Kirjoittaja Aihe: Kirpun nylkeminen  (Luettu 16557 kertaa)

Lokakuu 21, 2018, 14:59:48 ip
Vastaus #45

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Tuosta Neuvostoliiton kanssa käydystä bilateraalisesta kaupasta on kyllä miulla vähän Juuselan käsityksistä poikkeava kuva.

Nimellisesti sieltä tuleva tavara oli ylihintaista.  Kauppaahan käytiin valtioiden välisenä vaihtokauppana, tavara vaihtui tavaraan.  Ja öljy - mitä meidän ostoista valtaosa oli - oli kuitenkin suunnilleen maailmanmarkkinahintaista, jossain vaiheessa jopa halvempaa, tai pitemmistä sopimuksista johtuen ei reagoinut aivan yhtä ärhäkkäästi muutoksiin.  Ja aika pienen harjoittelun jälkeen oppivat suomaliset vientikauppiaat hinnoittelemaan omatkin tavaransa linjaan ostosten hintojen kanssa.  Neuvostoliiton ostoista päättäville piti vain pakata tavarat mieleisellä tavalla; kuka tarvitsi pähkinäpuuta kotinsa sisustamiseen, kuka mitäkin.

Kun Neuvostoliitto romahti - omaan mahdottomuuteensa - kävi kuitenkin selväksi, että niillä tuotteilla ja niillä hinnoilla, millä veimme tavaraa suureen itäiseen naapuriimme, ei ollut mitään asiaa länsimarkkinoille.  Ei tosin olisi ollut niillä meidän sieltä ostamillamme tavaroillakaan, sitä öljyä lukuunottamatta.  Ladakaupoilla saattoi olla kansantaloudellista merkitystä, niillä parjatuilla sinkkiämpäreillä ei kovin suurta.  Öljy olisi joka tapauksessa pitänyt jostain ostaa, ja Neuvostoliittoon viedyllä tavaralla sitä ei olisi muualta saanut vaihdetuksi, ainakaan samaa määrää?

Bilateraalisen kaupan suurin ongelma meille oli sen mittakaava.  Tuudittauduimme Neuvostoliiton ikuisuuteen, kilpailukyky länsimaihin oli kadotettu.  Neuvostoliiton romahdusta seurannut 90-luvun kiky oli vähän toista luokkaa kuin nämä viime vuosien näpertelyt, toista luokkaa nimenomaan palkkatyöläisen kannalta.

Sen romahduksen purkumiehinä saivat Iiro Viinanen - yksi tämän valtakunnan pätevimmistä valtiovarainministereistä kautta aikojen - sekä Esko Aho pääministerinä toimia kansan sylkykuppeina.  Tuon 90-luvun häpeäpilkku on pankkien pelastamisen yhteydessä tehty pienyritysten teurastaminen ja lukuisten ihmisten - sellaisten jotka ovat aika paljolti pienen kansakunnan selkäranka - elämäntyön tuhoaminen.  Nyt huudetaan niitten perään, jotka työllistäisivät itsensä ja mielellään siinä sivussa muutaman muunkin.

Tuo edellä kirjoitettu on minun mielipiteeni, ja perustuu aika paljon luettuun ja kuultuun ns. toisen käden tietoon, jollakin saattaa olla huomattavasti relevantimpaa tietoa, enkä päätäni pantiksi laita kirjoittamani oikeellisuudesta.  Vastuu on lukijalla.

jaakkovaakko
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 21, 2018, 15:04:46 ip kirjoittanut Jaakko Latvanen »

Lokakuu 22, 2018, 14:46:57 ip
Vastaus #46

Risto Sollo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3418
  • Mamu
Kekkonen ei murtanut Veturimiesten lakkoa.Kaljupäinen gangsteri joutui nöyrtymään...

Lokakuu 22, 2018, 15:29:10 ip
Vastaus #47

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Presidentti Kekkonen lopetti lakon mahtikäskyllä 1976

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003989368.html

Koska tuo linkki aukeaa vain HSS:n tilaajille, tässä kopio sen lopuosasta.
Hallitusta vaaditaan usein puuttumaan hankaliin lakkoihin, mutta toistaiseksi se ei ole vuosikymmeniin ryhtynyt käytännön toimiin.

Vuonna 1945 hallitus väisti veturimiesten uhkaaman lakon, kun se ilmoitti mobilisoivansa lakkolaiset töihin asevelvollisuus- ja työvelvollisuuslakien nojalla.

Vuonna 1950 hallitus päätti kutsua lakkoilevat veturimiehet reservin kertausharjoituksiin junia ajamaan. Veturinkuljettajat saapuivat töihin, mutta he kieltäytyivät tekemään lakonalaisia töitä kuten kuljettamasta maito- ja työläisjunia.

Viimeksi lakko on lopetettu mahtikäskyllä vuonna 1976. Tuolloin asialla oli itse presidentti Urho Kekkonen.

Rautatievirkamiehet lakkoilivat vuoden lopulla alentaakseen 670 junansuorittajan eläkeikää 63 vuodesta 58:aan. Lakko oli laiton, koska eläkeiän alentaminen ei ole sopimuksenvarainen asia.

Presidentti ilmoitti, että hän ei allekirjoita lakia, jolla lakkoilevien virkamiesten eläkeikää alennettaisiin. Lakko päättyi.

« Viimeksi muokattu: Lokakuu 22, 2018, 15:33:16 ip kirjoittanut Jouko Kuisma »

Lokakuu 22, 2018, 16:36:55 ip
Vastaus #48

Risto Sollo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3418
  • Mamu
Niinpähänjoo,lakko on aina laiton mutta kaikenlaiset kiky-lait on aina laillisia...No,itseppä äänestitte maalaisliittoa.Ja niinkuin Jouko tuossa kirjoitti,yksikään veturinpyörä ei pyörähtänyt lakon aikana,muistaakseni -56 oli viimeisin.Ja nyt minä haluaisin kysyä teiltä sahanomistajilta ja suursijoittajilta,mikä on se konsti millä työntekijä voi vaikuttaa?Kumartelu?Hatunpyöritys?Nuoleskelu?Osalla meistä lienee duunaritausta vaan olen seuraillut,mitä vanhemmaksi ihminen tulee niin se alkaa kallistumaan oikealle...

Lokakuu 22, 2018, 17:28:33 ip
Vastaus #49

Risto Sollo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3418
  • Mamu
Neuvostoliittolaiset firmat jotka joutuivat länsikauppaan eivät hyppineet riemusta tasakäppää.Siinä oli parikin pointtia,A:Ttuotteen piti olla ajallaan ostajalla...B:Tuotteen piti olla edes lähellä sitä mitä tilaaja halusi..Logistiikkakin joutui äärirajoilleen,Joulukuussa Vainikkala oli tupellaan vaunuja että saatiin sopimukset täytettyä..Suomalaisen osapuolen kanssa neuvotteleminenkin oli hankalaa,koska vaihdon välineenä eivät käyneet Venäläiset moottorisahat,rintaliivit eikä heavy-duty-kondomit...Toisaalta työllistihän se meitä,junalasteittain meni tavaraa missä luki XYYPPE,PAYTAPYYKKH...Käytettyjä Mossejakin vietiin..

Lokakuu 22, 2018, 17:32:06 ip
Vastaus #50

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4727
Moro

Mihinkä,mitenkä ja kuinka paljon duunarin pitäisi vaikuttaa?Jos työasioista on kyse ja duunari saa työajaltaan palkan ja häntä kohdellaan asiallisesti ja sovittujen ehtojen mukaan niin työnantaja on ostanut tekijän maksamalleen ajalle tekemään ennalta sovitut työt.Totta maar pitäisi vaikuttaa jos sovittuja juttuja ei noudateta mutta puolin ja toisin.

Tossa taas Kallelta siaa     https://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2018/10/22/nyyhkyttavat-yritysjohtajat/
Yamaha TR1 -81 / Green Mystery
CanAm Spyder RT -13
CRESCENT Elda E-Going
Triumph CSD -29
Triumph TigerCup -62
NSU Sportmax Streetreplica -58

Lokakuu 22, 2018, 18:16:18 ip
Vastaus #51

Risto Sollo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3418
  • Mamu
No nythän me ollaan Markun kanssa samalla sylttykioskilla..Maksetaan työmiehelle senverran palkkaa ettei sen tarvi käydä sossussa,ja pikkuisen lisää niin se ostaa omistusasunnon...Saadaan grynderille ja raksamiehelle töitä.ja torninosturinkuljettajalle,ja työmaanruokalan tytöille...Kun muutamalle tuntuu olevan vaikeaa että sillä palkalla pitäisi elää.ja ostaa vanhoja moottoripyöriä :laugh:
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 22, 2018, 18:19:00 ip kirjoittanut Risto Sollo »

Lokakuu 22, 2018, 18:35:27 ip
Vastaus #52

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Moro

Mihinkä,mitenkä ja kuinka paljon duunarin pitäisi vaikuttaa?Jos työasioista on kyse ja duunari saa työajaltaan palkan ja häntä kohdellaan asiallisesti ja sovittujen ehtojen mukaan niin työnantaja on ostanut tekijän maksamalleen ajalle tekemään ennalta sovitut työt.Totta maar pitäisi vaikuttaa jos sovittuja juttuja ei noudateta mutta puolin ja toisin.

Tossa taas Kallelta siaa     https://blogit.iltalehti.fi/kalle-isokallio/2018/10/22/nyyhkyttavat-yritysjohtajat/
Juuri noin se mene; pidä huolta osaajistasi.
Firman arvo on osaamisessa, ei koneissa eikä seinissä!

Lokakuu 22, 2018, 18:39:57 ip
Vastaus #53

Risto Sollo

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3418
  • Mamu
Ja työntekijöissä,vaikka ne nykyään saneerataan joutavana menoeränä...

Lokakuu 22, 2018, 19:00:04 ip
Vastaus #54

Teemu S. Lindfors

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 995
Juuri noin se mene; pidä huolta osaajistasi.
Firman arvo on osaamisessa, ei koneissa eikä seinissä!

Justiinsa näin on asianlaita.

Samaan aikaan on kuitenkin syytä tiedostaa se, että pienelle firmalle rekrytointi on riski, vaikka kuinka olisi sovittu koeajastakin. Pahimmillaan riski on silloin, kun joudutaan käräjille: sieltä voi tulla ulos ihan mitä tahansa kukkua ja artisti maksaa myös oikeudenkäyntikulut (joo, käsitykseni omasta ammattikunnastani ei ole erityisen mairitteleva). Tässä tilanteessa on hyvin ymmärrettävää, että riski näyttäytyy monille pienille yrityksille liian suurena.

Kysymys kuuluu: mikä on oikea tapa pienentää rekrytoinnin riskiä? Minusta professori Virenin ehdotus on harkinnanarvoinen: kenkää saisi antaa ilman minkäänlaista syytä, mutta kengänkuvan mukana tulee automaattisesti kolmen kuukauden liksa. Tällöin riskin pystyy etukäteen hinnoittelemaan.

Lokakuu 22, 2018, 19:21:57 ip
Vastaus #55

markkukovasin

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 11930
No nythän on ratkaisuehdotus tullut ay.ltä ja työnantajilta
hallitukselle:

Alle 10 hengen firma saisi palkata määräaikaisesti ilman eri selontekoja-
mutta sen saa tehdä vain kerran.

Tässähän se tulisi palkkaukseen helpotus-jos tarvetta olisi ja duunarui
työnantajalle mieleinen-sitten vakisuhteeseen. Siinä se rekryn vaikeus
ei enää kummittelisi...

Saapa nähdä,kokeeko hallitus sen arvoaan alentavaksi,jos tähän
nyt tarttuu ja vetää sen älyvapaan irtisanomislain pois.

t. Markku

Lokakuu 23, 2018, 13:30:50 ip
Vastaus #56

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4727
Moro

Tällainenkin on jos se nyt mitään auttaisi vaikka pääsisi eduskuntaan asti.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3366
Yamaha TR1 -81 / Green Mystery
CanAm Spyder RT -13
CRESCENT Elda E-Going
Triumph CSD -29
Triumph TigerCup -62
NSU Sportmax Streetreplica -58

Lokakuu 23, 2018, 13:45:46 ip
Vastaus #57

Jouko Kuisma

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 2407
Niinpähänjoo,lakko on aina laiton mutta kaikenlaiset kiky-lait on aina laillisia....Ja nyt minä haluaisin kysyä teiltä sahanomistajilta ja suursijoittajilta,mikä on se konsti millä työntekijä voi vaikuttaa?Kumartelu?Hatunpyöritys?Nuoleskelu?Osalla meistä lienee duunaritausta vaan olen seuraillut,mitä vanhemmaksi ihminen tulee niin se alkaa kallistumaan oikealle...
Eihän lakko ole mitenkään laiton!
Jo toki työtätekevillä on monia vaikutusmahdollisuuksia, nöyristely ja lakinpyöritys kuului sinne IKL:n aikaan, kuten myös tsaarinaikaiseen sääty-yhteiskuntaan.
Siis lakko on ihan lainmukainen oikeus, mutta mikäli liitot ovat solmineet työsopimuksen, silloin on työrauha ja lakot ovat laittomia. Siis teoriassa, käytännössä te-sopimusaikana pidetyjen lakkojen sakot ovat minimaalisia aiheutettuihin vahinkoihin nähden. Esimerkkinä jonkin paperikoneen pysäyttäminen maksaa työnantajalle  satoja tuhansia.
Sitten myös mielenosoitikset ovat yksi käytetty tapa vaikuttaa.
Tämä poliittinen mielensäpahoittajien lakko on aivan uusi ilmiö.

Toki demokratian tärkein vaikuttaminen on äänestäminen. Tällöin enemmistö päättää, myös vähemmistön osalta. Siinä ei enää vaikuta äänestäjän varallisuus tai sääty, kuten vielä sääty-yhteiskunnassa.
Nyt näyttää, että ollaan palaamassa tuohon sääty-yhteiskunnan aikaiseen äänestysjärjestykseen, jossa ihmisen asema ja varallisuus määritti hänen käytössään olleen äänimäärän.
Siis pieni ammattiyhdistysväki pyrkii nyt käyttämään valtaa yli demokraattisen edustusjärjestelmän.
Tämä on jo norsun nylkemistä, tai oikeammin Suomen leijonan.

Lokakuu 23, 2018, 17:27:36 ip
Vastaus #58

Henry Eklund

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 5368
  • Eläkkeellä on vain kaksi ekaa vuotta vaikeeta.
Vaasan poikana sanon ettei kokoomus eikä keskusta paljon ääniä tule saamaan, tuo sairaalan päivystys jutun takia.

Lokakuu 31, 2018, 17:22:48 ip
Vastaus #59

tuomo jylha

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3304
  • Moukka
Tuli tuosta potkujen antamisesta mieleen työllistäminen. Tämän päivän lööpissä on tarinaa siitä kun romani nimellä ei pääse edes työhaastatteluun. No ei sitten yksikään noista tutkijoista esittänyt itselleen tai toisilleen kysymystä että miksi?