
2. Otto Caruis tutustui aina taistelupaikkaan ennakkoon mp-lähettinsä kanssa ( valitsi omille vaunuilleen hyvät hyökkäysasemat)
3. Carius jätti aina yhden vaunun ” reserviin” yllätysten varalle
Kysymys ei siis ollut mistään saksalaisista yli-ihmisistä, vaan selkeästä järjenkäytöstä.
Siksi mielenkiintoista luettavaa.
Nuo kolme seikkaa pätevät erinomaisesti myös nykypäivän yritysten kaupankäynnin strategioihin.
-
Etulinjan sakemanni pelas koko sodan ajan reservien ehdoilla ja pärjäsi hyvin. Harmi vaan, kun selusta ei tajunnut sitä.
Jos mennään julistamaan sota Ameriikan yhdysvallolle, niin pitäs olla omat tuotantoluvut kohdallaan ja ne ei olleet...
Silti sakemanni hävis, kun vastassa oli kymmenkertainen määrä "paskoja T-34"  vaununja...
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Tammikuu 15, 2019, 23:20:24 ip
Vastaus #21

Jaakko Latvanen

  • Vieras
"...entäs sitten, kun tullee se yhrestoista..."
jv

Tammikuu 15, 2019, 23:40:26 ip
Vastaus #22

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Minusta tuossa kirjassa tulee esiin kolme oleellista seikkaa, miksi Otto Cariuksen kymmenkunta vaunua onnistui tuhoamaan 150 venäläistä vaunua, jossa on myös paljon T-34:sia.
1. Tiikerit pystyivät kommunikoimaan radiolla taistelun aikana, joten Carius pystyi varoittamaan ja siirtelemään vanujaan taistelun aikana. Vähän kuin shakin pelaaja.
2. Otto Caruis tutustui aina taistelupaikkaan ennakkoon mp-lähettinsä kanssa ( valitsi omille vaunuilleen hyvät hyökkäysasemat)
3. Carius jätti aina yhden vaunun ” reserviin” yllätysten varalle
Kysymys ei siis ollut mistään saksalaisista yli-ihmisistä, vaan selkeästä järjenkäytöstä.
Siksi mielenkiintoista luettavaa.
Nuo kolme seikkaa pätevät erinomaisesti myös nykypäivän yritysten kaupankäynnin strategioihin.
-
Etulinjan sakemanni pelas koko sodan ajan reservien ehdoilla ja pärjäsi hyvin. Harmi vaan, kun selusta ei tajunnut sitä.
Jos mennään julistamaan sota Ameriikan yhdysvallolle, niin pitäs olla omat tuotantoluvut kohdallaan ja ne ei olleet...
Silti sakemanni hävis, kun vastassa oli kymmenkertainen määrä "paskoja T-34"  vaununja...

Muistaakseni T-34 oli niin vahva panssriltaan, että Tigerin tykki ei pystynyt läpäisemään sitä. Ainoa keino tuohot T-34 oli osua johonkin tornin saumakohtaan.
Olen lukenut, että saksalaiset olisivat kehittäneet Tigeristä mammuttiverisonkin, mutta eivät saaneet sitä tuotantoon?
Yksi kappale olisi kulkeutunut Venäjän kautta jonnekin kaukoitäänkin?

Tammikuu 16, 2019, 00:21:43 ap
Vastaus #23

Frank Nylund

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 971

Moi,


T-34:sen panssarointi oli suurin piirtein kuin kaljatölkki Tiikerin tykille.


Tigerin 88mm tykki oli sen verran tehokas että pystyi läpäisemään T-34:sen keulapanssaarin (14cm) 1,5km matkalta.


Jouko varmaan muistelee vanhempia Panzer III:sia, joille T-34:sen ensi ilmestyminen oli ikävä yllätys, koska niiden tykki ei pystynyt T-34:selle mitään. Panzer III:sen tykit suurennettin ikävän oppitunnin jälkeen, jonka jälkeen myös T-34:siin alkoi tulemaan reikiä.

//Frank

Tammikuu 16, 2019, 10:14:46 ap
Vastaus #24

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4350
Tigeristä (paino 57t) oli tehty päivitetty versio Tiger II (paino 70t), jota valmistettiin 485 kappaletta.
Sitten oli Panzerkampfwagen VIII "Maus" Sd. Kfz. 205 (paino 188t). Niitä tehtiin kaksi kappaletta, mutta sakemannit räjäytti molemmat.

Tutkimusasteella oli Landkreuzer P. 1000 Ratte (1000t), mutta Speer keskeytti kehitystyön ja mitään valmista ei saatu aikaiseksi
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.

Helmikuu 14, 2019, 11:28:45 ap
Vastaus #25

Petri Behm

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4350
Kirja yhden saksalaisen Tiger-panssarikomppanian taisteluista Virossa.
Lukukelpoinen, ilman mitään aatteen paloa.

Kirjassa 445 valokuvaa.
Teksi ei ole ihan kirjallisuuspalkinnon arvoista, mutta jos aihe kiinnostaa, niin kannattaa lukea.
Mä jäin Teboilin bensamittariin kielestäni kii, kun nuolaisin liian aikaisin.