Mää vaihoin asuntoautoon starttiakun, kun vanhalla ei tahtonut jaksaa pyörittää. No siinä vaihtaessa huomasin, että varsinainen vika tai ainakin osa viasta on huonot kengät. Hyvin pyörii nyt uusilla akulla ja kengillä. Mutta, laitoin sen vanahan akun älylaturiin ja aattelin antaa olla jonkun aikaa, että näkee iten sen akun tila kehittyy. Oli viikon siinä ja laturi oli mennyt ''lepotilaan'', eli akku oli täynnä ja kun käytin laturin irti, niin näytti menevän saman tien näyttämään täyttä. No, jätin kuiteskin laturin akkuun kiinni. Sitten menin parin päivän pasta talliin niin akku oli räjähtänyt. Oli n 1/4 akun yläosasta räjähtänyt palasiksi. Se oli semmonen Vartan 100Ah huoltovappaa silveriakku. Mikähän tuon räjjäytti? Roiskeita oli Pitkin seiniä ja happoa lattialla ja jokapaikassa muuallakin. Laturiki oli lentäny parin metrin päähän. Laturi näyttäs toimivan niinkun kuuluukin.
Ensin pari perusasiaa.
Kun akkua varataan, syntyy siinä
aina vetyä ja happea, kun vesi hajoaa. Veden hajoamisjännite on 1,23V, joten akussa tapahtuu tuo reaktio aina. Jos akku on vajaassa varaustilassa, siinä rinnalla tapahtuu myös lyijyn sähkökemiallinen reaktio ( lataus). Latausenergia jakaantuu noihin kahteen rinnakkaiseen reaktioon riippuen niiden tilasta. Veden hajoaminen vaatii enemmän ylijännitettä energian lisääntyessä, joten rinnakkainen varausreaktio tapahtuu ensin pääsääntöisesti ja varaustilan lisääntyessä veden hajoitusreaktio lisääntyy.
Näinollen kaikilka varaajilla akussa tapahtuu myös veden hajoamista.
En ole nähnyt missään noiden ” älylatureiden” testejä. Siis sellaisia joissa testattaisiin niiden eri varausvaiheiden jännitetasoja, erikoisesti ylläpitovaraus on oleellinen.
Kun nuo varaajat ovat massavalmistustuotteita, niin en usko niiden jännitetasojen olevan kovin tarkkoja, ehkäpä jotain +-5%.
Vertailuksi, sähkölaitosten paikallisakkujen akkujen varaajien jännitetason ( ylläpitovaraus) tarkkuusvastimus on yleensä +-0,5%, mutta vähintään +-1%.
Vedyn räjähtäminen vaatii aona jostain pienen sytytysenergian, eli kipinän ( tai kuuman pinnan).
Yleensä se tulee latausjohtojen hauenleukojen huonosta kontaktista.
Kipinä voi myös syntyä akun sisäisten liitosten huonosta kontakteista (napasillat).
Mutta hyvin harvoin.
”Suljetuissa” akuissa on aina jokaisessa kennossa pien kumitutti, toimien ylipaineventtiilinä, joten akun ei pitäisi räjähtää pelkästä ylilatauksesta omia aikojaan.
