Elämäkerrat ja muistelmat.
Historia, lähinnä 1900-luku ja siitä tarkennus, että se liittyy jotenkin sotaan (ennen, kohdalla tai jälkeen).
Joskus nuorempana tuli luettua Scifiä.
Jos olen lukenut vaikkapa 100 kirjaa, niin niistä on ehkä alle kymmenen romaaneja, kaunokirjallisuutta tai vastaavaa keksittyä tarinaa.
Samat on minulla lukulistojen kärjessä.
Historia on myös kiinostavaa.
Viikko sitten ostin ensimmäisen Jari Tervon kirjan, nimeltään Matriarkka.
Alku on vähän takkuista......

Samalla ostin Guido Knopp:n kirjan Wehrmacht, Hitlerin armeija. Odottaa vielä avaamattomana.....
Myös Heikki Aittokosken Kuolemantanssi.
Kuuleman mukaan hyvä matkakirja Euroopasta, paneutuu kai myös historiaan.
Olen ostanuta kyllä suomalaisten nuorten kirjailijoidepn kirjoja, mutta en ymmärrä niitten tarinaa.
Varsinkaan nuorten naisten kerrontaa. Esim Riikka Pulkkisen.

Etsitään itseään ympäri Amerikkaa, eriväristen miesten sängyistä, huumeluolista yms.
Kai nuoret, varsinkin naiset ymmärtää, kun niillä tuntuu olevan samanlaisia ongelmia ja tarpeita?
Ps. Päätaloa luin kloppina, ehkä 5-7 kirjaa, sitten on jäänyt.
Hyllyssä on vielä nuoruuden " dekkareitakin", kuten Ian Femingiä, McLeania, Innesia jne
Luulin, että jaksaisin vielä mökillä lukea niitä, mutta muutama sivu riittää........vois kantaa kierrätykseen.
Panu Rajala on kirjailijana ihan hyvä, vaikka onkin miehenä nolla.
Heminwayn "Saaret ja virta" maistui uudelleen 40 vuoden jälkeenkin mainiolta.
No onhan noita........