Kirjoittaja Aihe: Kaasujousi  (Luettu 13596 kertaa)

Tammikuu 18, 2017, 09:15:26 ap
Vastaus #30

Timo Junno

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 3166
  • Jäsen 5192 (toistaiseksi)
Sotkettaan vielä sen verran, että päiväntassaajaa kohti mennessä sen kaasujousen voima lisävyy.

No kun ei lissäänny! 300 Newtonia on 300 Newtonia, vaikka kuuhun nousisit!  Sen sijaan se kyllä nostaa enemmän massaa ylös, kun maan vetovoima vähenee, kun kuletaan keskipisteestä kauemmas. Turkuun en menis kokkeilemmaan... tai aikuisen oikeesti, muutama tähänastisen elämän melkeinpä parraista hetkistä jossakii pörssissä... jos muistelemmaan rupiaa.

Siis miun mielestä, tai kunnes toisin todistetaan...

jv


Joo, ei se työntövoima siellä männän kaasunpuoleisella pinnalla lissäy, jos paine ulukopuolella muuttuu. Mutta jos oikeen tarkkaan haluaa laskia, niin pittää otta huomiioon se ulukoinen paine, joka painaa männänvartta sissäänpäin ja on siten oikeen tarkossa laskuissa vähennettävä voimasta joka systeemistä saadaan ulos.

Eli jos paine jousen ulukopuolella kasvais oikeen isoksi, niin ulukopuolinen paine pystys painamaan männänvarren sisälle.

Suhina vaan kuulus.
MC Röklä – www.rokla.net ''Oisko ehkä Suomen kuuluisimpia pyöräkerhoja. Meni minne meni, niin aina joku puhuu Röklästä.''

Tammikuu 18, 2017, 10:10:32 ap
Vastaus #31

Markku Juusela

  • *
  • Jäsentiedot Poissa
  • Viestejä: 4727
Moro

No jos tonne Kilimanjarolle lähtis joka on 5 895 metriä merenpinnasta ja vain kolme astetta päiväntasaajalta niin joko huomain sekin joka ei ole aurinkoa tarkempi.Kaippa se siellä on enämpi kuin täällä jos se ei täällä ole kuin inansa,em. määritelmänhän kaikki tietävät.
Yamaha TR1 -81 / Green Mystery
CanAm Spyder RT -13
CRESCENT Elda E-Going
Triumph CSD -29
Triumph TigerCup -62
NSU Sportmax Streetreplica -58

Tammikuu 18, 2017, 11:44:15 ap
Vastaus #32

Jaakko Latvanen

  • Vieras
Nuo mekaaniset vipusuhteet on sellasia laskettavia asioita, joissa saattaa olla olemassa se absoluuttinentotuuskin. Kun rakenteeseen vaikuttaa lisäksi kitkat, taipumat, värähtelyt, lämpötilat ym. epämääräiset asiat - vaikka kiky jätettäskin huomioimatta - laskeminen vaikeutuu oleellisesti. Johonkin voi olla kokemusperäsiä korjauskertoimia käytössä helpottamaan arviota. Ite sanosin, että just tässä on sellanen rakenne, että jos se on kovasti kriittinen ongelma, ja on aikaa ja mahollisuutta, niin rakennettas jouselle ja vaimentimelle joko siirrettäviä tai vaihettavia kiinnityspisteitä, ja ruvettas tekemään testiä. Suurtaajuuskameralla kuvia asioitten ymmärtämiseksi... siis tarkotan vaan, että insinööritieteen vajavaisuuvet on myös ymmärrettävä, ja nöyrryttävä kokkeilemmaan joskus.

Ja jos nyt sitte siirrytään jo tieteen puolelle:. Ossi tais tarkottaa tuolla päiväntasaaja-jutulla maan pyörimisen aiheuttaman keskipako tahi hakuvoiman muutosta. Eli kun ollaan kauempana pyörimisakselilta, eli säde kasvaa, kasvaa myös gravitaatiota kumoava keskihakuvoima. Tästä sitte sujahettaankii sujuvasti hanhiin! Ne kun nimittäin nousee levoltaan tai syönnöksiltään muuttomatkalla, melkein aina lentäävät ensi akkakebnekaisen johdolla par kierrosta ympyrää. Saattaa niiden liike tai tasapainoelin olla herkistyny tuntemaan just tuon gravitaatio ja keskihakuvoiman eron (olikos se joku correaliskiihtyvyys vai?) ja sen avulla kalibroivat kompassin kohilleen. Sitte akka määrää siivellä osottaen, että tuohon suuntaan, hans aluks vetämään ja tasasta läpytystä joka siipiparilla! Ja kaakatuksesta päätellen läheskään kaik ei oo suunnasta tahi vetovuoroista sammaa mieltä...
jv
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 18, 2017, 11:53:14 ap kirjoittanut Jaakko Latvanen »