...ja suomenhevonen kuolee sukupuuttoon.
Tää olutjuttu on semmonen, mihin miulla ei oo henkilökohtasta kantaa. Siskon mies Saksasta Suomessa käydessään - pari kertaa vuodessa - tuop pari kolme putellia saksalaista (h-vetin pahanmakusta) olutta, ja niittenkin kanssa saap olla tarkkana, etteivät mee kaapissa vanhaks. Viiniä jouvun hakemaan sillon tällön pönikän 25 km päästä Mikkelistä, mutta jos ei muisti kovin paljoa nykysestä haperru, ni harvon on varta vasten lähettävä. Toivottavasti säilyy ees Mikkelissä Alko jatkossakin.
Poikamiehenä elläissä tässä vuoskymmen sitte, ko tuli vielä erilaista liikuntoo harrastettuu, sauna lämpes vähintään kolme kertaa viikossa. Sillosessa elämänvaiheessa oluen kulutus oli pikkusen korkeempi, mutta luulen että oisin kolmosessa mieluummin pysyny sillonkii, vaikka ois lähisiwasta saanu enemmänkii rosentteja. Saunominen on ruvennu jäämään yhteen kertaan viikossa, ja olut kokonaan. Suunnilleen sammaan aikaan ko laitettiin tahistin. En tiijä, johtuneeko siitä, iästä, vai muuttuneesta elämäntilanteesta. Enkä aio erikseen alkaa syytä selvittämään, teen niiko itestä mukavalta tuntuu.
Jotkut viisaan oloset on kuitenkin jonkunverran varotelleet turmiolan tommista, toivottavasti ovat väärässä.
Aika paljon tuli taas tekstiä siihen nähen, että kantaa ei oo, henkilökohtasesti ei vaikuta mihinkään, enkä asiasta ymmärrä enkä tiijä mittään... toisaalta on paljon helpompi kirjottaa asioista, joista ei tiijä mittään, ja jotka ei vaikuta ommaan elämisseen mittään. Eli poliitikon vikkaa, selvästi...
jaakkovaakko