Aihe: Ktm virtavehkeet

[Harri Kauranen]

Olisiko olemassa vanhaan piikkiseen kotariin muita sopivia virtavehkeitä,kuin ne surullisen kuuluisat motoplatit.Kyseessä pois seitkytluvun alun kotariin.Itse aikanaan sorvailin solikan virtavehkeet sopivaksi,mutta Kai niihin on oikeastikin jotain olemassa.Vähän ne on surkeet ne motoplatit ja tänäpäivänä ei tahdo mistään löytyä.

[arto hirvonen]

Vapen valikoimista löytyy varmasti virtavehkeet Kotariin.

[Tapsa Leskinen]

Katso mitä löytyy Hpi.be tarjonnasta. Ko. firma myy laidasta laitaan korvaavia sähkökalikoita.

[Pekka Lankinen]

Powerdynamolta taitaa myös löytyä?
http://www.powerdynamo.biz/deu/systems/lists/ktm.php

[Pekka Puoskari]

Moi Harri.
Aina voi kokeilla myös korjaamista.
Mie sain motoplatin sytkän antamaan kipinää kun korjasin puolasta viallisen tyristorin.
Kuvasta selviää mistä sahataan.
2K epoksiliimaa sitten päälle kun tyristori on vaihdettu.


Jos tyristori on kunnossa niin sitten kannattaa katsoa nuo diodit.

[ylläpito on poistanut liitteen]

[Jouko Kuisma]

Kun Pekka on tehnyt perustyön avaamalla myös printin puolen ja selvittänyt kytkennän, tyristorin voinee vaihtaa avaamalla vain sen puolen epoksivalut?
Siis pitää jättää vanhan tyristorin piikkijalat pitkiksi ja niihin voinee juottaa uuden tyristorin?
Nimimerkki; laiskuus on rationalisoinnin katalysaattori.

[Pekka Puoskari]

Joo, tuli avattua turhan paljon koska en tiennyt missä tyristori on.
Ehdottomasti kannattaa uusi tyristori juottaa vanhoihin jalkoihin.

[juha p salonen]

mistä tietää kumpaa korjaa puolaa vai moottirissa olevaa käämiä vai miten sitä nimitetään,pitääkö olla ensin ehjä puola?

[Lauri Räsänen]

Pojan Kotarin Motoplatin staattoriin liipaisukäämin korjasi aikoinaan  (90-luvulla) MP-kaksikko Jämsästä. Vieläköhän lienee olemassa?
Käämi on kuulemma niin ohutta lankaa, että tärinä katkoo.

[Jouko Kuisma]

mistä tietää kumpaa korjaa puolaa vai moottirissa olevaa käämiä vai miten sitä nimitetään,pitääkö olla ensin ehjä puola?

Tuo Pekan kvassa näkyvä yksikkö n juuri  puuoka ja sen ohjausykskkö.
Toisiokäämin resistanssin voi mitata; arvo jotain 10-20kohmia.
Kun en tunne tarkemmin pyörän sähköjä, en saa sanoa nk9 siinä alku vai magneettotyyppinen generaattori.
Pekka varmasti kertoo.

[Pekka Puoskari]

Tuo kytkentäkaavio on Montesa Cappra 414 Motoplat puolasta ja resistanssiarvot olen siitä mitannut.
Monet merkit käyttivät 70 luvun lopussa Motoplat sytkää. Valitettavasti silloin ei osattu käyttää oikeita komponentteja, tai suojauksia. Jännitepiikit tuhosivat herkät puolijohteet. Näin minä olen asian ymmärtänyt.
Kipinä katosi tuon ajan sahoista,mopoista ja muistakin koneista joissa kärjet oli korvattu elektroniikalla.

[Pekka Puoskari]

Asiasta poiketen. Tuo minun Montesa Cappra 414 VT vuodelta 1979 on vielä mulla vaiheessa.
Motoplat sytkän kanssa on oteltu.
Mutta kun sen saan juhlakuntoon, on se upea vanha Crossi.
Sylinteri on onneksi kuin uusi. Reikiä on joka puolella ja syöttöä hoitaa suuri Bing.

Kone on kunnossa ja tekniikka muutenkin.
Pinnojen teko on vaikein homma nyt.

Nuo Symoticit ei ala valmistaan erikoispinnoja määrätyillä erikoisemmilla mutkilla.
Tuossa Montesassa on keulassa kahenlaista pinnaa ja takana löytyy kolmenlaista pinnaa.
.
Pitää vissiin itse opetella pinnojen taivuttelua.

Orkkikset mulla on, mutta ovat siinä kunnossa että uusia niistä ei saa.

[Urpo Laine]

Minua on vuosikymmenet vaivannut Motoplateissa se, että en tiedä voiko vasta- ja myötäpäivään pyörineiden moottoreiden staattoreita vaihtaa keskenään. Siis niin että toimivat. Ei tullut kokeiltua aikanaan, kun niitä nurkissa oli.

[Risto Sollo]

Onkos siinä sellainen magneto-tyyppinen vauhtipyörä? Sitten siihen voisi käydä VEC-ihmepuola josta näkyvät puhuvan tuolla mopo-osastolla ( Tunturin sytytyksen pätkiminen ).

[Urpo Laine]

Enskassa ulkopuolinen vauhtipyörä, crossissa sisäpuolinen. Lisäksi crossissa on eri ennakot cdissä kuin enskassa. Miksi niitä niin susina pidetään, kun mulla on ollu motoplat neljässä  pyörässä ja kolmessa karting-moottorissa eikä yhtään hajonnu.En muuten ole polkenu ilman tulppaakaan.