Aihe: Mikä voima keikuttaa?

[Kari Rautiainen]

Jos nyt ajateltas että tähän liittyin on kaikki asialliset asiat käsitelty, ja suuri selvyys saatu heijarin syntyyn ja syihin, niin en voi olla pallaamatta tekniikan diletantti Rauzin yhteen lauseeseen; muuten ihan asiaa kirjoitti hän, mutta:

"tyhjiö joka syntuu sen trailerilla olevan auton taakse. Se imu on suuri. Se vetää taakkepäin"  Kerroppas Rauzi että mikä siinä tyhjiössä vettää?

Ihmettellee toinen tekniikan tilitantti jv

Näin pneumatiikan talitinttinä tiedän vastauksen. 90 ei ole kiehumispiste vaan suorakulma. Jos nuo menee sekasin niin torppa vinossa ja munat raakoja. Jo kysyessäsi asiaa jonka jo tiesitkin, et varmaan asiallista vastausta pitänyt todennäköisenä.

[Antti Törmälä]

lentolaitteesta ja nostovoimasta puheenollen maallikolle välillä hankala ymmärtää että esimerkiksi lentokoneen siivessä suurimman nostovoiman aiheuttaa siiven YLÄpinta eikä alapinta. Ainakin itsestä se alkuksi kuulosti oudolta. Mutta siis joo, siihen alipaineeseenhan sekin perustuu. Siiven alapintaan taas muodostuu ylipaine joka sekin nostaa jonkin verran muttei läheskään niin paljon kuin yläpinnan alipaine.

[Timo Junno]

Muistelen tynamiikan opettajan aikoinaan tuumanneen tynämiikan tunnilla, että siitä on niin monta väärää käsitystä tuosta siiven toiminnasta. Ja luulen, että airotynamiikkamiehenä soli siitä asiasta perillä.

No en kouluajjoista paljua muista, ja varsinkaan tynamiikasta, saatikka airotynamiikasta en muista. Mutta muistelen open sanonneen, että nostovoima tullee siiven liikenoppeuven aihheuttamasta ilmamassan pystysuuntasen liikemäärän muutoksesta. Ja että jossain vajjaan puolen machin seuvulla siiven suunnittelu saapi ihan uusia piirtteitä.

Luultavasti ylleisimmistä virhekäsityksistä löytyypi jo tänä päivänä hyvät selostukset intervepistä. Veikkaan, että airotynamiikan juttuja opetettaan vieläkin väärin, jopa mekleko korkiatasosissakin kouluissa.

Minun kouluaikanakin interveppi oli jo keksitty, mutta me ei sitä juuri käytetty muuhun kuin ... no vähäpukkeisten kuvien kahtelluun.

[Kari Rautiainen]

Muistelen tynamiikan opettajan aikoinaan tuumanneen tynämiikan tunnilla, että siitä on niin monta väärää käsitystä tuosta siiven toiminnasta. Ja luulen, että airotynamiikkamiehenä soli siitä asiasta perillä.

No en kouluajjoista paljua muista, ja varsinkaan tynamiikasta, saatikka airotynamiikasta en muista. Mutta muistelen open sanonneen, että nostovoima tullee siiven liikenoppeuven aihheuttamasta ilmamassan pystysuuntasen liikemäärän muutoksesta. Ja että jossain vajjaan puolen machin seuvulla siiven suunnittelu saapi ihan uusia piirtteitä.

Luultavasti ylleisimmistä virhekäsityksistä löytyypi jo tänä päivänä hyvät selostukset intervepistä. Veikkaan, että airotynamiikan juttuja opetettaan vieläkin väärin, jopa mekleko korkiatasosissakin kouluissa.

Minun kouluaikanakin interveppi oli jo keksitty, mutta me ei sitä juuri käytetty muuhun kuin ... no vähäpukkeisten kuvien kahtelluun.

Muutamassa muussakin asiassa pitää olla tarkkana kun peräkärriä vetää puolen machin nopeudella. Vaikka se on vaan puoli machia. Mutta, matka etenee... ehkä.

[Viljo Lahma]

Muistelenkin, että peräkärryn pyörien laakerointia ei olekaan suunniteltu kovin suurille nopeuksille.....

[Jaakko Latvanen]

lentolaitteesta ja nostovoimasta puheenollen maallikolle välillä hankala ymmärtää että esimerkiksi lentokoneen siivessä suurimman nostovoiman aiheuttaa siiven YLÄpinta eikä alapinta. Ainakin itsestä se alkuksi kuulosti oudolta. Mutta siis joo, siihen alipaineeseenhan sekin perustuu. Siiven alapintaan taas muodostuu ylipaine joka sekin nostaa jonkin verran muttei läheskään niin paljon kuin yläpinnan alipaine.

Miepä vielä tätä asiaa selvitän, niin oppii toisetkin...

Jos asioita kuvataan puhekielellä, on aika kuvaavia käsitteitä nuo "imu" ja "alipaine".  Alipaine vois olla jopa tekninen termi kuvaamaan tilaa, jossa on muuta ympäristöään pienempi paine.  Paineita on kuitenkin vain positiivisia; pienin mahdollinen paine on nolla, eli täydellinen tyhjiö.  Tampereen rittikauppias kun ennen tänne usein kirjoitteli, selvitti tämän asian joskus hyvällä esimerkillä:  Jos vaikka pannaan kelkka tahe pulkka jäälle, ja vaikka Rauski työntää toisesta päästä ja mie toisesta päästä vastaan, niin kelkka liikkuu Rauskin työntämään suuntaan, ko sillä on enemmän voimaa ja massaa ko miulla (luulisin?).  En mie kuitenkaan sitä kelkkaa vedä, vaan päinvastoin koitan harata vastaan minkä jaksan.

Näin on paineittenkin kanssa: siiven yläpuolella oleva paine koittaa painaa lentokonneen takasin maan kamaralle, alapuolen paine koittaa pittää taivaalla.  Kun se ero on tarpeeksi iso voittamaan maan vetovoiman, pyssyy laite ilmassa (niiko Late tuolla jo viittas).  Siis paine-eron avulla, ei yläpuolen imulla.  Siinä mielessä tuo Antilta lainattu ajatus on kuvaava, että hyvinkin voip oikein suunnitellussa siivessä paine-ero ulkopuolella vallitsevaan, rauhassa olevan ilman paineeseen verrattuna olla yläpuolella suurempi ko alapuolella.  Sama juttu oikeessa virreessä olevassa venneen purjeessa, etupuolella on isompi ero vappaan ilman paineeseen ko takapuolella.  Mutta se ero paineessa purjeen etu- ja takapuolella sitä venettäkin yrittää kulettaa, ei mikkään imu.  Siis kukkaan ei vejä, kaikki työntää.  Toiset vaan kovempaa ko toiset.
MOT.  (ei se, mikä tullee maanantaisin telkkarista, se on k-nistien pölinää koko ohjelma...
jv

[Kari Sillanpää]

Jaakko jälleen asian ytimessä. Vastaavasti myöskään kylmä ei "hohkaa", kaikki on lämmintä paitsi absoluuttisessa nollapisteessä (-273,15 astetta Celsiusta) olevat kappaleet. Lämpö siirtyy, eikä kylmä. Paitti ehkä lämpöpumpussa  

[Jaakko Latvanen]

Tuossa hohkaamisessa nyt ei miun mielestä oo Kari oikeessa: kyllä miun kokemuksen mukkaan on parisuhteitten päättymisen aikoihin joskus kylmä hohkannu...
jv

[Kari Sillanpää]

Tuossa hohkaamisessa nyt ei miun mielestä oo Kari oikeessa: kyllä miun kokemuksen mukkaan on parisuhteitten päättymisen aikoihin joskus kylmä hohkannu...
jv

Jaa-a. Mutta tässäkin kuitenkin lämpöä siirtyy lämpöisemmästä osapuolesta kylmempään kunnes joko tilanne on tasaantunut tai prosessi keskeytetään.

[Kari Rautiainen]

lentolaitteesta ja nostovoimasta puheenollen maallikolle välillä hankala ymmärtää että esimerkiksi lentokoneen siivessä suurimman nostovoiman aiheuttaa siiven YLÄpinta eikä alapinta. Ainakin itsestä se alkuksi kuulosti oudolta. Mutta siis joo, siihen alipaineeseenhan sekin perustuu. Siiven alapintaan taas muodostuu ylipaine joka sekin nostaa jonkin verran muttei läheskään niin paljon kuin yläpinnan alipaine.

Miepä vielä tätä asiaa selvitän, niin oppii toisetkin...

Jos asioita kuvataan puhekielellä, on aika kuvaavia käsitteitä nuo "imu" ja "alipaine".  Alipaine vois olla jopa tekninen termi kuvaamaan tilaa, jossa on muuta ympäristöään pienempi paine.  Paineita on kuitenkin vain positiivisia; pienin mahdollinen paine on nolla, eli täydellinen tyhjiö.  Tampereen rittikauppias kun ennen tänne usein kirjoitteli, selvitti tämän asian joskus hyvällä esimerkillä:  Jos vaikka pannaan kelkka tahe pulkka jäälle, ja vaikka Rauski työntää toisesta päästä ja mie toisesta päästä vastaan, niin kelkka liikkuu Rauskin työntämään suuntaan, ko sillä on enemmän voimaa ja massaa ko miulla (luulisin?).  En mie kuitenkaan sitä kelkkaa vedä, vaan päinvastoin koitan harata vastaan minkä jaksan.

Näin on paineittenkin kanssa: siiven yläpuolella oleva paine koittaa painaa lentokonneen takasin maan kamaralle, alapuolen paine koittaa pittää taivaalla.  Kun se ero on tarpeeksi iso voittamaan maan vetovoiman, pyssyy laite ilmassa (niiko Late tuolla jo viittas).  Siis paine-eron avulla, ei yläpuolen imulla.  Siinä mielessä tuo Antilta lainattu ajatus on kuvaava, että hyvinkin voip oikein suunnitellussa siivessä paine-ero ulkopuolella vallitsevaan, rauhassa olevan ilman paineeseen verrattuna olla yläpuolella suurempi ko alapuolella.  Sama juttu oikeessa virreessä olevassa venneen purjeessa, etupuolella on isompi ero vappaan ilman paineeseen ko takapuolella.  Mutta se ero paineessa purjeen etu- ja takapuolella sitä venettäkin yrittää kulettaa, ei mikkään imu.  Siis kukkaan ei vejä, kaikki työntää.  Toiset vaan kovempaa ko toiset.
MOT.  (ei se, mikä tullee maanantaisin telkkarista, se on k-nistien pölinää koko ohjelma...
jv

Lähden siitä että suurin osa ymmärsi mitä tarkoitin. Näin lettutieteen vihtorina pidän kiinni sanomastani.
Trailerilla kuskattava auto on korkealla kun on trailerin päällä. Sen perään syntyvä tyhjiö eli alipaine suhteessa ympäröivään paineeseen on negatiivinen. Ja siten keventää aisapainoa kun ilmanopeus kasvaa. Mittari eli maanopeudella ei merkitystä. Tai on silläkin kun trailerin akselileveys ei sovi uriin. Mutta siis kuitenkin, ei ole helppo laji tämä luetun ymmärtäminen.

Katoppa teollisuuden metallisia savupiippuja, niissä on sellaset jenkat, kierteet ohjaamassa tuulta. Ei tuulen voima piippua kaada vaan sen taakse syntyvä alipaine. Siksi nuo spiraalit jotta tuo takapuolen tyhjiö täyttyy eikä vetoa synny.

Varmistin asian vaimoltani joka on ravintolapäällikkö. Kyllä, imua syntyy jos on tarpeeksi hyvää ruokaa. Mä tykkään muusista ja mustamakkarasta. Kaikki ei tykkää mutta voihan sen muussin vetästä vaikka käristyksen kanssa.  Nuoresta vasasta tehty käristys on kyllä kanssa hyvä. Poromiehetki tykkää. Toisaalta, tykkää ne jaloviinastaki. Ja onhan se jaloviina hyvää kyllä. Varsin jos sen kanssa ryssän valkosipulisuolakurkkua. Ja etikkapunajuuria. Mutta ei ole poromiehellä helppoa nykysin. Kun ei maastossa saa hk sinistä niin joutuu syömään kaikenlaista, aamulla poroa, päivällä riekkoa, illalla lohta. Ei ole helppoa.

Ihan vaan näin asiassa pysyäkseni, kun justiin keittelen poron perkeistä lientä huomista porosoppaa varten. Taidanpa laittaa puikulaa siihen soppaan, ja tietty koskenkorvaa ruoanlaittoruoaksi.

On tää vaikeeta tää pneumatiikka. Ja ruoanlaitto. Näin savupiipputeollisuudessa.

[Jaakko Latvanen]

Kyllä minä Rauzi sinua hyvin ymmärrän. Tai ainakin luulen ymmärtäväni:  Jos oikein pinnistän mielikuvitustani, ja kuvittelen sellaisen tilanteen, että huomaisin olleeni jossain asiassa väärässä, niin vaikea sitä varmaan olisi minunkin tunnustaa...
jv

[Kari Tirkkonen]

jaa mää olen aina luullu että se spiraali on piipussa sen takia että kun piippu lämpenee ja ilma sen ympärillä lämpenee se nousee ylös ja lähtee pyörteilemään ja sillä tavalla aiheuttaa nosteen mikä vie sitten savunkin kauemmaksi että ei varise tehtaan katolle vaan jonnekkin kauemmaksi

[Risto Sollo]

Ja minulle on valehdeltu että ne spiraalit estää piipun resonoimisen ilmavirrassa ja sentakia katkeamisen...

[Timo Junno]

Ei myö aina olla kaikista sammaa mieltä, mutta tartteeko sitä ollakkaan. Riittääpi kun tietääpi, että on oikiassa.

Sen piipunki särkee ominaistaajjuvelle osuva värähtely joka johtuupi ulukosista häirijöistä.

Tämä tästä.

[Kari Tirkkonen]

niin hän se menee, jos on vaihtanut vaikka yhteen autoon nokkahihnan voi olla aika varma mimmonen homma se on mutta sitten kun on vaihtanut kahteenkymmeneen erilaiseen ja jokaisessa erilailla niin ei ole enään niin varma ollenkaan mimmonen homma se on