Pit oikein netistä kaivella tietoja; kyllä meijän kiijassa on kauhia vääntö: 171 Nm ilmotettaan enimmillään olevan. Siis litrasessa, kolmipyttysessä pensakonneessa, turbolla ahettuna. Mutta yllätys - yllätys, se puskee valmistajan mukkaan sen 171 nyytonia 1500 - 4000 välillä koko ajan! 100 heppaa on ilmotettu maksteho, varmaan jossain kuuentonnin kohilla, en jaksa ennää kaivaa ko en äske muistanu kattoo.
Oikeesti tollasella mopon konneella ajas autoa ihan hyvin liikenteen mukana, jos ei niissä ois paskottu niitä moottorinohjausjärjestelmiä ihan hanuristamalliseksi. Ykkösvaihteella ko lähtee kaupungissa liikkeelle, ensi ei tapahu mittää kaasua lisätessä, ja silloin kuski tietysti painaa lissää kaasua. Hetken päästä se sitte suhauttaa sen kaiken tehon vaikka kaasua pittää paikallaan. Meijän rouva varsinkin aluks ajeli aika urheilullisesti sillä... Kolmosesta ylöspäin vaihteilla ei oo raketti-ilmiö ennää huolena. Mutta risteyksestä ko mennee kakkosella, sillä meinaa jäähä kaikkien alle; kaasun lisäys ei vaikuta mihinkään mittään, enneko viis - kymmenen sekunnin viiveellä, ensi se ei ees yritä. Ja noissa nykyautoissa melkein kaikissa ei jalan työntäminen konehuoneen puolelle vaikuta kaasuläppiin mittään, sähköjohtoa pitkin mennee ohjausyksikölle ikäänkuin anteeksi anoen kaino pyyntö, että kuski haluais mennä kovempaa. Sitte se yksikkö rupiaa jonkun ikinä autoo tuskin ees nähneen nörtin aivotuksien mukkaan mahollisesti tekemään jotakin. Jos tuon ohjauksen perrään laitetaan samanlaisella älytön-ohjauksella varustettu seittemänportainen kaksoiskytkinloota, ni hohhoijaa... Mutta vähällä pensalla, aina perille, ja kestäävät kyllä ajamistakin vähän s-tanasti; ei voi köyhä muuta ko tyytyä ossaasa; köyhien ihmisten autoon. Vielä on muistissa esmees viissataset kakstahtiset rossipyörät; ei muuten justkaan miettiny, ko kääns kapulaa!
jv
