Kaverin kanssa tuossa joskus aiemmin tuumailtiin, että työvoimatoimiston suuntaan kommunikoidessa pitää esittää vähän tyhmää. Sellaista, joka ei ole oikein kiinnostunut mistään, joka ei osaa mitään erityistä ja joka ei ole tehnyt mitään paitsi sen nimenomaisen asian, joka on toimiston käsketty tekemään. On nimittäin muutamaan otteeseen tullut tuttavapiirissä ongelmia siitä, että on oltu liian innokkaita ja haluttu edistää työllistymistä tekemällä jotain muuta kuin lähettämällä työhakemuksia. Itselläkin meni asia tutkintaan kun menin möläyttämään, että minulla on opinto-oikeus tohtorinopintoihin yliopistolla. Tuumailivat jossain toimistossa asiaa muutaman kuukauden, jonka ajan sai pelätä, että tulee melkein 10 000 euron takaisinperintä. Onneksi sain vakuutettua, etten ole tehnyt väitöskirjaa täysipäiväisesti, kuten en olekaan. Jos on teoreettinen mahdollisuus, että joku taho olisi voinut maksaa tekemisistä palkkaa, liikutaan vaarallisilla vesillä. Tiedän erään tapauksen, joka on tehnyt väitöskirjaa ja ollut aktiivinen sillä saralla sekä hakenut koko ajan apurahoja niitä saamatta. Työvoimatoimistolle meni heikkona hetkenä mainitsemaan asiasta. Tutkinta käyntiin, jonka jälkeen todettiin, että pitää maksaa takaisin tuhansia euroja ja työttömyysturvaan ei ole enää oikeutta suljetaan. Se on aika kova raha kun tuloja ei ole, eikä töitä välittömässä näköpiirissä. En tiedä miten asia on edennyt sen jälkeen, onko tapaus valittanut päätöksestä ja niin edespäin, kun en tätä miekkosta erityisen hyvin tunne.
Tuntuu, että vähiten joutuu näistä asioista huolestumaan kun on aktiivinen vain paperille selkeästi kirjattujen vaatimusten verran, eli vastailee vain työnhakuilmoituksiin, mutta ei pyri kehittämään taitojaan tai harrastamaan mitään liian vakavasti.
