Aihe: Aika-matematiikkaa

[Kari Sillanpää]

Jatkan asiaankuuluvien asioiden käsittelyä kuten muutkin täällä näkyvät tekevän.

Atomi ( joista kaikki koostuu ) on muuten käytännössä tyhjää täynnä, ihan niinkuin munkit joskus ovat ( ne syötävät ) siis tyhjän päälle on tehty kuori, sitä kuka sen teki en tiedä.

Vetyatomin yhdestä protonista muodostuvan ytimen halkaisija on vain 1/145 000 koko atomin halkaisijasta, Uraaniytimen halkaisija on noin 10 kertaa suurempi, mutta aika tyhjää sielläkin on hurjasti kiitävistä elektroneista muodostuvan kuoren ja painavan ytimen välillä,

Juu, jäi mieleen hiljaiseen kun joskus koulussa fysiikan tunnilla laskettiin "atoomi-aineen" tiheydestä esimerkinomaisesti että vaikkapa öljytankkeri lasteineen mahtuisi pesäpallon kokoiseen tilaan jos ottaa välistä tyhjät pois. Melkoisen tiukka paketti olisi.

[Reijo Huhtakangas]

Vetyatomin tilavuudesta 99.9999999999996% on tyhjää täys, siitä laivajutusta luin jo pikkupoikana, ja taisi olla niin että niitä laivoja sai olla 100 kpl ( vai oliko paljon enemmänkin ? )  ennen kuin pesäpallonkokoinen murikka saadaan aikaan, tosin se murikka painaisi yhtä paljon kuin ne 100 ( tai mitälie) laivaa.....

Jos Empire state Buildingille tehdään sama temppu, niin sen aine mahtuu vehnänsiemenen kokoiseen palaseen

Mistä taas tämmönen kouluttamaton maalaistollo päättelee että kaikki aine on muodostunut enimmäkseen energiasta joka mm, pitää atomin elektronit kiertoradalla ytimen ympäri, sitä ihtiänsä ( siis "ainetta") on häviävän vähän missään mitä me näemme tai kosketamme, lähes kaikki on energiaa, ja silti meijän pittää maksaa energiasta isot rahat ties kelle huijareille ja kauppamiehille.

Vaikkei maailimassa muuta olekaan ku enerkijaa ....      Ei jummarra

[Kari Rautiainen]

Kuinka apinaa koijatan ?

Karii !!!

ja kuinka hullua pidetään jännityksessä ... no kerron se huomenna

Nyt jänskättää 😀

[Lauri Puirola]

Pituusmittoja välillä. Kummat virstanpylväät ovat harvemmassa, venäläiset vai suomalaiset?


L&K.

[Johan Kosunen]

Kuinka apinaa koijatan ?

Karii !!!

ja kuinka hullua pidetään jännityksessä ... no kerron se huomenna

Venytetäänkö sitä hullua,eli pidetään "pännissä"?
Seinähullua pidettiin ennen seinään kahlittuna,siitä nimi seinähullu.

[ahti salonen]

Jos vaihteeksi numeroiden pariin ,niin mikä auttaa tähän . 051E51E.

[Mika Komulainen]

Pituusmittoja välillä. Kummat virstanpylväät ovat harvemmassa, venäläiset vai suomalaiset?


L&K.

Suomalaiset, ero oli kai joitakin metrejä tai kymmeniä metrejä.

[Mika Komulainen]

Jos vaihteeksi numeroiden pariin ,niin mikä auttaa tähän . 051E51E.

Taskulaskin tai Viagra.

[Lauri Puirola]

Vanha venäläinen virsta 1066,80 m, suomalainen 1068,80 m.


L&K.

[Timo Junno]

Entä sitten kun toinen on puolta pienempi ja toinen puolta isompi?

Niin tai kaks kertaa isompi  tai kaks kertaa pienempi.

[Lauri Puirola]

Maalaisten matematiikkaa kotopuolessa: jos joku hankki kympin ja toinen kaksi niin se toinen sai puolet enemmän.


L&K.

[Jouko Kuisma]

Maalaisten matematiikkaa kotopuolessa: jos joku hankki kympin ja toinen kaksi niin se toinen sai puolet enemmän.


L&K.

Hyvin yleinen ilmaus nykymediassa.
 

[Juha Mattila]

Entäs lukuarvot.
Mikä ero merkitykseltään on lukuarvoilla 1 ja 1,0  ja 1,00 ja 1,000?  Ymmärtämistä voisi lisätä, kun lukuarvon perään lisättäisiin vaikkapa mittayksikkö mm (millimetri)...
Kysymys on siis merkitsevästä desimaalista, joka joskus on unohdettu (?) merkitä.
Tämä ei ole tietenkään aikamatematiikkaa, mutta matematiikkaan liittyvää...
Joskus näkee hinnastoja, esimerkiksi kahviloissa, kun hinta on merkitty vaikkapa "1,5 €" kahville.  Hassu merkintätapa mielestäni.

[Harri Lamminen]

hyvin yleinen lasku prosessoreissa:

100 / 2 = 80

[Kari Rautiainen]

Entäs lukuarvot.
Mikä ero merkitykseltään on lukuarvoilla 1 ja 1,0  ja 1,00 ja 1,000?  Ymmärtämistä voisi lisätä, kun lukuarvon perään lisättäisiin vaikkapa mittayksikkö mm (millimetri)...
Kysymys on siis merkitsevästä desimaalista, joka joskus on unohdettu (?) merkitä.
Tämä ei ole tietenkään aikamatematiikkaa, mutta matematiikkaan liittyvää...
Joskus näkee hinnastoja, esimerkiksi kahviloissa, kun hinta on merkitty vaikkapa "1,5 €" kahville.  Hassu merkintätapa mielestäni.

Eurovaluutta toi esim pensan hintoihin kolmannen desimaalin. Korkolaskennassahan se on ollutkin tapana jo aiemmin...