Aihe: Digi-järkkäri

[henrik blanck]

Tänään kävin postista hakemassa. Semmonen Panasonic Lumix DC-FZ82 sieltä tuli. En ole kerennyt kuin paketin aukasta.
Täytyy ruveta tutkimaan mitä tuli taas ostettua.

[Jouko Kuisma]

Uskua saa mihin tykkää, mutta mää uskon Rauziin, koska matematiikka on matematiikkaa. Kyllä vaan täytyy valovoiman muuttua kennon kertoimen mukkaan.

Matematiikka on matematiikkaa ja se on eksakti tiede.
En syvetynyt tuohon Rauzin valovoimajutun jälkeiseen vääntöön, koska jo Rauzin matikka meni metsään.
Valovoimakkuus on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön.
Ei pinta-alan neliöön.
Siis pinta-ala kasvaa etäisyyden neliössä ja valovoima on valovirta/ pinta-ala.
Tuo on vaan perusmatematiikkaa.
Noita luxeja ja lumeneita tuli integroitua (!) opiskellessa ja sittemmin työssä, kun piti määrittää valaisimella saatava valovoimakkuus.
Kameran optiikkaan pätee samat valon säännöt.
Kuten myös suurennuskoneeseen.
Itse ilma ei juuri absorboi valovirtaa, sen vaikutus näkyy vasta kilometreissä, esimerkiksi vesien loistoissa (= majakat) se tulee huomioida, jollon mukaan on otettava ilmassa olevan vesihöyryn ja pölyn vaikutus.
Ohesa vielä ihan valo-opin peruskirjan alkusuivun kuvat ja selitys, ettei mene turhaksi vääntämiseksi.


[ylläpito on poistanut liitteen]

[juha p salonen]

eikö pitkissä putkissa ole huono valovoima ja vastaavasti lyhyissä taas parempi,jos noita arvojakin katsoo?

[Kymäläinen_Paavo]

Hoh hoijaa.
Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että osta digijärkkäri, vaikka joku Canonin paketti. Käytä sitä ja ennen kaikkea kuvaa paljon. Et maksa filmistä. Ottamiasi kuvia voit tarkastella tietsikalla. Poista omasta mielestäsi huonot.
Tallenna muut ainakin kovalevylle. Tyhjennä muistikortti ja eikun taas kuvaamaan.
Kuvaa ihan tavallisia vaikkapa perhejuttuja harrastuksia jne. Kun olet aikasi kuvannut ala ajattelemaan tarvitsetko kuviin jotain muuta. Osta yksi vähän parempi kakkula ja tee tuo alku uudestaan, JNE.
Digijärkkärin paras puoli on se, että ei todellakaan tarvitse käyttää sen kaikkia tarjoamia asetusvaihtoehtoja. Voi kuvata sillä mistä eniten ITSE pitää.
Unohda aluksi nuo aukot ja herkkyydet ynnä muut, kuvaa ja nauti.
Nyt menossa n. viides digijärkkäri.

[Pertti Rintamaki]

Hoh hoijaa.
Alkuperäiselle kysyjälle sanoisin, että osta digijärkkäri, vaikka joku Canonin paketti. Käytä sitä ja ennen kaikkea kuvaa paljon. Et maksa filmistä. Ottamiasi kuvia voit tarkastella tietsikalla. Poista omasta mielestäsi huonot.
Tallenna muut ainakin kovalevylle. Tyhjennä muistikortti ja eikun taas kuvaamaan.
Kuvaa ihan tavallisia vaikkapa perhejuttuja harrastuksia jne. Kun olet aikasi kuvannut ala ajattelemaan tarvitsetko kuviin jotain muuta. Osta yksi vähän parempi kakkula ja tee tuo alku uudestaan, JNE.
Digijärkkärin paras puoli on se, että ei todellakaan tarvitse käyttää sen kaikkia tarjoamia asetusvaihtoehtoja. Voi kuvata sillä mistä eniten ITSE pitää.
Unohda aluksi nuo aukot ja herkkyydet ynnä muut, kuvaa ja nauti.
Nyt menossa n. viides digijärkkäri.

Aamen!

[Kari Rautiainen]

Puhuttiin sekä täyskäriin että kroppiin käypäisestä lasista.  Puhuttiin valonmittauksesta.  Se valo, mikä menee kennon ohi, ei vaikuta mitään valon mittaamiseen.  Ei vieläkään.  Mitataan kennolle osuvaa valoa.  Ja siksi, jos kroppikennoisen kameran valotuksen mittaus toimii, se toimii juuri samalla tavalla riippumatta siitä, onko nokalla vain kroppiin suunniteltu obiska vai myös täyskäriin käypäinen opiska.  Toisin päin se ei toimi, koska silloin ei todennäköisesti kennon reuna-alueille tule valoa, ainakaan tarpeeksi.  Kun canon teki kroppikennoisen, oli varmasti tietoinen valinta, että siihen käy kaikki FF lasit.  Rekisterietäisyys on sama, bajonetti on sama, ja varmasti bajonetin ja kennon välin läpimitta rungossa on riittävä.  Kroppikennoihin ei olisi aluksi ollut riittävästi laseja tarjolla, jos olisi tehty toisenlainen ratkaisu.  Eikä yhdessäkään canonin ohjeessa mainita korjauskertoimen tarpeesta valotukselle ff-lasilla kroppikamerassa; eiköhän olisi mainittu, jos näin olisi?

Tästä oli alun perin kyse.

En olisi halunnut alkaa inttää enkä selvittää, jos joku muu kuin Rauzi olisi tuon väitteen esittänyt.  Mutta jos esittää maailman parasta asiantuntijaa, on vastattava huutonsa.  Itse aloitan yleensä kirjoitukseni "minun mielestäni", silloin lukija tietää suhtautumisensa.  Nyt puhuttiin vain fysiikasta, valo-opista, ja silloin ei ole mielipiteistä kysymys.

Jaakko Latvanen

PS. Kyllä kokisin aika nöyryyttävänä, jos minua omissa ammattiasioissani joku nöösipoika olisi joskus kouluttanut...
PS2. Jokohan nyt riittäisi?

Nyt on kuule Jaakko niin että pyydän anteeksi eilistä humalatilassa tekemääni ajatusvirhettä. Ei pitäs kännissä lähtee mihinkään tekniikkakeskusteluun. Nyt kun katson niin asiahan on ihan selvä. Valovoima on valovoima, oli perän koko ihan mikä vaan.
Hyvä kun pysyit tiukkana, tartti kattoa ketjua heti aamusta. Ja huomata virheensä.

[Jaakko Latvanen]

Anteeksipyyntö hyväksytty.

Pyydän itse myös anteeksi siltä osin, mitä vein inttämistä henkilökohtaiselle tasolle.  Voidaan olla jatkossakin asioista eri mieltä, yritetään kumpikin syventyä enemmän lukemaan, mitä toinen kirjoitti, ja riidellä vain asioista.  Taitaa meillä kuitenkin kummallakin olla jonkinlainen kyky asioita ymmärtää?  Ja siitä ei minulla ole pienintäkää epäilystä, ettenkö voi sinun tiedoistasi ammentaa oppia minulle suhtkoht uuteen harrastukseeni valokuvaukseen.  Tuon väittelymme osalta en voi puolustautua sekoittavilla aineilla.  Voisin kertoa yrittäneeni vain estää väärän tiedon jakelun, mutta tunnustan mukana olleen aimo annos oman ymmärryksen kehumista ja tarvetta osoittaa olevansa oikeassa, siis aivan turhaa ryppyilyä.

Minun puolestani voidaan joko poistaa koko tuo inttämisepisodi täältä, tai jättää.  Mieluummin niin, että jos poistetaan, poistetaan molemmat omat raapustukset, niin ei jää omituiseksi ketju.

Jaakko

[Kari Rautiainen]

joutaishan nuo bittitaivaaseen. Noista ei muille ainakaan hyötyä tai iloa. Joku saattaa jopa irrallaan muusta asiayhteydestä lukea väärää tietoa... poistellaan vaan. Jätetään tuo anteeksipyyntö ja vastauksesi niin ymmärtää jokainen.

PS. Sekoittavat aineet ei saisi olla puolustus mitenkään. Sillon pitäs keskittyä muihin juttuihin...


Edit, poistin...

[Jaakko Latvanen]

Samma här, poistin.

On oikeesti tosi hyvä olo ettei jääty riitoihin.

Jaakko

[Kari Rautiainen]

Samma här, poistin.

On oikeesti tosi hyvä olo ettei jääty riitoihin.

Jaakko

Niinpä.



[ylläpito on poistanut liitteen]

[Jouko Kuisma]

eikö pitkissä putkissa ole huono valovoima ja vastaavasti lyhyissä taas parempi,jos noita arvojakin katsoo?

Nyt kun on rauha maassa, niin palataan taas yleiskeskusteluun.
Pitkissä objektiiveissa valovoima tosiaan on aina ” huono”, jotain 4-6.
Kai noita rahalla saa parempiakin, mutta mikähän on teoriassa paras?
Kuten Rauzi aikaisemmin kertoi, valovoima on linssin ( himmentimen aukon) halkaisija verrattuna polttoväliin.
Polttoväli lienee linssin pituusakselin ”keskipisteen” etäisyys kennosta ( filmistä).
Kai tuo jostain netistäkin löytyisi, mutta  kyllä täältä myös löytyy kohtapikaa vastaus.

[Kari Rautiainen]

eikö pitkissä putkissa ole huono valovoima ja vastaavasti lyhyissä taas parempi,jos noita arvojakin katsoo?

Nyt kun on rauha maassa, niin palataan taas yleiskeskusteluun.
Pitkissä objektiiveissa valovoima tosiaan on aina ” huono”, jotain 4-6.
Kai noita rahalla saa parempiakin, mutta mikähän on teoriassa paras?
Kuten Rauzi aikaisemmin kertoi, valovoima on linssin ( himmentimen aukon) halkaisija verrattuna polttoväliin.
Polttoväli lienee linssin pituusakselin ”keskipisteen” etäisyys kennosta ( filmistä).
Kai tuo jostain netistäkin löytyisi, mutta  kyllä täältä myös löytyy kohtapikaa vastaus.

Teoriassa, ja ennenvanhaan näin juuri oli. Nyky objektiivitekniikka tuottaa lyhkäsempiä kakkuloita kun optinen pituus on.

[Jaakko Latvanen]

Ääriesimerkki lyhyestä lie tuollanen peilitele, mutta siinähän on periaatekin toinen.  Nuo paremman luokan telet on julman kalliita, taitaa aika pitkissä kirkkaimmillaan olla jotain 2.8 aukkosia?  Ensin ihmettellee, miten voip kakkula maksaa kymppitonnin, mutta kun näkkee purkukuvan, ihmettellee, miten se on noin halpa - älyä, ultraäänimoottoria tarkennukseen, vakaajat, 20 linssiä 15 ryhmässä, tarkennuksessa ja zoomauksessa taitaa liikkua monta ryhmää.  Hionta ja kiinnitystarkkuuvet tuhannesosamilleissä, tarkennukset naksahtaa kymmenesosasekunnissa kiinni, on ne aika teknisiä vempaimia.  Valovoima ei vaan taija syntyä muuten kun suurella läpimitalla, eli fyysinen koko kasvaa jos valovoimaa halutaan.

Niiko Rauzi on monta kertaa todennu, optisesti ne ei oo mikskään muuttunu kymmeniin tai melkein sataan vuoteen, mutta tuo äly ja moottorit on melko uutta, luulisin.  Tai sellanen asia on voinu muuttua, että kuvan vääristymiä ei ole enää pakko korjata optisesti, ne voip jättää kameran älyn korjattaviks, mikä antaa jottain uusia vapauksia suunnittelluun.

luulee jaakkovaakko

[Kari Rautiainen]

Peilitelet on mielenkiintoisia kyllä. Jostain syystä ne vaan nykymarkkinoilla on aika vähän myytyjä vehkeitä.
Niissähän optinen polttoväli on ilmoitetus mukainen, mutta fyysinen pituus reilusti alle puolet siitä. Valo otetaan sisään ja pyöreän keskipeilin ja renkaanmuotoisen sivupeilin kautta veivataan edestakas objektiivin sisällä. Tämä taas tekee sen että vaikka objektiivi on paksu ja etulinssi iso, niin valovoima ei ole sitä mitä etulinssin koko antaisi olettaa.

Mutta näin se. Ne lainalaisuudet miten valo kulkee, ei ne ole miksikään muuttuneet. Objektiiveissa linssien valmistustarkkuus on parantunut toki, pinnoitteet myös, virheitten korjaukseen on löydetty menetelmiä, mutta periaate on sama. Niinkauan kun ei keksitä uusia fysiikan lakeja. Niitä saattaapi olla vaikea muuttaa.

[Kymäläinen_Paavo]

No jatketaan sitten keskustelua. Aloitetaan siitä, että hankkii Canonin järkkärin. Sitten pitää olla kovana: jatkossa vain siihen Canoniin sopivia kakkuloita.
Todelliset ammattilaiset puhuvat valovoimasta. Se on tärkeä juttu, helpointen valovoimaa saa ostamalla 50mm kiinteän kakkula. Valovoima n. 1,2-1,4. Hinta muutama sata euroa.
Jos on tehnyt tuon kovan päätöksen, niin seuraavaksi kannattaa katsella esim Sigman putkia. Jos ei kuvaa fågeleita ym niin kannatta ehkä hankkia ns. pikku zoom. Taas muutama satanen. Ehkä ei voita fågelien kuvauskilpailua, mutta oma tyytyväisyys saattaa olla huipussaan.
Sitten kun mennään tuonne Vuoden Luontokuva tasolle, joka suurimmalta osin on nykyisin yhtä kuin Photoshop.
Meikä on kuvannut harrastusta nyt 80-luvun lopusta alkaen, suuri osa kuvista on kelvannut motukkalehtiin painettavaksi.
Ihan yksinkertainen neuvo: Ostakaa kohtuu hintainen järjestelmäpaketti, esim Canon ja alkakaa kuvaamaan. Se opettaa  yllättävän hyvin homma.
Oleellista on myös että jos lähtee johonkin merkkiin, niin siinä kannattaa pysyä koska rungot voi vaihtua, mutta kakkulat jatkavat toimimistaan.