Aihe: Millähän kohta kuljetaan, ja kuinka kauas?

[Kari Sillanpää]

Mitään järkeään tuossa ei ole, jos synteesiin käytetään uusiutumattomia energianlähteitä.

Ei se pelkkää huuhaata ole, tässä olisi hyvä konsti saada sitä paljon parjattua väärään aikaan esiintyvää tai syntyvää uusiutuvaa energiaa jemmaan (kun ei lämpöä tarvita jos aurinko paistaa, pakkasella ei tuule mutta muuten kyllä, patoaltaat täynnä mutta kukaan ei tarvi sähköä ja joudutaan päästämään vedet ohi jne), tai sitten voisi valjastaa vaikka yhden pienen ydinvoimalan tähän tarkoitukseen. Sehän voisi samalla hoitaa vedyt myös siihen yhteen raudanjalostushommaan minkä taisi Markku J linkata taannoin.

[jussi koskinen]

 Loistava idea, tehdään H2O:sta  ja CO2:sta, esim. ”synteettistä metanolia, metaania ja dimetyylieetteriä, joita voidaan käyttää polttoaineina” ja näistä poltettuna saadaan taas uutta H2O:ta ja CO2:ta ja näistä taas uutta  ” synteettistä metanolia, metaania ja dimetyylieetteriä, joita voidaan käyttää polttoaineina  ja näistä taas uutta synteettistä polttoainetta ….      ja maailma pelastuu.

 

[Juha Pohjamo]

Älkää nyt hyvät veljet tuomitko heti huuhaksi hyvää ideaa.
Kyse on melko pitkälti tavasta varastoida tuuli-, aurinko- tai vaikka aaltoenergiaa joita on tarjolla yllinkyllin mutta väärään aikaan väärässä paikassa.
Voisi kuvitella valtionkin kiinnostuvan asiasta, koska mittarista lorotettavan polttoaineen verotus on helppoa ja infrastruktuuri on jo olemassa.
Enemmän tällä on pitkän tähtäimen tulevaisuutta, kuin paljon vouhotetulla akkusähköautoilulla. Akkuja ei voida valmistaa rajallisista raaka-aineista loputtomasti mutta näitä kierrätyspolttoaineita voidaan kunhan prosessi on saatu hierottua kuntoon isossa mittakaavassa.

[Timo Murtonen]

Ei tuo huuhaata ole, jos tuotantoon käytetään uusiutuvaa sähköä mutta koko prosessin hyötysuhde on vielä tolkuttoman huono siinä tapauksessa, jos vety erotetaan hiilidioksidista. Uusiutuvaa sähköä kun ei pystytä tuottamaan rajattomia määriä. Jos vetyä syntyy jonkin muun prosessin sivutuotteena, niin sittten homma on jo järkevämpää. Paljonhan tuota aihtetta tutkitaan, joten saapa nähdä löytyykö tulevaisuudessa kustannustehokkaita tuotantotapoja.

[Petri Behm]

Talven yli seissyt yli 40 vuotta vanha traktori yritetään käynnistää Muuramessa. Ongelma on polttoaineen saannissa ja entistä useammin syynä on biodiesel, sanoo veneitä ja koneita korjaava yrittäjä Ville Hokkanen Muuramesta.

– Tankkeihin kertyy biomassaa, levämäistä epäpuhtautta ja se tukkii suodattimet. Se on iso ongelma.

Maatalouskoneiden lisäksi ongelma on yleistynyt myös maatilojen tilatankeissa sekä pitkiä aikoja käyttämättöminä olevissa veneissä ja aggregaateissa.

– Hyvin usein aggregaatit toimivat kymmenen minuuttia ja sen jälkeen suodattimet ovat tukossa, sanoo Hokkanen

Hokkanen kertoo, että polttoaineen seassa on dieselbakteeria, joka reagoi tankkiin kertyvän kondenssiveden kanssa. Sopivassa lämpötilassa syntyy levämäistä biomassaa, joka voi lisääntyä hyvin nopeasti.
https://yle.fi/uutiset/3-10830138

[markkukovasin]

Tuohon alkulimaan on törmätty myös
pensakoneissa-ihan itellekin kävi tuon Mitsin kanssa
leväkokemus...tai mitä se vihertävä lima sitten tankin
sihdissä olikin..

t. Markku

[Jaakko Latvanen]

...mitä se vihertävä lima sitten tankin
sihdissä olikin..

t. Markku

Kikykiisseliä?

- eppäilee jv -

[markkukovasin]

Saattoipa olla. Täytyy vissiin soittaa
edelliselle omistajalle,että onko mahdollisesti näin...

Sellaista näljäähän se on-kikydieselkin.

t. Markku

[Juha Pohjamo]

https://www.neste.com/fi/mita-eroa-uusiutuvalla-dieselilla-ja-perinteisella-biodieselilla-vai-onko-mitaan

Fossiilinen diesel ja uusiutuva diesel ovat kemialliselta koostumukseltaan hiilivetyjä, kun taas perinteinen ensimmäisen sukupolven biodiesel on esteri, jota kaikki moottorit eivät kestä. Perinteisen biodieselin käyttö rajataankin dieselin EN 590 -polttoainestandardissa enimmillään 7 prosenttiin. Tätä suuremmat pitoisuudet saattavat aiheuttaa ongelmia, mm. polttoainejärjestelmän kumi- ja muoviosien vaurioitumista tai karstaa moottorin polttoainesuuttimiin. Lisäksi perinteinen biodiesel kykenee sitomaan itseensä vettä, mikä voi aiheuttaa herkemmin biokasvustoa polttoainetankkiin varastoinnin aikana.

[Petri Behm]

https://www.neste.com/fi/mita-eroa-uusiutuvalla-dieselilla-ja-perinteisella-biodieselilla-vai-onko-mitaan

Fossiilinen diesel ja uusiutuva diesel ovat kemialliselta koostumukseltaan hiilivetyjä, kun taas perinteinen ensimmäisen sukupolven biodiesel on esteri, jota kaikki moottorit eivät kestä. Perinteisen biodieselin käyttö rajataankin dieselin EN 590 -polttoainestandardissa enimmillään 7 prosenttiin. Tätä suuremmat pitoisuudet saattavat aiheuttaa ongelmia, mm. polttoainejärjestelmän kumi- ja muoviosien vaurioitumista tai karstaa moottorin polttoainesuuttimiin. Lisäksi perinteinen biodiesel kykenee sitomaan itseensä vettä, mikä voi aiheuttaa herkemmin biokasvustoa polttoainetankkiin varastoinnin aikana.

Entäs sitten, kun veneasemilla on vain biokiisseliä...
Vähänkin vanhemman veneen, joita suomessa on valtaosa, niin joka syksy tankin huuhtelu ja koko polttoainesysteemin uusiminen biokestäväksi tai sitten meripelastusseuran jäsenyys...

[Kari Sillanpää]

Ei sitä kasvustoa mikään "kestä". Filtteri täynnä jotain alkulimaa, yäk, tukkoon menee vaikka materiaalit olisivat mitä. Tarttee ne pasillit myrkyttää jollain, ja estää kasvu. Bensaa sekaan? Sillälaillahan tuolla muualla tehdään dieselistä "talvilaatua". Tai semmoiset siniset bakteerintappovalot tankkiin?

[Juha Pohjamo]

Entäs sitten, kun veneasemilla on vain biokiisseliä...
Vähänkin vanhemman veneen, joita suomessa on valtaosa, niin joka syksy tankin huuhtelu ja koko polttoainesysteemin uusiminen biokestäväksi tai sitten meripelastusseuran jäsenyys...

Onkos sellainen näköpiirissä?

Mitä olen antanut itseni ymmärtää niin ensimmäisen sukupolven biodiesel alkaa siirtyä syrjään ja korvaantuu juuri noilla uusiutuvilla kolmannen sukupolven nesteillä joissa ei näitä ongelmia ole.

[Petri Behm]

Sama millä kohta kuljetaan, mutta kuljetaan nopeusrajoitusten mukaan, tai siis reilusti alle.

Poliisin liikenneturvallisuuden johtaja, Ylikomisario Dennis Pasterstein kertoo Twitterissä, että poliisi voi jatkossa antaa 100 euron liikennevirhemaksun jo 1 km/h ylityksestä.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/meneeko-tama-jo-liian-pitkalle-poliisi-vahvistaa-jatkossa-rapsahtaa-100-euron-sakko-jo-1-km-h-ylinopeudesta/7462178#gs.l892in

[Petri Behm]

Suomalaiset ajavat henkilöautolla keskimäärin 14 000 kilometriä vuodessa eli alle 40 kilometriä vuorokaudessa. Saksassa asiaa on tutkittu tarkasti ja siellä lukema oli 39 kilometriä vuorokaudessa.

Kaikki eivät siis tarvitse autoa, jolla pitää päästä pitkiä päivätaipaleita. Niille, jotka tarvitsevat, polttomoottori tai hybridi on järkevämpi autovaihtoehto muutenkin.

YLEn juttu. Kannattaa lukasta
https://yle.fi/uutiset/3-10858669

[Kari Sillanpää]

No tuohon meidän Volvoon tulee kilsoja joku 7000 vuodessa eli pärjättäisiin 20 kilsan päiväkapasiteetilla? No ei. Enimmäkseen se on parkissa, mutta sitten kun lähdetään, keikka on usein yli 100km, joskus yli 500. Eli sinänsä keskimääräinen päivämatka ei kerro mitään.

Mutta kyllä tuollaisen 16 kiloeuron sähkökipposen voisin hankkiakin, jos tulee tänne markkinoille siihen hintaan ja laatu ei ole aivan mopoautoluokkaa. Jos toimintamatka siis on sen 100km talvellakin. Kulkea pitäisi sillai että noparia vasten ajava rekka ei saa kiinni. Persiinlämmitin ja cruise pitäis olla, äänieristys ja hyvät kaiuttimet. Mitäs sitä autolta muuta