Minä hiukan kyseenalaistan sitä näkemystä, että auton ostamisen pitäisi perustua niin sanottuihin järkeen ja tosiasioihin. Ihmisillä on tapana perustella järjettömiä asioita järjellä. Uuden auton ostaminen ei ole minusta järkevää, vaikka jonkin uuden auton ostaminen voi olla järkevämpää kuin jonkin toisen uuden auton. Toisaalta moni taas on sitä mieltä, ettei käytettyä autoa kannata ostaa, ja hekin perustelevat tämän järkiseikoilla. Tosiasia ja järki ovat asioita, joita voidaan venyttää aika pitkälle ja vaikka mihin suuntaan. Niitä ei voi minusta pitää objektiivisina ohjenuorina, vaan yhtenä osana sitä mielikuvakokonaisuutta, joka ostopäätökseen vaikuttaa.
Minusta mielikuvien voi antaa aivan hyvin vaikuttaa auton ostoon, eikä siinä sinänsä ole mitään väärää. Järkevyys on yksi näistä mielikuvista. Se on subjektiivinen näkemys siitä, millainen auto kannattaa ostaa. Toki järkevyyden mielikuva perustuu siihen, että auto toimii, kuluttaa vähän, jälleenmyyntiarvo ei laske ja niin edespäin. Jotka ovat sinänsä ihan järkeviä juttuja. Mutta jos sillä ns. järkevällä autolla ei tykkää ajaa niin onko siinä sitten mitään järkeä sitä ostaa? Jos auto siirtää ihmisen paikasta toiseen niin, että siinä v*tuttaa ja hävettää istua niin ei se silloin hyvä ostos ollut.
Se on totta, että ei pidä antaa mainosmiehen kusta silmäänsä, ja pitää olla valmis myöntämään itselle ja naapurille, että nyt tuli työnnettyä kädet paskaan kun ei kusisella silmällä nähnyt mihin niitä on työntämässä. Jos antaa mainosmiehen huijata itseään niin se on vaan tyhmyyttä. Joko koko elämän mittaista, tai sitten hetken hairahdus josta toivon mukaan otetaan opiksi.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että uuden auton ostaja on mennyt pahasti lankaan, jos asiaa järkiperusteisesti mietitään. Uuden auton hankkimisen ihanuus on yksi niistä mielikuvista, joilla mainosmies jallittaa. Ihmiset niitä kuitenkin ostaa, ja ei siinä mitään. Minusta se on kuitenkin mielikuviin, ei niihin tosiasioihin ja järkeen perustuvaa.