Sillo seitkytluvulla ko turvavyöpakko tuli, ei sunkaan sen hintaluokan autoissa mitä miulla oli, ollu rullavöitä. Ne joskus oikeesti ärsytti, ne kuraset lattialla pyörineet ja solmussa olevat vyöt. Ja muistan jostain omasta autosta sellaset rullavyöt, missä ei ollu mittään korkeuden säätöä, ei vyön ylälähölle eikä penkille, ja sitte se vyö hinkkas kaulan kuvetta ajjaissa. Sekin ärsytti. Silti ne oli kuitenkin käytössä.
Yks sellanen kokemus on turvavöistä - seitkytluvulta sekin - että sain pikkasen kokkeilla sellaista kilpa-autoa, siis sillosta kakkosryhmäläistä umpikoppasta, missä oli jotkut kuuspiste tai sellaset vyöt. Sepä oli aika hieno kokemus istua kuppipenkissä ja sellasissa vöissä, että kädet oli vaan ratinkääntöä varten, ei tarvinnu itteesä piellä penkissä.
Mutta liikenteeseen en oo todellakaan autolla vuoskymmeniin menny metriikään, ettei ois vyöt kiinni. Ei siks, että luulen ajavani tai joutuvani kolariin aina ko lähen tielle, vaan siks, kun en koe niistä olevan en sitte minkäänlaista haittaa. Niiko tuolla jo kirjotin, se piipitys tai pimputus missä hyvänsä autossa loppuu just samalla hetkellä ko vyön klipsin työntää lukkoonsa.
Vyötön autoilija enimmäkseen aiheuttaa riskiä vain itelleen. Pittääkö sitä varten olla laki, ei oo ihan yksinkertanen kysymys. Jokainen työkykynsä menettäny maksaa kuitenkin meille kaikille, se on yks peruste. Siihen on vasta-argumentti sitten monet muut vastaavat asiat; moottoripyöräily on vaarallista, moottoriurheilu se vasta vaarallista onkin, kuten hyvin moni muukin urheilu. Pitäskö nekkii kaikki kieltää sillä perusteella, että loukkaantuneet aiheuttaa muille kustannuksia? Ei oo miun ajatusmaailmassa ihan mustavalkosia asioita nää. Mutta sillon kun jostain asiasta en koe olevan minkäänlaista haittaa itelleni, ja jossain vaikka melko epätodennäkösessäkin tilanteessa siitä saattaa olla melko lailla hyötyä, ni vaikea on keksiä syytä jättää se asia käyttämättä.
