Miun sillosessa perreessä oli parraana ja ainoona autona vuodesta 1991 vuoteen 2004 vuoden 1990 mallinen 740 2,3 bensakoneella. 43000 kellossa ko ostin, 330 000 enemmän ko vaihoin yhen hengen taloutteen siirtyissä Scudo-pakuriin.
Kyllä sitä Volvoa piti tuossa välissä sekä korjata että tankata. Tankata useammin ko korjata. Oiskos se nätissä ajossa menny jollain 8-9 litran kulutuksella, ei niin kamalasti tullu seuratuks. Matkailuvaunua veti hyvin. Ja aerodynaamisestihan se on ruotsalaista huippusuunnittelua; jos esimerkiksi siihen päälle oli satanu kevyttä pakkaslunta kerros, sai ajaa vaikka satasta, ja se lumi ei liikahtanukkaan auton katolta mihinkään... tais kulettaa sellasta rekan korkuista ilmapatsasta mukanaan. Saksaan tehtiin sillä yks osanhakuturnee 90-luvun loppupuolella, ja katolla oli sellanen iso, auton levyinen suksiboksi. Se boxi pienens kulutusta ehkä litran verran... Mutta vahva ja toimiva auto oli sekin Volvo, korjaukset oli kaikki enempi normaalia kulumista, jarrupaloja, levyt kerran. Ruostetta piti hitsata kuskin puolen helmasta, mistä se auto oli rutattu lunastukseen ennen miulle tuloa. Mistä syystä se oli niin halpa, että raatsin sen ostaa, ko valtion leipiin siirtyessä katos autoedut. Volvon koneelle ei tehty mitään tuohon vajaaseen 400 000 kilometriin, ei kytkimelle, vaikka vaunua sillä kiskottiin Lappia ja Alppeja myöten.
Jos harrasteautoa ite kaipaisin, hyvinkin se vois olla just Volvo. Vaan ei kannata näin laiskaks heittääntynneen ukon ees haaveilla harrasteautosta.
muistel jaakkovaakko
PS. Sellanen anekdootti vielä tähän perrään, että kaikkihan tiijetään Volvot; isoja, turvallisia, painaavat traktorin verran ja siks vievät bensaa. Vaan nää nykykolaritestit on muuttanu maailmaa. Tuo meijän katoksessa majaileva uuvenkarhee Kiija Seeti, joka on nyt kumminkin pienemmän luokan ja köyhien ihmisten auto, painaa enemmän ko eellä selostettu 740 Volvo. Mutta kuluttaa kyllä hitusen vähemmän bensaa, millä ei meijänkään ajoilla oo tosin oikeestaan just mittään merkitystä.
