Hienoa havaita, että maailmassa on muitakin, jotka ymmärtävät ohrarieskan päälle. Minä olen tehnyt rieskoja periaatteessa samalla reseptillä kuin Hannu ja nimenomaan maitoon. Voi tehdä myös veteen, niin kuin Pekka. Rieskan syöt sitten oikean normaali- tai reilusti suolatun voi-voin kanssa. Olen yrittänyt tavoittaa lapsuuden aikaista mielikuvaa Anna-mummun Oulaistelaisesta ohrarieskasta, mutta taitaa olla mahdotonta saavuttaa muistojen kultaamaa makua.
Älä laita valmiita rieskoja muovipussiin, peitä mieluummin leivinliinalla. Jos koemaistelun jälkeen sattuu jäämään jotain jäljelle, huomisella aamukahvilla pikkuisen kuivahtaneena antaa haastetta leukalihaksille, mutta maussa ei ole mitään vikaa. Ohra maistuu ehkä jopa maukkaammalta kun rieskat on vetäytyneet yön yli. Sama ilmiö kuin lämmitetyn makaroonilaatikon kanssa.
Eli litran purkki maitoa, ruokalusikka tavallista suolaa mitä kaapista löytyy ja sitten ohrajauhoja niin paljon kuin jaksat käsin vaivata. Noin 10 desiä nestelitraa kohden, niin tiedät vähän suuntia. Kokeilemalla voit viilata omaan makuusi sopivan löysyyden ja seossuhteet. Puukeppi tai tukeva puulasta on hyvä vaivaamiseen. Varo katkaisemasta lastaa, pitää tosiaan olla tukeva koska taikinasta tulee jämäkkää. Meillä on jo kaikki heiveröiset keittiövälineet katkottu. Itse olen paistanut rieskat tavallisessa hellan uunissa. Tehot riittää kyllä kun vääntää lämmöt tappiin (mitä lie ~300 astetta). Paista minuutti/muutama minuutti. Pääasia ettet polta.
Nyt tulee minun oma niksi, joka poistaa sekä leipälapio- että tarttumisongelman. Kun teet rieskat sähköhellan uunissa, ne on helppo paistaa kun kaulit rieskat suoraan leivinpaperiarkin päälle. Sitten vetäiset paperin suoraan pellille rieskoineen päivineen ja pelti uuniin. Kun rieska on paistunut, vaihdat toisen valmiin pellin uuniin. Näin saat rieskoja sarjatuotantona kahta peltiä vaihtelemalla. Siillä aikaa, kun olet kaulinnut seuraavan, on edellinen paistunut.
Mutta huom! Koska uuni on niin kovalla, varo ettei leivinpaperi leimahda tuleen. Vaihda paperi, kun se alkaa näyttää liian "paistuneelta". Yleensä ensin alkaa mureneen, seuraava vaihe on ilmiliekki.
Varaa leipomiseen reilusti tilaa, nyt ei nysvätä. Iso keittiön pöytä tyhjäksi ja siinä alat hommiin. Jauhoja saa levittää reippaasti joka paikkaan, myös käsiin, niin ei ole mitään ongelmaa tarttumisen kanssa. Tee taikinasta sopivia palloja, jotka jauhotat ja sitten kaulit paperin päällä uuniin laitettavaksi. Pitserian pojatkin tekee valmiita taikinapalloja, joista sitten pyöräyttävät pizzapohjat.
Taikina-astia ja "härkin" puhdistuu kylmällä vedellä. Ensin annat liota vähän aikaa kylmässä vedessä ja sitten välineisiin tarttunut "betoni" onkin jo muuttunut maidoksi ja jauhoiksi. Ei muuta kuin hanan alla juoksevalla kylmällä vedellä huuhtelet ongelman pois päiväjärjestyksestä.
Pöydät ja lattiat voi imuroida jauhoista puhtaaksi ja viimeistellä pyyhkäisemällä kostealla rätillä.
Ai hemmetti. Huomenna täytyy tehdä rieskoja. Tytötkin tulossa käymään ja niille maistuu.
P.S. Koska taikinassa on ruokalusikka suolaa ja voi on suolaista/voimakassuolaista, saattaa janottaa. Varaa sopivaa janojuomaa.
