Tuosta Neuvostoliiton kanssa käydystä bilateraalisesta kaupasta on kyllä miulla vähän Juuselan käsityksistä poikkeava kuva.
Nimellisesti sieltä tuleva tavara oli ylihintaista. Kauppaahan käytiin valtioiden välisenä vaihtokauppana, tavara vaihtui tavaraan. Ja öljy - mitä meidän ostoista valtaosa oli - oli kuitenkin suunnilleen maailmanmarkkinahintaista, jossain vaiheessa jopa halvempaa, tai pitemmistä sopimuksista johtuen ei reagoinut aivan yhtä ärhäkkäästi muutoksiin. Ja aika pienen harjoittelun jälkeen oppivat suomaliset vientikauppiaat hinnoittelemaan omatkin tavaransa linjaan ostosten hintojen kanssa. Neuvostoliiton ostoista päättäville piti vain pakata tavarat mieleisellä tavalla; kuka tarvitsi pähkinäpuuta kotinsa sisustamiseen, kuka mitäkin.
Kun Neuvostoliitto romahti - omaan mahdottomuuteensa - kävi kuitenkin selväksi, että niillä tuotteilla ja niillä hinnoilla, millä veimme tavaraa suureen itäiseen naapuriimme, ei ollut mitään asiaa länsimarkkinoille. Ei tosin olisi ollut niillä meidän sieltä ostamillamme tavaroillakaan, sitä öljyä lukuunottamatta. Ladakaupoilla saattoi olla kansantaloudellista merkitystä, niillä parjatuilla sinkkiämpäreillä ei kovin suurta. Öljy olisi joka tapauksessa pitänyt jostain ostaa, ja Neuvostoliittoon viedyllä tavaralla sitä ei olisi muualta saanut vaihdetuksi, ainakaan samaa määrää?
Bilateraalisen kaupan suurin ongelma meille oli sen mittakaava. Tuudittauduimme Neuvostoliiton ikuisuuteen, kilpailukyky länsimaihin oli kadotettu. Neuvostoliiton romahdusta seurannut 90-luvun kiky oli vähän toista luokkaa kuin nämä viime vuosien näpertelyt, toista luokkaa nimenomaan palkkatyöläisen kannalta.
Sen romahduksen purkumiehinä saivat Iiro Viinanen - yksi tämän valtakunnan pätevimmistä valtiovarainministereistä kautta aikojen - sekä Esko Aho pääministerinä toimia kansan sylkykuppeina. Tuon 90-luvun häpeäpilkku on pankkien pelastamisen yhteydessä tehty pienyritysten teurastaminen ja lukuisten ihmisten - sellaisten jotka ovat aika paljolti pienen kansakunnan selkäranka - elämäntyön tuhoaminen. Nyt huudetaan niitten perään, jotka työllistäisivät itsensä ja mielellään siinä sivussa muutaman muunkin.
Tuo edellä kirjoitettu on minun mielipiteeni, ja perustuu aika paljon luettuun ja kuultuun ns. toisen käden tietoon, jollakin saattaa olla huomattavasti relevantimpaa tietoa, enkä päätäni pantiksi laita kirjoittamani oikeellisuudesta. Vastuu on lukijalla.
jaakkovaakko